Tänään on kyllä ollu niin maanantai kun olla ja voi. Jotenkin sellanen fiilis et mikään ei onnistu. Okei vastoinkäymiset on ollu pieniä kuten Tiaran lempivellin loppuminen Citymarketista, kyynärpään kolauttaminen seinän kulmaan ja yllärikakat vaipassa just kun olin saanut ulkovaatteet neidille kauppareissua varten, mutta koska on maanantai niin ne harmittaa tavallistakin enemmän. Maanantai on mun mielestä ihan turha keksintö, varsinkin näin Täydellisten naisten ollessa tauolla. Tiistaina on jo taas päällä se toiveikas fiilis onneksi; kohta on viikonloppu! Mä luulin että kun jäisin äitiyslomalle ja mulla ei ois mitään ”pakollista” tekemistä arkisin kuten kouluun tai duuniin heräämistä niin mä en kaipais viikonloppuja niin paljon.
                    Mutta väärässä olin, se hetki kun perjantaisin tullaan kaupasta kotiin isojen ruokakassillisten kanssa ja aletaan kokkailemaan hyvää ruokaa ja höpöttelemään neidin kanssa on vaan ihan paras! Ja kyllä, sillä todellakin on väliä onko arki vai viikonloppu vaikka oonkin periaatteessa ”lomalla” koska viikonloppuisin ei oo mitään aikarajoja, ei oo mihinkään kiire vaan saadaan olla rauhassa ja tehdä mitä huvittaa. Tärkeintä viikonlopuissa on tietenkin se että silloin Otto on kotona meidän kanssa, Tiarallakin syttyy lauantai-aamusin ihan erilainen pilke silmäkulmaan hymyn jatkoksi kuin arkisin. Kyllä se välittyy vauvaankin että äiti ja isi on paljon rennompia viikonloppuisin, vaikka ei me kyllä kauheesti stressata muutenkaan.
                   Nyt mä kyllä ryhdistäydyn, ihme valitusta multa. Mut jotenki tää maanantai on vaan ollu niin maanantai.

Onneksi neiti on tänään ollut oma ihana aurinkoinen itsensä niin on äidilläkin ollu helppo päivä. Se on muuten oppinut uuden lempiharrastuksen: alahuulen imemisen, mä en tiedä mikä siinä on niin kivaa mutta se mussuttaa omaa alahuultaan ja hihkuu onnesta? Ei tarvi tuttia eikä nyrkkejä kun apu löytyy vielä lähempää, omasta nassusta. Ja tätä tapahtuu siis ihan kokoajan ja pitkiä aikoja putkeen! Tässä pari kuvaa todisteeksi:

Eilen oltiin ihan vaan kotosalla vaikka illalla kyllä kipastiin kaupassa. Jaksoin pitkästä aikaa laittautua (kyllä, mä edelleen tykkään laittautua ihan vaan vaikka kauppaankin koska laittautuminen tuo luksusta mun arkeen) ja otin sitten vähän asukuviakin onnellisena siitä että Ginan xxs -kokoiset farkkuleggingsit jotka ei synnytyksen jälkeen noussu edes puoleen reiteen kun oli niin tiukat ei puristanu enää yhtään ja oli taas hyvin istuvat!

Tänään Tiara sai elämänsä ensimmäistä kertaa postia (jos kelakorttia ei lasketa) kun seurakunta lähetti jonkun tommosen lasten musiikki cd-n ja kirjan missä oli virsiä ja jotain runoja tms. Oli kyllä hassua nähdä se nimi vaan siinä paketin ulkopuolella, maailman siisteintä oikeesti! Mä tiiän kyllä että Tiaran nimi on hyväksytty ja se on kastettu ja vaikka mitä mutta jotenki se nimi paketissa oikeen konkretisoi vielä sen että tässä tää meidän uusi pieni ihminen nyt on ja hengaa (ja saa paketteja)! Ihan kiva kyllä että seurakunta muistaa pieniä jäseniään tämmösellä, vaikka ei me niin hirveen hengellisiä ollakaan. Piti oikeen ottaa kuvakin neidin nimestä, ja tietysti myös ihanasta isosta pienestä Tirriskästä itsestäänkin:

Mulla piti olla vielä jotain järkevää sanottavaa mutta tottakai nyt katkesi ajatus! Me aletaan kohta kattoon murun kanssa Paranormal Activity 3:sta ja jänskättää jo vähän valmiiksi että pistetään jännityksen piikkiin. Ei mulla sen kummempia, aattelinpa viel laittaa yhden mustavalkosen kuvan tähän loppuun. Mä haluaisin joskus tehdä vaikka kokonaisen postauksen ihan mustavalkosilla kuvilla mutta toisaalta mustavalkosista kuvista on niin hirmusen paljon vaikeampaa saada hienoja, ainakin mun mielestä. Mut mitäs tykkäätte tästä?

