Tekemäni arkinen asukooste oli teidän mielestä kiva ja halusitte niitä ehdottomasti lisää, joten täältä pesee. Näitä on ihan super hauska tehdä ja mun mielestä onkin aika huvittava ajatus, että tämän postauksen myötä olen varmaan julkaissut jo ainakin puolet siitä asumäärästä, mitä julkaisin _koko_viime_vuonna_! Miettikää! Mutta näitä koosteita saa oikeasti tehtyä paljon matalammalla kynnyksellä kuin sellaisia yhden asun katsauksia. Jotenkin myös ihanaa, että keksin tämän idean vasta nyt, melkein yhdeksän vuotta blogin aloituksen jälkeen. Jos olen jo parissa viikossa julkaissut kymmenen asua, niin kenties niitä kertyy tämän vuoden aikana jopa yli sata.

Vuoden päätteeksi voisin tehdä vielä sellaisen lempiasukoosteen, tai vaikka ”vuoden käytetyin vaate” -koosteen. Tällä hetkellä näyttää, että sen tittelin on viemässä mun kamelin värinen villakangastakki, heh. Mutta tilannehan elää, odottakaapa vaan kun saan vihdoinkin biker-nahkatakin taas päälle. Tai kesää, kun liehuhelmaiset mekot  valtaavat mun vaaterekin neuleiden jälkeen!

Kuten viimeksi, myös nyt nämä kaikki asut on sellaisia asuja, jotka mulla on oikeasti ollut päällä kuluneiden parin viikon aikana. Ollaan napattu kuva aina vaan sopivalla hetkellä parissa minuutissa, kesken siirtymän jonnekin tai kotona ennen lähtöä tai sen jälkeen. Eli tosi rennolla meiningillä mennään.

1. Keltainen paita & nahkahame

Tämä asu mulla oli päällä yhtenä päivänä, kun me käytiin Porvoossa. Kävin siis viemässä uudet sormenjäljet Passia varten Porvoon poliisilaitoksella, kun muihin ei saanut aikoja tarpeeksi ajoissa ennen meidän tulevaa reissua. Musta Zaran tekonahkahame on ollut jo pitkään ihan mun lemppari ja puin sen heti päälle kun mittari näytti lähes kymmentä astetta. Ostin sen viime vuonna, kun tajusin, että en taida koskaan tulla mahtumaan mun vanhaan A-linjaiseen nahkahameeseen vuodelta 2014, koska en oikeasti edes halua mahtua siihen. Ei tullut ollenkaan kylmä, vaikka löysin sen kaveriksi vain ohuet sukkahousut. Niin outo tämä tämän vuoden tammikuun keli, tai koko ”talvi”. Yhdistin hameen kanssa n. vuoden vanhan Gina Tricotin keltaisen ohuen paidan, jonka koristeena on erilaisia nyörejä. Lisäksi päällä oli jo erittäin tutuksi tullut Zaran klassikkotakin, Acne Studiosin huivin ja Zaram mustien nilkkureiden yhdistelmä.

2. Musta neule & siniset farkut

Päätin huvikseni kokeilla pitkästä aikaa mahtuvatko yhdet mun tiukimmista sinisistä Gina Tricotin mom jeanseista mun päälle ja nehän mahtuivat leikiten. Siitä on oikeasti aikaa kun ne ovat viimeksi olleet mun jalassa, varsinkaan ilman, että puristivat yhtään. Nyt ne tuntuivat oikein mukavilta ja sopivilta, pystyin jopa hengailemaan niissä rennosti kotona! Yhdistin ne mustaan Zaran puuvillaneuleeseen, jossa on hihoissa hauskat koristehakaset. Lisäksi kaverina vanhat tutut laukku, takki, kengät ja sirot kullan väriset korvarenkaat.

3. Harmaa huppari & mustat farkut

BikBokin harmaa crop-huppari on yksi mun vaatekaapin mukavia perusvaatteita. Se menee mun mielestä kaikkiin asuihin ja toimii loistavasti korkeavyötäröisten yläosien kanssa. Se on rento ja menee hyvin vaikka treenihousujen kanssa, tai sitten sen voi yhdistellä hameeseen tai farkkuihin tai lähes mihin tahansa. Tässä yhdistin hupparin tummiin Gina Tricotin mom jeanseihin, sekä saman merkin leopardikuosiseen hiuspantaan. Ei varmaan tarvitse erikseen mainita näitä asun muita erittäin tuttuja yksityiskohtia.

