Voiko autolla ajaminen olla ekologista

14.10.2018

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Santanderin kanssa, ja toimin Santanderin brändilähettiläänä.

Yksi eniten kysymyksiä ja kiinnostusta herättäneistä aiheista autoiluun liittyen on ollut autolla ajamisen ekologisuus. Aihehan on aivan äärettömän ajankohtainen, varsinkin IPCC:n julkaistua maanantaina odotetun ilmastoraportin. Fakta on se, että muutoksia on tehtävä maailmanlaajuisesti, ja niitä on tehtävä nopeasti. Autojen ekologisuuteen ja päästöihin liittyy paljon harhaluuloja ja ennakkoluuloja, ja tästä asiasta pitäisi ehdottomasti puhua enemmän. Se on kuitenkin ehdottoman totta, että autoista tulevia päästöjä on pakko vähentää.

Hybridiautojen ekologisuus

Asia, josta itselläni on ollut paljon epätietoisuutta, ovat hybridiautot. Ainakin itse olen haaveillut hybridiautosta meidän perheelle seuraavaksi autoksi, koska ensimmäisenä ajatuksena se tuntuu tosi hyvältä ja paljon ekologisemmalta, että auto kulkee osittain pelkällä sähköllä. Tässä seuraavasta autosta haaveillessa ja selvitellessä on kuitenkin käynyt ilmi, että esimerkiksi tällä hetkellä meidän reilut 2 vuotta vanha dieselillä kulkeva citymaasturimme saattaa olla juuri meidän käytössä päästöiltään melkein samaa luokkaa, kuin monet saman ikäiset hybridit.

Hybridin ekologisuuteen vaikuttaa se missä sillä ajetaan, kuinka paljon ja onko se ladattava hybridi vai ei-ladattava hybridi. Ladattavan hybridin käyttö vaatii ekstravaivaa, jotta siitä saadaan kaikki hyöty irti.  Hybridi ei kaikessa ajossa ole esimerkiksi dieseliä ekologisempi, sillä myös hybridiauto käyttää fossiilista polttoainetta aivan samalla tavalla nopeuksien noustessa, ajon ollessa epätasaista tai ladatun virran loppuessa, ja keskikulutus voi silloin olla sama tai jopa korkeampi, kuin dieselillä. Meidän auton keskikulutus on parhaimmillaan reilut 4l/100km, mikä on sama kuin monessa hybridissä bensiinimoottoria käytettäessä.

Me ajetaan autolla paljon pitkää matkaa esim. Ouluun, sekä kehäteitä pk-seudulla, ja meidän auton ikäisten hybridien vahvuudet ovat erityisesti kaupunkiajossa. Se ei siis olisi ollut kaksi vuotta sitten välttämättä meille kaikkein ekologisin vaihtoehto. Onneksi hybridiautot kehittyvät koko ajan, ja osa hybrideistä pystyy hyödyntämään sähkömoottoria myös tasaisessa ajossa kovillakin nopeuksilla.

7-paikkainen hybridiauto?

Hybridiautoja on myös todella vähän tarjolla 7-paikkaisina, jollaista me ollaan pitkään mietitty. Tällä hetkellä ainoa 7-paikkainen malli Suomessa on mun käsittääkseni Toyota Prius +, joka ei vaan kohtaa meidän toiveiden ja tarpeiden kanssa. Toisaalta, voihan niitä olla tulossa lisää eri valmistajilta. Me ollaan toistaiseksi luovuttu hybridiauto-haaveista. Ollaan päädytty viime aikoina vähän toisenlaiseen ratkaisuun. Kaikkea ei voi saada, mutta halutaan ehdottomasti tehdä kaikki voitavamme, jotta meidän aiheuttamat päästöt olisivat mahdollisimman pieniä.