Nyt siis leffan pariin Otsukan kanssa ja silleen, onneksi huomenna ollaan taas yksi päivä lähempänä viikonloppua! Löytyyköhän mun lukijoista yhtään maanantain inhoajia, saa kertoa mulle omista karmeista maanantai-päivistä, vertaistuki on aina jees! Hyvää yötä ja ihanaa alkanutta viikkoa kaikille! <3

Kipeenä ollessa kun ei jaksa oikeen tehdä mitään kovin fyysistä niin oon tyytyny selailemaan postista kolahtaneita kevään vaatekatalogeja ja miettimään miltä mä oikein haluan näyttää vuonna 2012. Raskauden jälkeen oon ollu ihan hukassa mun tyylin kanssa ja joka päivä oon seissy vaatehuoneessa katsellen tsiljoonaa vaatekappaletta silti tietämättä mitä laittaa päälle. Oon pikkuhiljaa syksyn ja talven mittaan nyt päivitellyt tota vaatevalikoimaa uusilla, freesimmillä vaatteilla ja nyt siellä alkaa jo jopa ollakin jotain päällepantavaa. Oon myös alkanu ehkä löytää mun tyylin uudestaan ja mun tyylibongaussilmä (onko toi ees sana? No nyt on!) on taas palannu ennalleen; vaatekaupoissa/nettikaupoissa mä oon taas alkanu bongaan heti ne mitkä miellyttää silmää tai vastaavasti huomaamaan jos valikoimaan ei kuulu mitään mua innostavaa. Raskauden aikana ja pitkään synnytyksen jälkeen kun tuli vaan haahuiltua ympäri ämpäri tietämättä mistä oikeen alottais. Mä kokosin nyt muutaman kollaasin; mun kevään suosikkiväreistä, inspiraatiovaatteista ja -asusteista (kaikki superhyper -kalliita designerjuttuja Polyvoresta ;D) ja viimeisenä sitten ne muutamat rätit jotka eksyi H&M-tilaukseen.

 Polyvoren sivuilla oli nii ihanii noi värien nimetki (lukuunottamatta mustan ja harmaan sävyjä), tuli ihan sellanen kevätfiilis! Tää on aina perus, jouluun asti kattelen ihania neuleita ja lämpimiä villasukkia onnessani. Joulun jälkeen ku katalogit kolahtaa postiluukusta nii villa ja neuleet ei kiinnosta ollenkaan vaan ihanan pirteät värit ja kevyet kankaat astuu kuvaan. Mut eiköhän tää oo aika yleistä? Joulu loppuu lahjojen jakamisen jälkeen ja sit alkaa kevään ja kesän odottelu!
              Oranssi oli mun lempiväri eskarissa, mulla piti olla kaikki mahdolliset vaatteet oranssia ja muistan vieläkin kun Suomen ensimmäinen H&M avattiin Itäkeskukseen vuonna -97 tai -98 (ei voi muistaa mut olin 5v :D) ja äiti osti mulle avajaispäivänä ihanan oranssin paidan sillä aikaa kun osallistuin piirustuskilpailuun. Tää ei oo nyt oleellista mut voitin ihanan ison Peppi Pitkätossun hevospehmolelun siitä kilpailusta! Missäköhän seki on? Mut joo siis pointti oli se että eskarin jälkeen en kauheesti oo ollut oranssin ystävä eikä mulla oikeestaan oo mitään oranssia mut nyt se jotenkin kolahti ja kovaa! Pakko saada jotain oranssia, joku vaate ja pari pirteää asustetta mausteeksi muuten niin neutraaliin vaatevalikoimaan. Pinkki nyt on aina kuulunu mun lempiväreihin, just sellanen överipinkki jolla voi säväyttää asusteissa tai laittaa jonkun ihanan räikeän mekon vaikka shoppailureissulle, joten ei ainakaan mulle öö yllätys että se kuuluu tämän(kin) kevään värivalikoimaan.
               Ennen käytin mustaa todella, todella paljon. Suurin osa mun vaatteista oli mustia, mutta nyt oon alkanu innostumaan vaaleammista vaatteista. Musta on niin hirveän hallitseva väri joka tekee mut kalpeaksi ja väsyneen näköseksi. Kai se mustan viehätys on mulle ollut siinä että se hoikentaa ja sen kanssa sopii lähes kaikki värit. Mutta kyllä kirkkaat värit sopii vaaleampien, neutraalienkin sävyjen kanssa. Ja mun silmään esimerkiksi nude+oranssi yhdistelmänä näyttää huomattavasti raikkaammalle kun sama väri mustan kanssa.