4. Harmaa huppari & farkkuhame

Sama harmaa huppari kuin edellisessä asussa, mutta nyt yhdistettynä pari vuotta vanhaan mustaan farkkuhameeseen. Toimii mun mielestä tosi kivasti ja näyttää super rennolta! Vihdoinkin vaihdoin myös kengät – tämän asun kanssa jalassa olivat mun niittikoristeiset maiharit vuodelta 2018. Niissä oli sopivasti särmää ja toivat vähän jännitystä muuten niin basic-asuun. Lisäksi päässä oli harmaa Acne Studiosin pipo, koska mulla oli todella huono hiuspäivä.

Tiedättekö sen fiiliksen kun vahingossa ajaudutte käymään kolme kertaa suihkussa vuorokauden sisään ja sitten yritätte palata takaisin normaalin jokatoinenpäivä -hiustenpesurytmiin, mutta tukka ei ole samaa mieltä? Mulle kävi just niin, kun ekana oli pakko käydä aamulla suihkussa, kun tukka oli jo likainen, sitten haluttiinkin extempore saunaan Oton kanssa illalla ja sitten seuraavana aamuna kävin lenkillä ja tukka oli niin hikinen, että oli ihan pakko pestä. Seuraavana päivänä normaalisti tukka näyttäisi ihan hyvältä vielä, mutta suihkurumban jälkeen ei niinkään. Pipopäivä oli vääjäämätön lopputulos tälle suihkusäädölle. Onneksi nyt tukka on jo toipunut.

Musta karvatakki & tekonahkahousut

2018 joulukuussa tekemäni alelöytö, karvatakki, on jäänyt vähän alakynteen kamelitakin oston jälkeen. Mutta edelleen tykkään tästä hurjasti! Sopii täydellisesti rentoilupäiviin, mutta halusin kokeilla yhdistää sen vähän skarpimmin. Kuten ne aiemmin mainitut siniset farkut, myös nämä  mustat tekonahkahousut on olleet pitkään siinä pinossa, jonka vaatteista olin jo melken valmis luopumaan, koska ajattelin etten enää mahdu niihin. Ostin ne 2017 puoli vuotta synnytyksen jälkeen, jolloin ne olivat epämukavat, mutta mahtuivat hyvin. Ajattelin silloin niiden muuttuvan nopeasti mukaviksi, mutta niin ei sitten käynytkään. Siinä välissä ne housut sitten lakkasivat nousemasta reiden puoliväliä ylemmäs, mutta nyt ne menevät mulle jalkaan kokonaan ja ovat jopa ihan mukavat. Yhdistin ne mustiin nilkkureihin, mustaan neuleeseen ja mustaan laukkuun. Hauskaa kun mulla on niin paljon ”uusia” vaatteita, kun vanhat suosikit menee taas päälle tauon jälkeen.

Sellaisia asuja, oli tässä ainakin vähän enemmän vaihtelua kuin viimeksi, vaikka aika paljon luotan arkipukeutumisessa niihin kulmakiviin. Mikä asu oli sun lemppari? Millaisia asuja haluaisit nähdä mun päällä?

*Postauksessa näkyy Pomarilta ilmaiseksi saadut kengät. 

Multa on toivottu lisää asupostauksia ja moni laittoikin joulukuussa viestiä instassa, että päivittäisiä joulukalenterin avaamisia oli hauska seurata IG Storysta senkin takia, että samalla näki aina mun päivän asut. Olin siitä iloinen ja otettu! Mä rakastan itse tehdä asupostauksia, mutta samalla koen niiden tekemisestä paineita: miten näyttää aina kiinnostavalta ja uudelta, vaikka ei olisi mitään uutta? Miten pysyä muotiblogien ammattimaisten asukuvien tahdissa, kun en melkein yhdeksässäkään vuodessa ole oppinut ammattiposeeraajaksi tai -pukeutujaksi? Miten keksiä aina postauksen verran oikeasti kiinnostavaa sanottavaa vaatteista (joista luultavasti ainakin 5/6 on esitelty jo aiemmin)? Tulin siihen tulokseen, että on aika ottaa askel taaksepäin asupostausten kanssa, palata juurille, sinne mistä kaikki alkoi.

Tai no ei ihan niin juurille, että kuvaisin asuja keltaisessa valossa sotkuisessa keittiössä enkä edes editoisi kuvia yhtään. Mutta kuitenkin niin juurille, että jakaisin enemmän asuja, rennommalla otteella. Kenties enemmän asuja kuin koskaan ennen? Inspiraation tähän sain oikeastaan siitä joulukuun haasteesta, jossa annoin lasten päättää mun vaatteet viitenä arkipäivänä. Koska en ollut tekemässä postausta yksittäisestä asusta, en ”panostanut” kuviin niin paljoa, vaan napattiin vaan nopeat kuvat jokaisesta asusta aina sopivassa välissä, ilman paineita siitä miltä näytin. Sain tehtyä omasta mielestäni kivan postauksen, jossa yksittäisestä asusta (tai vaatekappaleesta) ei tarvinnut lätistä turhan pitkään, vaan sain näytettyä sen olennaisen, mikä oikeasti ihmisiä kiinnostaa: mitä mulla oli päällä. Yksinkertaista. Miksi en siis tekisi niin useamminkin, esimerkiksi kerran kuukaudessa kuvaisi viikon verran mun asut?

