Viime lauantaina oli myrsky, ensin Klaaraksi kutsuttu ja sittemmin Kiiraksi nimitetty. No, meille se oli Klaara-myrsky kun tytöt jo kerkesivät kiintyä siihen nimeen. Lauantai-iltapäivällä sää oli vielä oikein kaunis, joskin aavistuksen painostava ja helteinen. Me päätettiin lähteä käymään Vantaalla Silvolan tekojärvellä uimassa, sillä oltiin kuultu että se on mukava ja rauhallinen ja lapsille kiva uimapaikka. Sinne siis ajeltiin, ja pystytettiin biitsileiri nurmelle.

Paikka oli oikeastikin tosi kiva ja lapsiystävällinen, siistit sisävessatkin löytyi ja lisäksi järvestä oli erotettu lapsille turvallinen matala alue. Vesi oli tosi lämmintä, jopa mäkin lähdin heti pulikoimaan enkä joutunut totuttelemaan ollenkaan. Vaikka päivä oli kuuma ja rannalla paljon porukkaa, kaikille oli silti tilaa. Lapset löysivät vielä mahtavan vesilätäkön jossa vesi oli yhtä lämmintä kuin porealtaassa, ja intoutuivat leikkimään siinä.

Päivä oli täydellinen kesäpäivä, olen niin iloinen että saatiin kokea edes yksi sellainen ennen kuin arki alkoi jälleen. Lapsetkin nauttivat kiireettömästä fiiliksestä, kunnes yhtäkkiä taivas alkoi mustumaan. Todettiin että parempi lähteä ennen kuin alkaa sataa ja kaikki meidän tavarat kastuvat. Päästiin autolle ja kerettiin ajaa joku viisi minuuttia kohti Helsinkiä, kun yhtäkkiä mustat pilvet vyöryivät meidän ylle ja alkoi satamaan, tuulemaan ja salamoimaan ihan täysillä! Siis hyvänen aika että se oli jännittävää, me oltiin niin fiiliksissä kaikki autossa, paitsi Otto joka kieli keskellä suuta yritti pysyä poissa vesiliirroista ja nähdä jotain tulvivien ikkunoiden läpi.

Kotipihaan ajaessa satoi edelleen ihan kaatamalla ja jyrisi ja salamoi, ukkonen oli ihan päällä. Me juostiin ja tytöt kiljuivat naurusta kun juoksivat kaatosateessa. Meillä ei ole olkkarissa lamppua, kun siirrettiin se kesän alussa meidän makkariin, kun ajateltiin ostaa uusi ennen kuin syksyn pimenevät illat koittavat. Ei siis oltu varauduttu siihen että alkuillasta on ihan pilkkopimeää, kun iskee yhtäkkiä myrsky. Täällä me pimeässä ihmeteltiin säätä, ja kuunneltiin jyrinää. Tytöt seisoivat ikkunassa laskemassa montako salamaa taivaalla iskee.

Lasten kanssa kaikki tuntuu niin jännältä ja merkitykselliseltä, se on ihanaa. Tällainen myrsky on oikeasti ihan mieletön elämys heille, ja jää mieleen pitkäksi aikaa. Vaikka aikuisena on itse muka jo ihan konkari ja kokenut elämässä vaikka ja mitä, lasten kanssa kaikesta voi innostua ihan uudella tavalla. Mä en ainakaan edes haluaisi olla tottunut kaikkeen ja sellaisella hälläväliä-asenteella, mä rakastan sitä että ukkonen on iso juttu, ja se että saa syödä iltaruuan olkkarin matolla ”piknikillä” on mieletön elämys.

Tämä rantapäivä myrskyineen oli kertakaikkisen täydellinen lopetus tälle unohtumattomalle kesälle, ei voi muuta sanoa. Olen niin onnellinen että saatiin kokea tämä kesä 2017 lasten kanssa. Se jää muistoihin yhtenä mun elämän parhaista kesistä ikinä, toivottavasti lasten ja Otonkin.