 Tähän kollaasiin oon valinnut siis inspiraatiovaatteita ja -asusteita jotka vastaa aiemman kollaasin värivalikoimaa. Pinkit korkkarit; piristää harmaimmankin asun ja niiden kanssa ihanan räikeä Satchel -laukku! Pari pinkkiä räväytysmekkoa; kesän juhliin joita toivottavasti on tulossa. Pinkki lyhyt toppi farkkujen ja shortsien kanssa, ei tosin noiden oranssien. Se ois jo liikaa mullekin! Ihanat oranssit housut ja shortsit kuumiin kesäpäiviin. Voisin kuvitella että yhdistelmä oranssit shortsit, vaalea löysä läpikuultava paita ja alta vilkkuvat mustat bikinit näyttäis hyvältä biitsi-reissulla. Yhdistelmään kuuluu tietysti myös täydellinen ruskeutus jonka aion keinolla millä hyvänsä hankkia!
                            Skarppi musta bleiseri terävöittää asun kuin asun ja lämmittää kun kevään tuuli on vielä viileä mutta halu pukeutua kesäisesti on jo suuri. Skater -mallinen pikkumusta on mun mielestä tyylikäs valinta niin arkeen kuin juhlaan ja sellaista ei vielä mun kaapista löydy vaikka mustia mekkoja omistankin useita. Täydellisesti istuvat, harmaasävyiset farkut tekis mut tällä hetkellä enemmän kuin onnelliseksi. Omistan kahdet harmaat farkut joista toiset on liian isot ja vaaleat ja toiset on liian out of date korkealla napitettavalla vyötärölinjallaan vaikka ihanat ovatkin. Mikä siinä muuten on että en koskaan löydä Suomesta silmää miellyttäviä harmaita farkkuja? Toiset harmaat farkut on Itävallasta ja toiset Lontoosta. Toivottavasti tänä vuonna onnistais ja löytyis ihan Suomen rajojen sisäpuolelta mun unelmahousut.
                           Takkeja mä tarvitsisin kaksi; vaaleanharmaa lyhyt trenssi silloin kun asu vaatii asiallisuutta (nojaa näin kotiäitinä en hirveesti keksi tollasia tilaisuuksia mutta oletetaan vaikka että mulla ois sellasiakin ;D) ja ihana vaaleanruskea mokkabiker arkitakiksi. Mä oon ihan rakastunu tohon takkiin, toivottavasti löytäisin ton unelmatakin high street -version Helsingin kaupoista. Hopeat perusballerinat menis silloin kun tilanne vaatii jalkojen käyttämistä ja vaaleat ihanat huikean korkeat nilkkurit sillon kun pääsee autolla kauppaan. Kuvasta varmaan huomaa että oon ihan rakastunu noihin satulalaukkuihin, ottaisin kumman tahansa noista ruskeista onnesta itkien! Sinne mahtuis niin vaipat, tuttipullot kun meikitkin ja ois paljon taskuja jotta jokaiselle tavaralle ois oma paikkansa. Vielä beiget shortsit ja valkoinen herkän ohutta kangasta oleva mekko niin avot! Siinä ois täydellinen ens kevään lookki mulle.

Tässä on sitten tuotteet jotka päädyin tilaamaan itselleni. Tavallisuudesta poiketen tilasin vaan itelleni enkä Tiaralle ollenkaan, mutta se asia pitää korjata mitä pikimmiten. Eikös noi mun tilaamat vaatteet aika hyvin mukaile mun tyylipohdintoja? Pari suht peruspaitaa jotka käy kaiken kanssa, musta skater-mekko, beiget korkeavyötäröiset shortsit ja ihanat oranssit housut. Pisteenä ii:n päälle vielä upeat pinkit korkkarit huikeilla 12,5cm koroilla, nami! Ihan hyvin tavaraa mun mielestä ihan kohtuullisella loppusummalla kun ei paljoa menny satasen yli, en mä oikeestaan edes H&M sivuilta muuta itteeni miellyttävää löytäny.

Sitten sitä otsikon mukaista tyylittömyyttä, nimittäin asiaa kipeenä olemisesta ja tän päivän viikon asu ja naama! Mä varotan, tää on karua katsottavaa 😀 Täydellinen vastakohta alkupostaukselle!