Ja siitä se ajatus sitten lähti. Kuvasin tällä viikolla mun asut viitenä päivänä ja nyt jaan teille ne asut. Kertokaa toki mitä mieltä olette tästä ideasta vs. perinteiset yhden asun asupostaukset?

1. Mustaa ja beigeä

Tässä asussa olin kun käytiin hakemassa Otolle ajo-opetuslupaa ja sen jälkeen tehtiin kauppareissu ja haettiin lapset. Musta R-collectionin Boxy-huppari, joka on ollut yksi lempivaatteista 2018 joulusta asti, jolloin sen sain lahjaksi. Mustat suoralahkeiset Gina Tricotin perusfarkut, Zaran villakankainen kamelitakki, Guccin musta laukku, Monkin pyöreät arskat, Zaran mustat korkeakorkoiset nilkkurit sekä mun huivilemppari: Acne Studiosin italiassa valmistettu villahuivi, joka oli mun aleostos joulun jälkeen. Olin katsellut sitä kauan ja 30% alella mä ostin sen välipäivinä vihdoin itselleni. Tämä asu on kyllä mun sellainen turva-asu, jonka voi aina kiskaista päälle jos ei jaksa keksiä mitään kovin jännittävää ja erilaista. Tuntuu aina ihan multa.

2. Keväisen keltaista

Vaaleankeltainen Gina Tricotin puuvillainen neule viime keväältä, ne samat mustat perusfarkut sekä mustat suomalaiselta *Pomarilta saadut Pärnussa valmistetut gore-tex maiharit (malli Kara), jotka sain yllärinä tällä viikolla. Tykkään tosi paljon tuosta ihanasta mattamustasta lookista ja kengät on supermukavat ja lämpimät. Sama huivi, sama takki, samat kultaiset korvarenkaat kun edellisessäkin asussa. Keltainen neule tuntui ihanan keväiseltä ja pirteältä. Syksyllä en voinut kuvitellakaan, että laittaisin kylmän keltaista neuletta, mutta nyt kun vuosi on vaihtunut, voisin taas pukeutua pastelleihin vaikka joka päivä. Tämä asu mulla oli päällä yhdessä työjutussa tällä viikolla, sekä ihan vaan kotona.

3. Kultaa & Kenzoa

Jos musta huppari oli turva-asu, niin on kyllä tämäkin. Musta Kenzon tiikericollege (synttärilahja vuodelta 2017), mustat Dr. Denimin pillifarkut ja ne kaikille jo tässä vaiheessa tutuksi käyneet kamelitakki ja harmaa villahuivi. Mustat Dr. Denimin Lexyt on ollut mulla kaapissa varmasti ainakin vuodesta 2013 asti, ellei pidempäänkin. Aina välillä olen kokeillut muita, esim. Ginan Mollyja, mutta näihin olen palannut. Nämä kyseiset on olleet mulla nyt muistaakseni n. 1,5 vuotta käytössä. Välillä ne jo puristivat liikaa ja ajattelin, että luovun niistä kokonaan, kun ovat selvästi liian pienet. Mutta nyt ne taas tuntuvat hyvältä, eivätkä purista enää ikävästi.

Tämä Kenzon tiikericollege on ollut mulla viikottaisessa käytössä siitä asti kun sen sain, eli aika ankaraa käyttöä se on kokenut. On ollut täysin hintansa väärti. Kultaiset isot korvikset on mun mielestä ihana piristys asuun kuin asuun, nämä ostin 2018 joulukuussa Bassoradion itsenäisyyspäivän kemuja varten. Lisäksi vielä ne *Pomarin saadut maiharit sekä Monkin mustat arskat ja Guccin laukku. Tässä asussa oli oikein mukavaa käydä lounaalla Oton siskon kanssa, etsiä lapselle lahjaa vietäväksi kaverisynttäreille ja käydä ruokakaupassa.

4. Samisasut taaperon kanssa

Näihin asuihin me pukeuduttiin taaperon kanssa kun mentiin katsomaan lauantaina Ryhmä Hau LIVE -esitystä Helsingin jäähallille. Tummat mom jeansit ja mother- ja mini-colleget Gina Tricotin viime kevään Gina Mini -mallistosta. Rentoa ja mukavaa ja oli ihanaa samistella, vaikkakin jäähallilla istuttiin takit päällä koko esityksen ajan, eikä kukaan edes nähnyt meidän samisasuja.