Meidän auton päästöt verrattuna muihin

Autolla ajaminen on tällä hetkellä yksi eniten hiilidioksidipäästöjä aiheuttavista asioista, johon kuluttajat voivat vaikuttaa. Siksi mä koen tärkeänä sen, että me valitaan niin pienipäästöinen menopeli kuin mahdollista. Meidän tämänhetkisen auton CO2-päästöt ovat 99g/km, kun keskiarvo on 2017 ensirekisteröidyillä (eli uusilla) autoilla 118,8g/km (lähde Liikennefakta.fi)Liikennekäytössä olevien kaikkien henkilöautojen keskimääräinen CO2-päästö oli vuoden 2017 lopussa 160,0 g/km, eli kyllähän meidän auto on todella paljon pienipäästöisempi, kuin suurin osa autotiellä vastaan tulevista kavereista. Pienet tai olemattomat päästöt on mulle ihan ykkösprioriteettina myös seuraavaa autoa hankittaessa. Liikennefaktan mukaan keskimääräisten päästöjen pitää pienentyä 5,5g/km vuosivauhtia, jotta päästään tavoitteisiin. Meidän tavoitteena on siis vieläkin pienipäästöisempi seuraava auto, ja mieluisin vaihtoehto meille olisi täyssähköauto.

Tulevaisuudessa sähköauto?

Viime aikoina ollaan keskusteltu siitä, että mikäli reilun puolen vuoden kuluttua, uuden auton hankinnan ollessa ajankohtaista, ei vielä ole olemassa 7-paikkaista täyssähköautoa, joka kohtaisi meidän budjetin kanssa, me ollaan valmiita luopumaan niistä kahdesta ylimääräisestä paikasta, joita aiemmin ollaan pidetty niin tärkeänä. Me tarvitaan niitä paikkoja lähinnä silloin kun mun äiti on meillä kylässä, tai kun kuskataan lasten kavereita, tai muita ylimääräisiä kyytiläisiä. Tähänkin asti ollaan selvitty ilman niitä, vaikka välillä se on vaatinut järjestelyitä. Ollaan kyllä valmiita tekemään niitä hieman hankalampia järjestelyitä, jotta voidaan leikata meidän päästöjä tuntuvasti arjessa.

Santanderin All in One mahdollistaa rahoituksena meille sen, että jatkossakin ajetaan upouudella ja ehkä jopa päästöttömällä autolla. Jos rahoitettaisiin auto kokonaan omasta pussista, ei pystyttäisi ottamaan käyttöön yhtä uutta ja kallista autoa, koska samaan aikaan meillä on myös asunnon etsintä meneillään. Mun mielestä on jokaisen autoilijan velvollisuus miettiä hyvin pitkään ja hartaasti millaisella autolla ajaa, ja kuinka paljon hiilidioksidia päästää vuodessa ilmakehään. Budjetin lisäksi on tärkeää miettiä sitä omaa vastuuta, ja löytää omalle elämäntilanteelle ja budjetille sopiva balanssi päästöjen kanssa. Kaikille autoilijoille ei todellakaan ole mahdollista vielä hankkia sähköautoa, mutta täytyy toivoa että tilanne muuttuu, ja ne yleistyvät, monipuolistuvat ja hinnat laskevat. Uudet autot ovat onneksi vanhoja pienipäästöisempiä, vaikka eivät olisikaan hybridejä tai täyssähköautoja. Mä seurailen melko usein Santanderin uusien autojen valikoimaa, ja tarkastelen tarjontaa tulevaisuutta silmällä pitäen.

Auto 2018 -tapahtumasta inspiraatiota

Ollaan menossa ensi kuussa Auto 2018 -tapahtumaan tsekkailemaan vähän tulevaisuuden tuulia, sillä siellä esitellään paljon sellaista, mistä ei vielä nyt ole mitään tietoa. Onhan siis hyvinkin mahdollista, että etenkin tämän IPCC:n raportin jälkeen markkinoille tulee fiksumpia ja ekologisempia vaihtoehtoja myös meille mahdollisesti 7-paikkaista autoa etsiville. Yksi 5-paikkainen täyssähköauto meillä on ollut jo mietinnässä, ja uskon, että messuilta saadaan lisää inspiraatiota ja tietoa. Meille sähköautossa tärkeää olisi myös pitkä kantama, sillä Ouluun on se 605 kilometriä (n. 400km kantama olisi hyvä, sillä silloin riittäisi yksi pikalataus matkan puolivälissä, tosin kantamakin vaihtelee monista eri tekijöistä kuten lämpötilasta riiippuen). Odotan tapahtumaa innolla, sillä uuden auton hankinta on suuri päätös, joka pitää tehdä huolella, ja seuraavien vuosien hiilidioksidipäästöt huomioon ottaen. Myös Santander on tapahtumassa mukana.