Ja siinä minä iloisen pirteänä ja raikkaana luonnonkauniilla kasvoilla, vai mitä?! Noi ihanan tummat silmänaluset kruunaa kyllä tän freesin lookin, sotkuiset ja itsekseen rastoittuneet pidennykset on myös aika kivat. Nyt ollaan kyl aika kaukana mun normaalista arkipäivälookista kun meikkikään ei oo tässä nassussa vieraillu maanantain jälkeen. Noh mutta se mulle suotakoon, jos vaikka huomenna ois viimein hyvä olo nii meikkaisin uudenvuoden kunniaksi vaikka himassa ollaankin.
                         Tänään on ollu eka päivä ku mulla ei oo enää noussu kuume korkeelle vaan on ollu pelkästään lämpöä. Yskä ja nuhakin alkaa vähän helpottaa ja uskallan olla pitämättä wc-paperirullaa kädessä kokoajan. Heikottaa kyllä silti vielkin aika kiitettävästi aina kun nousee vessaan tai hakemaan juotavaa mutta onneksi tuo kultainen muru on hoitanu niin ihanasti sekä mua että Tiaraa koko viikon että ei mun oo pahemmin tarvinnu itteeni rasittaa. Jos sitä vaikka huomenna pääsis mukaan ruokakauppaankin nii sais ostettua namit sapuskat uv-illalle. Semmonen kysymys muuten ku mä oon nyt ymmärtänyt että mun lukijoina on (aika useitakin?) terveydenhoitoalan osaajia niin haluuko joku kertoa mistä se johtuu et aina kun on kipeenä nii miks aamulla on ihan hirveen kamalan kauhee olo ja sit aina illalla pari tuntia ennen nukkumaanmenoa on paljon parempi olo? Muistan aina sillon ku olin koulussaki et mä aina aattelin illalla et ”mulla on jo tosi hyvä olo meen aamulla kyllä kouluun” ja sit aamulla oli taas sellanen rekan alle jäämis -fiilis. Oon kauan jo ihmetelly tätä asiaa.

”Hehee mä heilun vimmatusti joka suuntaan enkä ees tiiä miks! Mut tää on kivaa!”

”Mulla on ihanat pienet varpaat ja äiti on hassu ku se aina esittää et se muka syö ne ja sit mua naurattaa!”

”Yhyy nyt ei oo enää kivaaa!!!”

Nyt oli harvinainen mutrunaama -kuva meidän Tirriskästäkin, oli pakko laittaa ku täällä on aina vaan hymynaamakuvia ku ei siitä yleensä tollasia saa otettua ees ku se aina nauraa. Musta tuntuu et se säikähti sen omaa naurunkiljahdusta ku se päästelee jo nii kovia ääniä kun se nauraa ja sit ihan sekunnissa meni naama ihan ruttuun mut sit ku jutteli ilosesti Tiaralle nii sitä alko taas naurattaa..
                           Tiaralle muuten nousi siitä rokotteesta sitten elämänsä ensimmäinen kuume. Keskiviikkoiltana neiti oli aivan tulikuuma kun koitin kädellä vaikka mulla oli itelläki korkee kuume. Annettiin sitten yksi suppo ja laitettiin neiti iltamaidon jälkeen vaippasillaan nukkumaan ja aamulla Tiara onneksi heräsi ihan pirteänä ja kuumeettomana. Onneksi meni noin nopeaa ohi! Ja kulta ei ees itkeskelly yhtään vaan oli ihan kiltisti kuumeisenakin. Se oli kyllä pelottavaa miten tulikuumaksi tuo neiti meni, mut onneksi suppo auttoi nopeasti. Hyvä että käytiin ostamassa niitä, muuten ois kyllä tullu hätä.


Mutta sellasta kuuluu meille vuoden viimeisenä perjantaina, entäs teille? Mitä uudenvuoden suunnitelmia teillä on? Entäs uudenvuoden lupauksia? Mä aion luvata tänä vuonna sama minkä oon jo usean vuoden ajan luvannu: Yritän kaikkeni että teen seuraavasta vuodesta entistä paremman. Tätä vuotta on kyllä hankala ylittää ku on ollu niin mielettömän upea ja mullistava vuosi mut aina sitä voi yrittää!

Ihanaa viikonloppua teille ja näin valmiiksi jo Hyvää Uutta Vuotta 2012! ♥♥♥
Vaikka yritän kyllä ehtiä/jaksaa postata huomenna vielä!