5. Beigeä ja mustaa pt. 2

Tämä asu mulla oli päällä tänään, kun käytiin katsomassa asuntoja Oton ja taaperon kanssa isojen ollessa Disney On ICE -näytöksessä isoisänsä ja tätinsä kanssa. Ne samat tutut takki, huivi ja maiharit sekä viime syksynä ostettu Acne Studiosin pipo. Lisäksi tummanharmaat Gina Tricotin mom jeansit ja beige cropattu college, jossa on kiristysnauhat alareunassa. Silitin collegen ennen kun lähdettiin kotoa, mutta näyttää kyllä maailman ruttuisimmalta tuossa kuvassa. Asu oli oikein mukava ja rento, mutta täytyy nyt kyllä todeta, että ei todellakaan parhaimmasta päästä näin jälkikäteen katseltuna. Mutta mikäs siinä, ainakin oli mukavaa eikä puristanut. Käänsin kaulahuivin toisinpäin, niin se mätsäsi pipon kanssa kivasti kun oli samaa sävyä isommalla pinta-alalla.

Näistä kaikista mun lempparit on ehkä 1, 3 ja 4. Koska ne on kaikkein eniten sellaisia, miltä haluankin näyttää. Kakkonenkin on ihan kiva, mutta vitosta en laita toiste ainakaan takin alle, ilman takkia tuo college toimii paljon paremmin. Olkoon se college siis vaikka kesävaate (tai sisävaate). Ja hei, pitäiskö mun ottaa taas itselleni joku ei farkkuja -haaste, kun ne näyttää olevan koko ajan jalassa?! Siis hitsi, miten olikin näin farkkuinen viikko. Kai mä olen vaan niin farkkutyttö, että ne vaan valikoituu joka päivä jalkaan. Jos teen toisen koontipostauksen niin lupaan pukea päälleni muitakin alaosia, ettei käy ihan tylsäksi! Ja hei voisin ehkä joku päivä hyvä käyttää myös jotain toista takkia?!

Mitäs tykkäsitte tällaisesta vähän erilaisesta asupostauksesta? Kertokaa ihmeessä kummat on enemmän mieleen, tällaiset koontipostaukset vai sitten sellaiset, joissa on vain yksi asu juurta jaksain esiteltynä?

Ollaan koettu anna lapsesi pukea sinut -päivät ja -viikot tosi hauskoiksi ja siksi päätettiinkin pitää näin joulukuussa jouluteemainen anna lapsesi pukea sinut -päivä. Lapset saivat siis päättää mulle JA Otolle jouluteemaiset asut, jotka me puettiin mukisematta.

Lähdettiin aika jännityksellä tähän, koska meiltä molemmilta löytyy aika hurjiakin jouluvaatteita, asusteista nyt puhumattakaan. Mutta toisaalta oltiin tosi innoissamme, koska olihan se nyt hauskaa taas jälleen kerran nähdä mitä lapset meille valitsevat. Mä olin ehkä vapautuneempi, sillä totuin jo marraskuussa siihen, miten mukavan iisiä oli, kun lapset päättivät mun vaatteet. Otto sen sijaan ei ollut niin rentoutuneena, varsinkaan kun päiväksi valikoitui sellainen päivä, jolloin menoa oli vähän joka suuntaan.

Oton asu:

Tree Rex -joulupaita & farkut, sekä meidän kuopuksen tonttulakki, joka on hieman turhan nafti Oton päähän. Isompiakin olisi ollut tarjolla, mutta he valitsivat juuri tämän liian pienen. Aika mainio asu mun mielestä! Tonttulakkia lukuunottamatta Otto voisi pukea tän päälle muutenkin, koska joulu on ihan pian. Hän siis sai yllättyä iloisesti, kun asu ei ollutkaan niin hurja kuin hän pelkäsi. Ehkä tämä oli  myös vähän turhan helppo Oton osalta, kun hän käyttää ihan oikeasti niitä hurjimpiakin jouluvaatteita näin joulun alla arjessa. Tree Rex-paita on taattua joulutyyliä, kilisee aina kun Otto liikahtaa ja kimaltelee kauniisti. Ihan huippu klassikko jo muutaman vuoden takaa.

Oton kommentti asusta: ”Se oli varsin jouluinen ja housut oli mukavat, kun oli mun”. Toim.huom. paitakin oli kyllä Oton, mutta tonttulakki ei, että sikäli toki ihan perusteltu kommentti.