Kirjoitin tämän tekstin eilen perjantaina iltapäivällä, vain hetkeä ennen kuin lähdin kaupungille tapaamaan ystävääni. Vähän ennen viittä, matkalla keskustaan, luin ensimmäiset uutiset siitä mitä eilen tapahtui ja iski paniikki siitä, ovatko Turussa asuvat ystäväni kunnossa. Onneksi olivat. Kun vain ajattelenkin sitä hätää, kauhua, tuskaa ja epätoivoa mitä Turussa on eilen koettu, ja mitä uhrit ja omaiset edelleen kokevat, kyyneleet nousevat silmäkulmaan. Voimia kaikille keitä tämä hirveä tapahtuma koskettaa <3

Tätä kirjoittaessani on lomaa jäljellä vielä neljä kokonaista päivää. Uskokaa tai älkää, mutta mä odotan jo arkeakin innolla, siitä taitaa tietää että on ollut antoisa loma? Meidän arki muuttuu näin syksyn alkaessa jonkin verran helpompaan suuntaan, siitä kirjoitan ihan oman postauksensa. Mutta se on suurin syy siihen miksi arkea niin innolla odotankin. Nyt keskitytään kuitenkin vielä lomakuulumisiin!

Tämä viikko aloitettiin kävelemällä autokauppaan ja ostamalla uusi auto. Meidän viime vuonna ostettu pikkuräppänä on osoittanut että auto on meidän perheelle oikeasti tärkeä ja elämää helpottava juttu, ja nyt oli aika upgreidata sellaiseen oikeasti mukavaan ja meidän näköiseen autoon. Joudutaan odottelemaan uuden auton saapumista pari viikkoa, mutta on ihanaa tietää että kohta alla on luotettava ja turvallinen menopeli jossa on mukava matkustaa niin lasten kuin meidän aikuistenkin. Oton koeajaessa testiautoa mä ainakin olin jo aivan myyty ja ilmeisesti mieskin kun kaupat syntyi.

Tiistai me vietettiin koko perhe rannalla, oltiin monta tuntia siellä leikkimässä, syömässä eväitä ja rentoutumassa. Vesikin oli yllättävän lämmintä, ihanaa kun kesä on ollut tänä vuonna näin kaunis. Rakennettiin hiekkalinna ja vallihauta ja vielä veneelle iso rata, josta se ei millään kyllä meinannut kulkea koko matkaa veteen asti. Ainoa mikä reissua vähän varjosti olivat jatkuvat ampiaiset, nyt taitaa olla joku jokakesäinen amppariaika taas kun niitä pörrää aivan jatkuvasti ympärillä. Varsinkin ulkona syöminen tai juominen on ihan mahdotonta kun heti on vähintään pari pörriäistä kimpussa. Onneksi tämä aika taitaa mennä ohi suhteellisen nopeasti.

Eilen käytiin pyörähtämässä Anttilassa heti aamusta ysiltä, ja mä ostin vähän astioita ja sisustusjuttuja. Me ei onneksi oltu siellä pahimman ryysiksen aikaan, tai siis ainakin me selvittiin kassajonosta alle puolessa tunnissa, siinä missä luin monen joutuneen jonottamaan jopa kolmesta neljään tuntia Kodin1:ssä. Huh sanon mä! Aika surullinen kyllä tämä Anttilan konkurssi, toivottavasti edes Anno-tuotteet säilyisivät ja niitä saisi jatkossa vaikka jostain muusta liikkeestä. Ne on ollut mun ihan lempparisisustusjuttuja, varsinkin Annon matot ja muut tekstiilit joita meillä on paljon kotonakin.

Illalla suunnattiin vielä ystäväperheen luo Espooseen ja lapset juoksivat ja leikkivät siellä sydämensä kyllyydestä ja me aikuiset saatiin höpöttää ja vaihtaa kuulumisia. Oli kyllä ihana ilta.

Tänään ajateltiin yllättää lapset lähtemällä käymään kotieläintilalla (ellei vesisade yllätä meitä) ja ehkä sen jälkeen käymällä läheisellä kirppiksellä joka on täynnä leluja. Viime vuonna hamstrasin sieltä lasten barbeille samoja ruokia joita mun barbeilla oli kun olin pieni, ihan parasta!