Miten voi autoilla ekologisemmin

Kun me ajetaan autolla, me mietitään aina, että onhan autoilu varmasti kannattavin vaihtoehto. Esimerkiksi silloin, kun olen menossa yksin johonkin tapahtumaan, käytän lähes aina julkisia, enkä pyydä kyytiä. Alle 3km matkat kävelen yksin (tai rattaiden kanssa) ollessani lähes poikkeuksetta. Lähikauppaan kävellään. Ouluun matkustaessa taas auto on selkeästi ekologisin vaihtoehto, kun toinen vaihtoehto on lentäminen. Me saadaan ajaa aika pitkään autolla niillä päästöillä, mitä meidän perheen yhdestä edestakaisesta Oulun lennosta syntyisi. Yritetään aina miettiä mikä on järkevintä ja kannattavinta, sekä meidän perheen että ympäristön kannalta. Silloin kun mennään autolla, meitä yleensä istuu autossa se viisi henkeä.

Voiko autolla ajaminen olla ekologista, oli otsikon kysymys. Mä toivon, että tulevaisuudessa autolla ajaminen voi olla ekologista, ja että siihen keksitään yhä parempia ja innovatiivisempia ratkaisuita, kuinka voidaan vähentää sekä autojen käytöstä, että jo autojen valmistuksesta syntyviä päästöjä. Monille auto on välttämättömyys matkojen tai työn takia, ja uskon, että tulevaisuudessa on ihan pakko keksiä fiksumpia ratkaisuja autolla ajamisen toteuttamiseen mahdollisimman vähäpäästöisesti.


Kumpi meillä ajaa, mies vai vaimo?

26.08.2018

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Santanderin kanssa ja toimin Santanderin brändilähettiläänä. Sen myötä jaan teille meidän kokemuksia Santander All-in-one -autorahoituksesta ja ajatuksia kaikesta autoiluun liittyvästä.

Vanhanaikaiset roolit auton kanssa

Meidän perheessä roolit ovat olleet auton ajamisen kanssa todella vanhanaikaiset. Mulla ei siis ole ajokorttia ja Otto ajaa poikkeuksetta (no ylläri, kun ei mulla ole korttia). Se ei ennen haitannut mitään, eihän meidän suhteen ensimmäisinä vuosina meillä ollut edes autoa ollenkaan. Sittenkin kun ostettiin ensimmäinen auto, oltiin vaan hullaantuneita siitä, että meillä ylipäätään oli auto. Alettiin odottaa meidän kolmatta lasta, ja aika nopeasti mä jouduin supistusten takia alkaa ottamaan iisisti, ja pysyttelemään aika paljon vain kotona. Silloinkin oli luontevaa, että Otto hoiti kaikki lasten päiväkoti- ja harrastuskuskailut ja autolla liikkumiset.

Viimeisen vuoden aikana on kuitenkin yhä useammin tullut puheeksi, että olisi niin hurjan kätevää, kun mullakin olisi kortti. Lapsia on nykyään kolme, ja heistä kahdella on viikottain harrastuksia, molempia kuskataan kouluun/päiväkotiin, ja lisäksi mulla itselläni on todella liikkuva työ. Olisi reilua, että kuskailut hoidettaisiin yhdessä ja tasapuolisesti. Toki joskus vien ja haen lapsia bussilla, mutta useimmin niitä hoitaa kyllä Otto autolla.

Usein saan myös kutsuja tapahtumiin, jotka saattavat olla esimerkiksi Vantaalla tai Espoossa, mutta en jaksa lähteä Oton ollessa töissä, koska julkisilla mulla menisi matkoihin 1,5h/suunta. Autolla pääsisi alle puolessa tunnissa. Kolme tuntia julkisissa 1,5-vuotiaan kanssa ei houkuttele mua tarpeeksi, että lähtisin ja sitten usein käydään vaan niissä tapahtumissa, joihin pääsee nopeasti metrolla.

DISCLAIMER! Kuvissa auton moottori ei ole käynnissä, eikä jalat polkimilla.