Iinan asu:

Mun päälle valikoitui ehkä sellainen yhdistelmä, jota en itse heti olisi keksinyt. Satiininen punainen joulumekko, joka mulla on ollut ainakin kahtena viime jouluaattona päällä. Olen miettinyt, että laitanko sen taas päälle tänä jouluna, mutta siinä on etualalla ikävä rasvatahra, joka mun pitäisi poistaa ennen kuin sitä voi käyttää sellaisenaan. Sen päälle lapset valitsivat mun kaikkein ensimmäisen jouluneuleen: pörrömahaisen pingviinin vuodelta 2014. Molemmat vaatteethan on ihan hurmaavia, mutta en itse ehkä lähtisi yhdistämään ohuen ohutta kietaisumekkoa jouluneuleen kanssa. Mutta ainakin asu oli mukava ja jouluinen, sehän oli tärkeintä! Asusteiksi he valikoivat mulle punaisen rusettihiuspannan sekä mun joulukorvakorut, joista roikkuu kaikenlaisia jouluisia asioita, kuten polkkakaramelli, joulukuusi ja kulkunen.

Otto höpöttelee meidän taaperolle näissä kuvissa.

Tämä oli hauska piristys tähän viikkoon. Lapset ehdottivat, että pidetään joskus sellainen päivä, että äiti ja isi saa päättää heidän vaatteet. Mun mielestä idea oli aika suloinen, vaikka nauratti se, että yleensä me vaan katsotaan jotkut vaatteet heille aamuksi kaapista ja he pukevat ne ihan tyytyväisenä päälle sen kummempia miettimättä. Heillä on aina illalla mahdollisuus myös valita  asu itse, mutta yleensä he toivovat, että me vaan katsotaan jotkut. Ostoksilla he osallistuvat kyllä enemmän valintoihin, eli ehkä ollaan vaan onnistuttu yhdessä lasten kanssa täyttämään heidän kaapit sellaisilla vaatteilla, joita kaikkia he tykkäävät pukea päälle? Sehän on vain hyvä juttu!

Mikäs on mielipide meidän asuista & asusteista ? Kumpi vei voiton tällä kertaa?

Koska missasin viime viikolla anna lapsesi pukea sinut -päivän, päätin viikonloppuna, että pidän tällä viikolla kokonaisen viikon niin, että lapset saavat päättää mun vaatteet. Sovittiin lasten kanssa, että he saavat yhdessä valita mulle yhteensä viisi asua. Yhden jokaiselle arkipäivälle. Ehtona oli, että valinnat tapahtuvat sovussa ja nätisti. Lisäksi pyysin, että he valitsevat asut järkevästi, eli ei niin, että mulle olisi vaikka vaan paita ja sukkahousut. Muuten en asettanut mitään rajoituksia tai ehtoja. Ainoat ehdot olivat siis sopu ja tarkoituksenmukaiset vaatteet, eli sellaiset, joissa voi myös poistua kotoa.

Odotin aika jännityksellä, kun he lähtivät valitsemaan ekaa asua. Yläkerrasta kuului kuitenkin todella iloista ja sopuisaa puheensorinaa ja yllättävän nopeasti he tulivat alakertaan valmiin asun kanssa. Sama toistui jokaisena päivänä. Kertaakaan he eivät riidelleet siitä, kuka saa valita minkäkin vaatekappaleen tai mitä asuun otetaan mukaan. He tekivät saumatonta yhteistyötä  ja kertoivat, että tämä on ollut heidän mielestä tosi hauska juttu. Yleensä vaatteiden valinnassa kesti heillä n. viisi minuuttia, eli aika rennolla meiningillä he päättivät asut ilman sen suurempia kriiseilyjä. Mutta mennäänpä itse asuihin:

1. Maanantai: Pinkki farkkutakki, Power mama -t-paita, tiukat pillifarkut, Gucci-vyö ja niittimaiharit

Enpä olisi itse osannut vetää kaapista farkkutakkia keskellä talvea, mutta lasten mielestä se oli hyvä jakku. He valitsivat power mama -teepan kuulemma siksi, että mä olen power mama. Olin otettu tästä. Tiukkoja pillifarkkuja en ollut käyttänyt ikuisuuteen, sillä keväällä ne lakkasivat mahtumasta mulle. Olin positiivisesti yllättynyt kiskoessani jalkaan pillifarkut, jotka eivät enää puristaneetkaan (ainakaan niin paljon). Lapset olivat selkeästi miettineet asua kokonaisuutena, kun siihen oli otettu mukaan myös vyö ja maiharit. Voisin itse asiassa pukea tämän asun tällaisenaan päälle hyvin itsekin, ainakin kesällä. Talvella kiskoihin teepaidan päälle hupparin, enkä farkkutakkia. Pillit ja maiharit olivat kiva yhdistelmä, jonka olin kokonaan unohtanut. Puin asun päälleni, kun kävimme Itiksessä hoitamassa asioita. Olo oli ihan suhteellisen kotoisa, vaikka farkkutakki ei ole kyllä edelleenkään mun ykkösvalinta talvikeleille villakangastakin alle. Annan asulle 4/5