Aiotaan nauttia täysillä näistä vikoista päivistä yhdessä, ennenkuin uusi ihana arki alkaa. Mahtavaa torstaipäivää kaikille!

Kesä alkaa lähestyä loppuaan, ei ehkä (onneksi) säiden puolesta, mutta sen puolesta kyllä että suurin osa ihmisistä on palannut takaisin arkeen. Mielelläni venytän kesää edelleen niin paljon kuin pystyn, heittäydyn loma-asenteen vietäväksi vapaapäivinä ja teen kaikkea hauskaa sen sijaan että hautautuisin vielä kotiin syyskynttilöitä fiilistelemään, mutta kyllä se syksy on jo tuloillaan.

Kesän viimeisten päivien tai viikkojen kunniaksi, ja ennenkuin kuvasaldo paisuu liian massiiviseksi, ajattelin käydä läpi alkukesästä tekemäni bucketlistin. Kuinkas kävi, tehtiinkö me mitään mitä listalla luki? Lisäksi saan tietenkin tästä hienon syyn jakaa kesän lemppareimmat kuvat ja fiilikset, ja palata itsekin vielä fiilistelemään tätä mieletöntä kesää.

Tänä kesänä halusin:

Ottaa rennosti. Rennosti on otettu, olen löytänyt ensimmäistä kertaa moneen vuoteen sellaisen rauhan ja taidon päästää välillä irti ja olla vaan.

Nähdä kavereita. Kavereita on nähty niin kotona, Oulussa kuin mökilläkin, käyty kylässä puolin ja toisin ja tehty yhdessä vaikka ja mitä. Ihanaa on ollut saada kauempaakin vieraita meille ja jutella rauhassa yöhön asti.

Juhlia Oton ja Simon viiskymppisiä isosti. Bileet olivat hauskat, ja isotkin. Uima-allas täynnä juotavaa, mahtavaa seuraa, iloinen fiilis ja kiva hotelli yöksi, mitä muuta olisi voinut edes toivoa?

Grillata usein ja paljon. En sanoisi että usein ja paljon, mutta ollaan me tänä kesänä grillattu ainakin kerran parissa viikossa, mikä on meille ihan hyvin. Grilliruoka on ah-niin-hyvää, pitää nauttia vielä siitä että on tarpeeksi lämmin grillailusää.

Matkustaa Ouluun koko perheen kesken. Onneksi päästiin Ouluun ja saatiin olla siellä  useampi päivä, oli aivan ihanaa!

Käydä monta kertaa piknikillä ympäri Helsinkiä. Alkukesällä käytiin tyttöjen kummitädin kanssa piknikillä, mutta se taisikin jäädä ainoaksi. Pitäisi ehdottomasti mennä vielä uudestaan.

Käydä perinteisellä Tukholman  risteilyllä lasten kanssa. Me vietiin tämä muutama askel pidemmälle tänä kesänä, ja tehtiinkin risteilyn sijaan reittimatka. Oli mieletöntä viettää Tukholmassa useampi päivä ja irtautua kaikesta ihan täysillä. Oli ihana reissu!

Syödä liikaa jäätelöä. Ehdottomasti toteutunut juttu, loppukesän Ben & Jerry’s överit oikein kruunasivat tämän jäätelökesän. Lapsille ollaan sentää yritetty pitää jotain rotia tekemällä hedelmäjätskejä itse, mutta me itse ollaan kyllä possusteltu oikein urakalla.

Käydä torilla ostamassa mansikoita. Ei olla käyty vielä! Tämä pitää korjata, ehkäpä mansikat torilta ja sen jälkeen piknikille vaikka Kaivopuistoon? Sen sijaan tytöt ovat syöneet mökillä mansikoita ja mustikoita suoraan pensaasta, mikä on melkeinpä vielä ihanampaa!

Käydä Hietalahden torilla kirppistelemässä joku sunnuntai. Hietsun torillekaan ei olla vielä menty, vaikka Malmin Huonekalujen Kirppis tsekattiinkin. Hietsussa olisi kyllä mahtavaa käydä, onneksi tässä on vielä aikaa.