Olen aina pelännyt autolla ajamista

Ongelma ajokortin suhteen on siinä, että mua ei koskaan ole houkutellut autolla ajaminen. Olen oikeastaan aina pelännyt sitä. Yksi aiheista, joista eniten näen painajaisia, on juuri autolla ajaminen. Voi kuinka monta kertaa olen herännyt hikisenä siihen, että olen unessa ajanut autoa, eikä mulla ole ollut mitään kontrollia autoon. En edes tiedä miksi se pelottaa mua niin paljon, koska en ole ikinä ollut missään kolarissa, tai kokenut muitakaan traumoja auton kyydissä oikeasti. Ennen jo se pelkkä ajatus, että joutuisin yksin hallitsemaan jotain niin suurta ja pelottavaa kuin auto, on ollut ihan kauhistuttava.

Tämän meidän nykyisen Santander All-in-one:lla otetun auton myötä olen kuitenkin alkanut pikkuhiljaa lämpenemään ajatukselle omasta ajokortista. Miksi? Koska meidän auto tuntuu niin turvalliselta. Meidän nykymallissa ei edes ole kaikkia mahdollisia kuskin apuvälineitä automaattivaihteista hätäjarrutukseen, mutta se tuntuu silti turvalliselta ja vakaalta. Ehkä siksi, että Otto on myös tosi tasainen ja turvallinen kuski, jonka kyydissä olen istunut kymmeniä tuhansia kilometrejä.

Ehkä joskus mullekin ajokortti

Pikkuhiljaa olen alkanut ihan pikkupikkuriikkisen lämpenemään ajatukselle siitä, että istuisin joskus itsekin ratin taakse. Osansa siihen on tehnyt myös se, että uuden lakimuutoksen myötä Otto voisi helposti toimia mun ajo-opettajana, ja voisin käydä vain teoriatunnit ja kokeet autokoulussa. Oton opetuksessa mua ei ehkä kauhistuttaisi ihan niin paljon, kuin jonkun tuntemattoman.

Fakta on ehdottomasti se, että meidän kolmen lapsen kasvaessa se kuskailun määrä ei ainakaan vähene, päin vastoin. Voin vaan kuvitella millaista on joskus viiden vuoden päästä, kun esikoinen alkaa olla esiteini, keskimmäinen on kymmenen ja kuopuskin jo eskarilainen. Uskon, että silloin me tarvitaan kahta ajokorttia, ehkä jopa kahta autoa. Ajokortin lisäksi olen nimittäin alkanut pikkuhiljaa haaveilemaan myös omasta autosta. Sitten meillä olisi Oton auto ja Iinan auto.

Millainen olisi mun unelmien auto

Saatan eksyä selailemaan Santanderin uusien autojen valikoimaa vähän turhan usein, heh. Haaveilen sähköautosta, sellainen olisi kyllä ihan mun unelma. Välillä tulee kyllä vilkuiltua myös ladattavia hybridimaastureita. Ihan minkä tahansa auton ottaisinkin itselleni, niin tärkeintä mulle olisi , että se on mahdollisimman pienipäästöinen ja siitä löytyy kaikki mahdolliset turvalaitteet kaistavahdista hätäjarrutukseen, automaattiparkkeeraus ja automaattivaihteet. Vaikka tiedänkin, että koskaan ei saa luottaa vain johonkin hätäjarrutustoimintoon, vaan pitää itse olla 1000% skarppina ratissa ihan kaikissa tilanteissa, niin sellainen toisi kuitenkin sitä turvallisuudentunnetta sen verran, että edes uskaltaisin ratin taakse. Se olisi se mun henkinen back-up, vaikka siihen ei missään tapauksessa saisikaan ajaessa tukeutua ja luottaa omien ajotaitojen ohi.

Jos mä joskus otan itselleni käyttöön oman auton, otan sen samanlaisella Santander All-in-one-sopimuksella, kuin meidän nykyinen autokin on. En usko, että meidän vanhan ja epäluotettavan pikkuromuauton kyydissä olisin kerännyt samalla tavalla rohkeutta ja luottoa autoihin, ja siihen, että itsekin voisin joskus ajaa autoa. Santander All-in-onen huolettomuutta ja meidän nykyistä autoa on siis kiittäminen siitä, että itsevarmuus on tämän asian suhteen kasvanut. Ehkä mä istun autokoulun teoriatunneilla vielä tämän vuoden aikana, ken tietää?

Löytyykö mun lukijoista ajokortin vasta myöhemmällä iällä ajaneita? Millainen kokemus se oli? Ja löytyykö muita, joita autolla ajaminen on pelottanut (ja kenties olette voittaneet pelon)?