2. Tiistai: Löysät ruutuhousut, löysä vohvelikankainen trikoopaita ja paksu valkoinen neuletakki

Koko asu oli ihanan rento ja mukava ja sopi loistavasti päivään, jolloin tarkoituksena oli tehdä vaan mahdollisimman paljon töitä kotona. Mistään ei puristanut, painanut tai kiristänyt ja neuleessa oli ihanan lämmintä hengailla. Olo oli kyllä vähän muumimainen, kun koko vartalo oli piilossa löysien vaatteiden alla. Paksu neule oikein vielä korosti tätä muumimaisuutta. Jokainen vaate asusta on yksinään ihan mun suosikkeja, mutta en ehkä itse yhdistelisi ainakaan kaikkia kolmea keskenään, jos olisin lähdössä jonnekin. Kotona ne sen sijaan olivat aivan mahtavat. Annan asulle 4/5

3. Keskiviikko: Leopardi-bleiseri, Tekken t-paita, Mom jeansit, isot kultakorvikset ja korolliset nilkkurit

Tässä oli asennetta, miljoona kertaa enemmän kuin mun itse valitsemissa asuissa. Arastelin ensin todella paljon leopardi-jakun yhdistämistä tiikeri t-paitaan, mutta hitsi vieköön, yhdistelmähän oli ihan loistava. Jos edellispäivän asu oli vähän muumimainen, niin tämän päivän asu oli kaikkea muuta. Se oli rokkia päästä varpaisiin. Voisin sanoa, että tämä on sellainen asu, jonka vetäisin aamulla kaapista päälle, jos uskaltaisin aina olla yhtä rohkea kuin haluaisin olla. Nyt ei ollut vaihtoehtoja, kun lapset olivat tämän päättäneet. Saatoin myös verhoutua ”hehe, on vähän villi asu kun lapset valitsivat sen” -mantran taakse, kun menin vierailemaan tässä asussa Indieplacen toimistolla. Mutta oikeasti, tää oli ihan törkeän siisti! Just näin villi mä haluaisin olla oikeastikin. Annan asulle 6/5

4. Torstai: Leopardi-kuvioinen mekko ja vaaleanpunainen bleiseri sekä ohuet mustat sukkikset ja maiharit

En olisi itse tajunnut yhdistää bleiseriä ja tätä mekkoa, mutta nämähän olivat tosi kiva yhdistelmä. Vaaleanpunainen bleiseri on ainakin neljä tai viisi vuotta vanha, enkä ollut käyttänyt sitä pitkään aikaan, vaikka siitä kovasti pidänkin. Ihanaa, kun lapset näyttivät mulle, että se sopii tosi hyvin mun tyyliin myös tällä hetkellä. Asu oli kiva, rento ja mukava, vaikka vesisateisena päivänä ohuissa mustissa sukkiksissa tulikin vähän vilpoinen olo. Onneksi ei tarvinnut olla pitkiä aikoja ulkona. Lapset taitavat tykätä leopardikuviosta, kun tämä oli jo viikon toinen leopardiasu. Annan asulle 4/5

5. Perjantai: Poro-jouluhuppari, verkkarit ja tennissukat (kenkinä oli Timberlandit)

Koska me oltiin perjantaina lähdössä Oton kanssa mökkilomalle viikonlopuksi, lapset valitsivat omasta mielestään parhaiten mökkeilyyn sopivan asun. Siihen kuului verkkarit ja huppari (sekä hupparin alla oleva löysä t-paita, jossa lukee Hello sunday). Ja siis täytyy kyllä sanoa, että olen niin onnellinen, että annoin lasten valita mun asun. Ilman lapsia olisin istunut pitkän ajomatkan farkuissa ja valinnut jonkun ”paremman näköisen”, mutta ei niin rennon asun. Tässä asussa mä sain ottaa täysin rennosti ja oli mukava olla. Ja ihan hyvinhän se nimenomaan sopi mökille. Annan asulle mökkiasuna 5/5

Olen tästä kokeilusta todella innoissani! Oli niin hauskaa nähdä, millaisia asuja lapset valitsevat. Parasta oli se, kun ei tarvinnut viiteen päivään itse miettiä ollenkaan omia vaatteita. Ihanan helppoa ja rentoa. Lapset ovat aikamoisia tyyliniekkoja kyllä ja ihanan kokeilunhaluisia. He eivät välitä mistään vanhoista tyylisäännöistä vaan yhdistelevät rohkeasti keskenään juuri niitä vaatteita, joita haluavat. Mä voin oppia paljon tästä tyyliviikosta ja aion ehdottomasti toteuttaa samanlaisen myös joskus tulevaisuudessa, jos lapset vaan haluavat.