Viettää lasten kanssa rannalla niin monta päivää kuin mahdollista. Ollaan tosiaan vietetty rannalla niin monta päivää kuin mahdollista, mikä ei päivien lukumääränä ole kovin suuri kesäsäät huomioon ottaen. Mutta jokainen rannalla vietetty päivä on ollut ikimuistoinen ja ihana!

Tanssia ainakin kerran aamuun asti. En tanssinut kertaakaan aamuun asti, enkä edes lähelle aamua. Ajatuksena se on hullaannuttavan ihana ja houkuttava, mutta ainakin mulla väsymys alkaa jo siinä yhden-kahden maissa ihan viimeistään ja silloin sitä istuu paljon mieluummin taksissa matkalla kotiin perheen luokse kuin joraa hikisenä ja janoisena musiikin pauhatessa. En tiedä onko tämä vanhuutta, laiskuutta, koti-ikävää, huonoa kuntoa vaiko niiden yhdistelmä, mutta jäi toteuttamatta. Ehkä vielä joskus.

Olla mahdollisimman paljon ja usein ilman meikkiä. Alkukesästä en toteuttanut tätä, mutta loppukesästä olen vähän petrannut, ja ollut sekä paljon ilman meikkiä että ottanut isoja askeleita ihonhoidossa ja saanut jopa ihon kuntoa parannettua. Tästä lisää myöhemmin.

Tehdä itse hedelmä-mehujätskejä niin usein että niitä voi syödä joka aamu. Liian usein ei näitäkään tehty, mutta jokusen kertaa kuitenkin onneksi. Pitäisi taas tehdä, ne on tosi hyviä!

Ottaa revanssin ja yllättää Oton kunnon vesisodalla. En saanut revanssia tänäkään kesänä! Tytöillä ja Otolla oli joku salainen suunnitelma ja yllättäen se olin taas minä joka kastui eniten. Ensi kesänä tämä kostetaan, vai kerkeisiköhän sitä vielä?

Viettää aikaa isovanhempieni kanssa. Oulussa sain viettää heidän kanssaan aikaa, mikä oli ihanaa. Tytöt pääsivät kastelemaan mun mummun kanssa kukkia ja katsomaan mun papan sylissä piirrettyjä. Oli niin ihanaa nähdä heitä, ja kaikkia muitakin Oulun sukulaisia kunnolla ja rauhassa.

Mennä Oton kanssa yöuinnille aina kun siihen on mahdollisuus. Ei olla päästy kertaakaan, mikä kovasti jää harmittamaan. Mutta ensi kesänä sitten!

Käydä Lintsillä, Korkeasaaressa ja kaikissa muissa perinteisissä kesäkohteissa. Lintsi check, Korkeasaari ei. Korkeasaaren sijaan ollaan käyty kotieläintiloilla, joissa eläinten kanssa pääsee ihan eri tavalla kontaktiin ja jotka tuntuvat olleen etenkin kuopukselle paljon suurempi elämys kuin eläintarhassa kaukaa tiirailtavat eläintenhännät tai puskasta pilkistävät korvat.

Viettää sadepäivän lasten kanssa museokierroksella. Tämä on vielä tekemättä, onneksi se on täydellinen aktiviteetti syksyyn eikä mikään estä toteuttamasta sitä kesän jälkeenkään.

Kuvata paljon pieniä videopätkiä meidän kesästä, ja tehdä niistä kesän lopussa yhden pitkän kollaasin. Check! Mulla on kymmeniä pieniä videopätkiä meidän kesästä, ja aion tehdä niistä kaikkien aikojen kesäkollaasin kunhan löydän jostakin 6-10 tuntia aikaa editoinnille. Ajan lahjoittajia, anyone?

Ottaa äkkilähdön jonnekin. Me otettiin äkkilähtö Tukholmaan, ei järin jännittävä valinta eikä nyt ihan sitä mitä tällä tarkoitin, mutta arvatkaa mitä? Se oli silti ihan paras reissu. Kyllä niitä äkkilähtöjä ehtii ottaa myöhemminkin, esimerkiksi sitten kun mulla on ihan oikea 24:n päivän kesäloma joskus.