HUOMIO! Huomisesta alkaen klo 05.00 joka aamu ilmestyy joulukalenterin uusi luukku täällä blogissa, tervetuloa mukaan seuraamaan joulukalenteria. Ja aivan ihanaa alkavaa joulukuuta kaikille <3

Uuden lyhyemmän tukan myötä intouduin katselemaan vanhoja tukkakuvia blogista. Samalla niiden mukana silmiin osui aika monet asukuvat ja siksi halusinkin pitkästä aikaa tehdä pienen tyylikatsauksen ajassa taaksepäin. 9x minä marraskuussa tuntui hauskalta postausidealta! Ja siis aivan käsittämätöntä, että blogi-uraa on takana jo niin paljon, että olen oikeasti kirjoittanut blogia jo yhdeksän marraskuun ajan. Siis ihan vasta kun tein näitä tyylikatsauksia, oli siinä lukuna vaikka 5x tai 6x. Ja nyt on 9x. Vaikea käsittää ajan kulua.

Innostuin samalla myös lukemaan vanhoja postauksia ja oli jotenkin hauska palata monen marraskuun fiiliksiin. Fiiliksiähän on yhtä monta kuin on marraskuitakin. Mulle marraskuu on ollut sekä valtavan iloinen että valtavan surullinen kuukausi. Onneksi tänä vuonna marraskuu on ollut enemmän sieltä iloisesta päästä.

Marraskuu 2011:

En kestä näitä nostalgisia asukuvia! Siis keltaisessa valossa jossain keittiön nurkassa ovimaton päällä. No on ainakin aitoo! Silloin muistan käyttäneeni tosi kovasti noita shortseja sukkahousujen kanssa, sekä tuota leopardineuletta. Ne taisi olla mun lempivaatteet. Nuo kengät olivat myös aivan ihanat, voisin samannäköiset kengät laittaa jalkaani tänäkin päivänä, mutta nuo kyseiset yksilöt eivät kestäneet kuin pari talvea ennen kuin menivät rikki. Muistatteko muutaman viikon takaiset Addams Family -kuvat? Kun Otto silloin sanoi mulle, että ”sähän näytät ihan samalta kuin sillon kun me tavattiin” niin ei se kyllä väärässä ollut. Tästä 2011 meikistä puuttuu vain Morticialle tyypilliset punaiset huulet, heh. Eli joo, en kyllä laittaisi tätä asua enää päälle, paitsi kengät voisin laittaa ja toki parkatakki on melko ajaton, sitä voisin pitää.

Marraskuu 2012:

Tuossa mun tukka oli niin ihanan paksu ja hyvinvoiva ja värikin melkein oma! Odotin marraskuussa 2012 meidän keskimmäistä (näissä taisi olla raskausviikkoja jotain 14-15) ja hiukset voivat silloin tosi hyvin. Tämä asu on ihan kiva ja aika klassinen, voisin periaatteessa pukea päälleni vaikka tänäänkin, tosin ehkä ilman tuota kiiltonahkaista vyötä. Nuo saappaat ovat mun mummun vanhat ja niistä tykkäsin ihan hirveästi. Mä en tiedä mitä niille on tapahtunut, mutta muuton jälkeen niitä ei ole näkynyt. Voi olla, että löytäisin ne vielä jostain meidän varastosta. Olin itse asiassa unohtanut koko saappaat ennen näitä kuvia, mutta nyt tuli kauhea ikävä, haluan heti ne takaisin käyttöön!

Marraskuu 2013:

Marraskuussa 2013 meidän keskimmäinen oli puolivuotias ja mä olin väsynyt, se paistaa kasvoilta. Asu on kuitenkin kiva ja voisin laittaa sen sellaisenaan päälle uudelleenkin. Nuo niittimaiharit olivat tosi kivat, mutta nekään eivät kestäneet käytössä kovin hyvin, vaan pohjaan tuli reikä ja niitit irtoilivat nopeasti. Sekä farkuista että paidasta olen luopunut joskus aikojen saatossa, eikä ne kyllä enää mulle mahtuisi päällekään. Mä huomaan näistä, että vuosia sitten käytin paljon rohkeammin ja enemmän asusteita kuin nykyään. Nykyään olen niin laiska, käytän lähinnä kelloa kädessä ja joskus korviksia.