Käydä brunssilla jossain keskustan ihanassa kesäravintolassa. Check! Kiilan brunssi testattu, plus Tukholman hotellin, ja Helsingin Indigo Hotelin ihanat aamiaisbuffetit. 

Katsoa Oton kanssa ihan sikana leffoja iltaisin lasten mentyä nukkumaan. Leffoja ei oikeastaan olla katsottu juuri ollenkaan, mutta Netflixin sarjoja sitten senkin edestä. Jos Sense8 ja House of Cards on teillä vielä katsomatta, niin katsokaa äkkiä! Niin huippuja sarjoja molemmat.

Käydä lenkillä keskellä yötä, kun on vielä valoisaa. Yksi yölenkki me tehtiin Jemmin kanssa, mutta muuten on jäänyt lenkkeilytkin aika minimiiin. Onneksi hyötyliikuntaa tulee joka päivä useampi kilometri aamun tarhalle kuskaamisista ja töihin kävelyistä.

Käydä Stadikalla uimassa. Ei olla käyty. Vielähän sinne ehtisi, jos säät pysyvät lämpimänä. Stadikka on vaan tuntunut niin kaukaiselta kun tuo ihana merenranta on tuossa vieressä, vaikka alkukesästä ajatus houkuttelikin.

Pitää lasten kanssa tyttöjen päivän jolloin he saavat päättää kaikesta. Check! Me pidettiin kokonainen tyttöjen viikonloppu kun Otto oli poikien mökkireissulla. Oli muuten ihanaa!

Käydä mökillä, ja saunoa puusaunassa. Puoliksi toteutettu, mökillä käytiin mutta saunaan asti ei päästy kun lähdettiin ajamaan jo illaksi takaisin kotiin. Saunomisen sijaan pelasin petankkia ja mölkkyä ekaa kertaa varmaan kymmeneen vuoteen, ja oli ihan huippuhauskaa!

Nauttia, elää hetkessä ja luoda niitä parhaita muistoja joita muistellaan vielä vuosien päästä. Sitä olen ehdottomasti tehnyt. Tätä kesää ei voi unohtaa, niin huikea se on ollut. Ja arvatkaa mikä parasta? Ei se huikeus kesän loppumiseen lopu, vaan syksyllä odottaa kaikkea ihanaa kunhan vaan on avoinna mahdollisuuksille ja antaa kaiken ihanan tulla luokse.

Voisi ehkä sanoa että olen onnistunut luomaan perheeni kanssa sellaisen  kesän kuin toivoimmekin? Aika moni kohta on checkattu tai ainakin puoliksi räpiköity, ja tämäkin oli van ideoita antava lista siitä mitä haluttaisiin tehdä. Kesä on antanut tämän listan lisäksi myös ihan mielettömän paljon enemmän, ja mä pidänkin listan ensimmäistä ja viimeistä kohtaa kaikkein tärkeimpinä.

Jos ei tuota asennetta unohda muinakaan vuodenaikoina, voi elämässä tapahtua aika makeita juttuja. Sitäpaitsi arki on paljon hauskempaa jos joskus leikkii olevansa lomalla, ja ostaa vaikka lounastauolla jäätelön keskellä talvea, tai menee rannalle leikkimään lasten kanssa hiekkaleluilla lokakuun syysauringossa. Ei kaikkea tarvitse ottaa niin vakavasti, eikä lomafiilistä kannata haudata toimistotarvikkeiden alle. Tsemppiä ja ihanaa alkavaa syksyä kaikille<3

Vihdoinkin me saatiin kokea sellainen rantapäivä josta ollaan viime kesästä asti haaveiltu tyttöjen kanssa. Kuumaa, aurinkoista, lämmintä vettä ja loisto fiilis. Lähdettiin tyttöjen kanssa puolen päivän jälkeen rannalle ja viihdyttiin siellä pitkään. Aurinkoranta oli aivan tupaten täynnä, mikä oli mun mielestä ihanaa. On ihan mahtavaa miten kesällä koko Helsinki herää henkiin ja näkee paljon ihmisiä. Vesi näytti jotenkin hurjan siniseltä tänään ja paikalla oli melkein Etelän loman tunnelmaa, vaikka Helsingissä oltiinkin.

Me polskittiin ensin yhdessä tyttöjen kanssa koko perhe, ja mäkin heitin talviturkin hiuksia lukuunottamatta. Vesi ei ollut yhtään niin kylmää enää, mitä edelliskerralla kun käytiin. Zeldalla oli mukana oranssi uimarengas jossa voi istua, ja mä pyöritin häntä vedessä ja voi että hän nautti, kiljui antaumuksella riemusta ja kikatti. Sitten kun oltiin tarpeeksi sähelletty Oton ja tyttöjen kanssa mm. vesipyssyillä, me mentiin viltille loikoilemaan ja tytöt saivat leikkiä hiekkaleluilla. Me tykätään mennä aina ihan vesirajaan melkein, koska sitten ollaan sopivasti siinä ihan lähellä leikkejä eikä tarvitse jättää kamppeita vartioimatta voidakseen seurata tyttöjen touhuja.

Matkaeväänä meillä oli pähkinöitä ja pensasmustikoita, ja juotavaksi iso puolentoista litran vesipullo ja kaikille yhdet herkkujuomat, lapsille pillimehut ja mulle omenafantaa, joka on ihan törkeän hyvää! Se on Jenkkilimu, eli ei ole mitään normivalikoimaa eikä edes pantillinen tölkki, mikä on harmi koska voisin herkutella tuolla vaikka joka viikko. Onneksi niitä ainakin toistaiseksi saa meidän lähikaupasta. Se maistuu ihan sellaiselle cloudy apple -mehulle johon on vaan laitettu hiilihappoja sekaan. Niin super hyvää etten kestä, maistakaa jos löytyy teidän kaupasta!

Kotona meillä on edelleen jatkunut esikoisen piirustustalkoot, hän ei oikeastaan tehnyt koko viikonloppuna sisällä muuta kuin piirteli, niin innoissaan hän on. Jotenkin ihan uudella tavalla on yhtäkkiä syttynyt kiinnostus piirtämistä kohtaan sen satukirjaidean myötä. Allaoleva kuva on mun ihan ehdoton kesän lemppari, se kuvaa täydellisesti meidän kesää. Rento, iloinen meininki, ihana pieni pallero pyyhkeessä<3

Tänään onkin sitten ihan tavallinen arkimaanantai, tytöt päiväkodissa ja me töissä. Saapa nähdä mitä kivaa keksitään päivän jälkeen, jos sää on edelleen lämmin niin voisihan sitä kipaista taas uimaan, tai sitten leikkipuistoon. Nyt kuitenkin töitä, meillä tapahtuu tällä hetkellä isoja juttuja töissä joista ehkä kerron myöhemmin täälläkin, olen aika innoissani.

Ihanaa maanantaita kaikille <3

Tämä surullisenkuuluisa kesä 2015 onneksi armahti meitä kaikkia helteiden ystäviä ja päätti tarjota ainakin tämän yhden lämpimän päivän vielä ennenkuin syksy todella alkaa. Me otettiin siitä kaikki ilo irti ja vietettiin lähestulkoon koko päivä ulkona. Aamulla lähdettiin jo aikaisin puistoon tyttöjen kanssa, otettiin juoksukilpailu ja saatiin hiki pintaan. Puiston jälkeen syötiin pikainen lounas kotona ja sen jälkeen mentiin moikkaamaan Emiliaa keskustaan. Siellä pyörittiin hetki ulkona ihanassa auringonpaisteessa, ja sen jälkeen mentiin Citykäytävän Robertsiin jätskille ja jäälattelle.

Otto tuli hakemaan meitä keskustasta, käytiin Itiksessä nopeasti syömässä ja sitten lähdettiinkin rannalle tyttöjen kanssa. Olin katsonut säätiedotteesta valmiiksi että illalla pitäisi olla kaikkein aurinkoisinta ja lämpimintä, mutta todellisuus oli kyllä toinen. Tuuli oli pahentunut siihen malliin, että tämä meidän huikean helteinen uimareissu ei kovin kauaa kestänyt. Paikalle sattunut iltalehden toimittaja mainitsi meidän viereiselle perheelle, että uimavesi oli 14-asteista, että suhteellisen jäätävissä meiningeissä siellä oltiin. Ranta oli kyllä silti aika täynnä porukkaa, aika moni taisi olla samoilla linjoilla että jos tämä nyt jää kesän viimeiseksi edes etäisesti lämpimäksi päiväksi niin nautitaan nyt sitten kunnolla.