Marraskuu 2014:

Tämän asun voisin tosi hyvin pukea päälle vaikka nytkin. Mulla on sama Coachin laukku ja samat Crocsin kengät edelleen ahkerassa käytössä. Molemmat ovat edelleen todella hyvässä kunnossa ja noilla kengillä mä olen laskenut kaikki pulkkamäet jo sieltä vuodesta 2014 asti. Mulla ei ole enää noita Berliinistä ostettuja housuja tai paitaa, eikä myöskään tuota takkia. Silloin kun odotin meidän kuopusta vuonna 2016, laitoin tosi paljon vaatteita Hope Ry:lle ja nekin menivät siellä.

Marraskuu 2015:

Tämänkin asun voisin laittaa päälle edelleen. Mulla on edelleen tuo sama Marc Jacobsin laukku (ei niin hyvässä kunnossa) sekä nuo mustat hapsunilkkurit tallella. Farkut, bodyn ja takin olen laittanut eteenpäin kuopuksen raskausaikana myös. Luovuin silloin kaikista niistä vaatteista, joista olin varma, että eivät enää koskaan mahdu mulle. Tuo takki on aivan ihana, harmi ettei mulla ole enää sitä. Noihin aikoihin mulla oli aika samantyylinen tukka kuin tälläkin hetkellä, mutta ei yhtään niin hyväkuntoinen kuin nyt.

Marraskuu 2016:

Marraskuussa 2016 odotin meidän kuopusta, tässä kohtaa oli menossa varmaankin raskausviikko 26-27. Mä en ollut yhtään sinut mun lyhyiden hiusten kanssa, enkä mun muuttuneen vartalon ja pyöristyneiden kasvojen kanssa. Pidin etuhiuksia usein kiinni takana, koska ne olivat katkeilleet. Rakastin tuota ihanaa mahaa hirveästi, vaikka mulla olikin epävarma olo vartalosta ja ulkonäöstä muuten. Tää asu on kiva ja näistä hame on mulla edelleen tallella, paita ei. Meidän sohva oli ihanan puhtaan vaaleanpunainen vuonna 2016. Oltiin silloin vasta muutettu tänne nykyiseen kotiin. Silloin otin asukuvia enimmäkseen sisällä, kun ulkona ei jaksanut juurikaan seisoskella.

Marraskuu 2017:

Otolta synttärilahjaksi saatu Kenzon college on edelleen yksi mun lempivaatteista ja usein käytössä. Kultainen puffer-takki on vieläkin käytössä, mustat Dr. Denimin farkkuleggingssit edelleen käytössä. Punainen laukku on vieläkin tallessa, mutta siitä pitäisi vaihtaa hihna, jotta sitä voisi käyttää taas. Monen vuoden käytössä sen hihnan kiinnityskohdasta alkoi irrota väriä vaatteisiin. Tässäkin mulla on vaalea polkka, mutta myös tässä mun etuhiukset oli katkeilleet tosi paljon ja lisäksi tukka katkesi takaa ja oikealta sivulta koko ajan. Hiukset oli paljon ohuemmassa kunnossa kuin nyt ja siksi en viihtynyt niillä niin hyvin silloin. Voisin pukea tämän asun tällaisenaan päälle edelleen, mutta laukku pitäisi siis korjata ennen sitä.

Marraskuu 2018:

Tässä sama kultainen puffer-takki, joka edellisenäkin vuonna. Tykkään! Nuo kengät ja tuo haalari mulla oli päällä viimeksi viime viikolla, Voisin siis pukea juuri saman asun päälle koska tahansa, asusteita myöten. Mä muistan vieläkin tuon kuvaustilanteen: ajettiin Kalasataman rantaan nappaamaan viimeiset auringonsäteet kameran rullalle ja ulkona oli ihan käsittämättömän kylmä tuuli. Saatiin kuitenkin kuvat napattua ja tuo musta shortsi-hamehaalari oli yksi viime pikkujoulukauden luottovaatteista. Edelleen se toimii hyvin!

Marraskuu 2019:

Ja viimeisenä, muttei vähäisimpänä tämän vuoden marraskuu. Viime viikolla napatut kuvat. Arvatenkin viimeisimmän kuvan tyyli tuntuu kaikkein ”omimmalta” juuri nyt. Mä rakastan tätä tukkaa, rakastan mun vaatteita ja asusteita. Rakastan rennon hupparin ja skarpimman villakangastakin yhdistelmää. Rakastan rentoja farkkuja, mun juoksulenkkareita (jotka toimivat hyvin myös arkikenkinä) ja mun uutta pipoa. Tämän hetken tyyli on hieman arkisempi kuin nuo kultatakki-tyylit parilta edelliseltä vuodelta, mutta tykkäänkin siitä juuri siksi.

Minkä vuoden asu oli sun lemppari? Entä mikä ei iskenyt niinkään?