Tytöt leikkivät vedessä ja Tiara uskaltautui ensimmäistä kertaa ikinä kokeilemaan kellumista SwimFin-haikellukkeen kanssa. Saatiin tuo kelluke jo keväällä testiin, mutta tänään oli sitten toka kerta kun sitä oikeasti päästiin kokeilemaan. Tiara tykkää todella paljon ja kelluke on kerännyt molemmilla kerroilla rannalla huomiota ihan kiitettävästi osakseen. Haikelluke on siis nimeltään SwimFin, ja me saatiin se ActiveFamily.fi:stä Lapsimessuilla.

Haikelluke mukautuu käyttäjän uimataitoon, ja antaa mahdollisuuden vapaampaan liikkumiseen kuin perinteiset kovat kellukkeet ja muut härpäkkeet. Siinä on tosi kätevä ja jämpti tarranauhakiinnitys, ja voin kertoa että ainakin meidän neiti on siitä kovin ylpeä. Pitää varmaankin ostaa vielä kuopukselle samanlainen, niin pääsevät yhdessä kellumaan ja harjoittelemaan uimistakin vaikkapa uimahallissa, kun nämä rantakelit eivät ole niin suosineet. SwimFin maksaa 36 euroa, ja mun mielestä on kyllä hintansa väärti. Lapsella on tuollaisen kanssa paljon helpompi liikkua kuin vaikka kelluntaliivin, käsikellukkeiden tai kovien säiliökellukkeiden kanssa, jollaisia mulla oli pienenä.

Vaikka rannalla olikin vähän viileää, oli ihanaa nähdä miten onnelliseksi lapset tulivat kun pääsivät vihdoin läträämään vedellä ja hiekalla, ja läiskyttämään jääkylmää vettä. Uintireissun jälkeen lapset saivat lämmitellä kuumassa suihkussa, ja puettiin lämpimät vaatteet päälle ja lähdettiin hakemaan vielä Lidlistä viikonlopun ruuat.

Huomenna ilmeisesti taas sataa, mutta ei se oikeastaan haittaa mitään. Me ollaan ulkoiltu tällä viikolla ihan hulluna, joten jos huomenna sataa niin se ei maata kaada. Oikeastaan ihan kiva, sitten voi hyvällä omallatunnolla käyttää päivää siihen että laittaa taas kotia vähän kuntoon, voisi vihdoinkin pintakäsitellä tuon keittiön ruokapöydän ja maalata ne kaksi tuolia, jotka edelleen on maalaamatta.

Lisäksi mä lupasin lapsille, että askarrellaan huomenna heille omat satukirjat. Tytöt piirtävät kuvituksen ja keksivät tarinan, ja yhdessä liitetään sivut yhteen ja mä kirjoitan tarinan ylös Zeldalle, Tiara saa kirjoittaa itse omansa. Hassua ajatella että mä kirjoitin vielä ekaluokalle mennessä N-kirjaimen väärinpäin omasta nimestäni vaikka lukea osasinkin. Tiara taas on jo pitkään osannut kirjoittaa omansa ja meidän nimien lisäksi mitä tahansa kunhan hänelle luettelee kirjaimet, tai kirjoittaa mallin toiselle paperille. Niin me ollaan erilaisia, vaikka puoliksi samat geenit onkin. Onneksi nuoremmasta polvi paranee, hah! Mäkin olen tehnyt tuollaisen satukirjan pienenä, en nyt muista oliko se kotona vai päiväkodissa, mutta mun satukirjan nimi on HIIRI JUSTOHAMAS, eli Hiiri Juustohammas, ja Otto nauraa sille katketakseen edelleen, koska näki sen kun oltiin eka kertaa yhdessä käymässä mun äidillä. Onhan se kieltämättä aika liikkis, justohamas.

Ihanaa alkanutta viikonloppua kaikille <3