Eiliseen juhannusaattoasuuni kuului iso, musta lierihattu. En ole käyttänyt hattua päässä varmaankaan teinivuosien snapback-villityksen jälkeen, ellei satunnaisia superkuumia hellepäiviä (ja edelleen niitä snapbackeja) lasketa. Niiden lisäksi hattumuistoni liittyvät lapsuuden kalastajahattuihin, jotka olivat silloin joskus niin kamalan muodikkaita. Mun oma oli lempparini oli oranssi, jonka sain Itiksen H&M:ltä silloin kun se oli täällä vasta ihan ensimmäisiä vuosia. Lapsena mun lempiväri oli oranssi, ja jos sain valita värin, valitsin aina oranssin.

Oranssista on pitkä aika, nykyään vaatekaappini sisältö koostuu ehkä pääosin vähän maanläheisemmistä väreistä. Hattuja sieltä ei kuitenkaan juuri löydy. En osaa edes oikein sanoa miksi, sillä olen pitkään jo ihastellut ihmisiä jotka osaavat pukea itsensä tyylikkäisiin hattuihin ja liittää ne toimiviksi asukokonaisuuden osasiksi. Mulle itselleni hatut on vaan jotenkin tuntuneet  hankalilta, vaikka nehän ovat kaikkea muuta. Mikäs sen helpompaa kuin iskea hattu päähän jos hiukset eivät tottele? Hattu suojaa kesällä myös hiuksia auringolta, ja kasvoja myös. Tämän mustan olkihatun myötä mä aloin haaveilemaan jo ainakin laadukkaasta leveälierisestä villahatusta syksyksi, ah tuuliset päivät ja lättänä tukka – ei tarvitse enää stressata niistä, kunhan vain muistaa pitää hatusta kiinni.

Takki H&M / Neule Lindex / Farkut Gina Tricot / Hattu Indiska* / Kengät Zara / Kello Marc by Marc Jacobs* / Laukku Marc by Marc Jacobs / *=saatu blogin kautta.

Tämä olkihattu toimii kivasti kesällä ranta-asuissakin, jos me ikinä rannalle asti näillä säillä päästään. Voidaan sitten olla tyttöjen kanssa samiksia olkihatuissamme, vaikka mun hatusta ne päheät kissankorvat puuttuukin. Varsinkin nyt kun olen vuoden yrittänyt saada hiuksiani kuntoon vaalennuksen ja hormonitoiminnan muutoksien aiheuttamilta vaurioilta, haluan ehdottomasti pitää hiukset suojassa silloin kun aurinko paistaa hulluna. Mä en enää halua joutua siihen hiustenkatkeilu-takkupehkokierteeseen.

Hattu tuo mun mielestä kivan ja erilaisen fiiliksen tähän mun lemppariasuun, joka mulla usein on päällä. Ottokin tykkäsi hatusta, vaikka luulin että hän ei tykkäisi. Mitä mieltä te olette, hattu hot or not? Tykkäättekö itse käyttää hattuja?

Ihanaa lauantaita kaikille <3

On aika kurkistaa viime talven ja kevään päivän asuihin, ja toteuttaa perinteinen tyylikatsaus. Aiemmat kolme osaa vuosien varrelta löytyvät TÄSTÄ klikkaamalla. Edellisessä tyylikatsauksessa mulla oli vielä vitivalkea tukka, jonka alkutalvesta sitten värjäsin vähän ruskeampaan suuntaan. Keväällä Lorealin kampanjan yhteydessä mun hiukset saivat taas vaaleamman, lämpimän sävyn ja nyt kun katselin näitä kuvia, mulle tuli hurjan  ikävä tuota kylmää blondi-ruskea-sekoitusta joka mulla talven ajan oli. Pitääköhän tässä tarttua johonkin colormaskiin ja tehdä vähän hiusmuutosta?

Asukuvia on tainnut tänä aikana olla enemmän kuin koskaan ennen, ja mä tykkään siitä. Asukuvia on kiva ottaa, vaikka ne kuvaushetket aina vähän behind the scenes kohellusta sisältävätkin, ja on kiva oikeasti katsoa jälkeenpäin sitä omaa tyyliä. Miten se on muuttunut tai kehittynyt, mitkä vaatteet on olleet paljon käytössä ja millaiset hiukset näyttivätkään kivoimmalta.

Syksyllä ja talvella mukavuus oli kyllä ehdottomasti pääosassa asujen suhteen, halusin vain kääriytyä suureen vaaleaan villakangastakkiini tuulelta ja pakkaselta suojaan, ja se näkyikin aika monessa asussa. Kevään ajan taas luottovaatteena on toiminut beige ja liehuva trenssitakki, joka näkyy aika monessa asussa. Vaaleat takit ovat siis selkästi olleet mun suosiossa, mikä on aika hauskaa, koska ennen tätä vuotta olen käyttänyt aina melkeinpä mustia tai ainakin tummia takkeja. Takkeihin kääriytymisestä puheenollen, en voi sanoin kuvailla kuinka ihanaa on välillä jo kyetä olemaan ilman takkia – ah!

Kokosin asut kolmeen kollaasiin joista löytyy asut numeroituna lokakuulta tähän viikkoon asti. Mua kiinnostaa ehdottomasti kuulla mitkä numerot on teidän lemppariasuja, ja mitkä asut olisi voinut jättää kaappiin.

Mulla on jokaisesta kollaasista oma lempparini, hauska nähdä onko teillä samoja suosikkeja! Ekasta kollaasista mun lemppari on numero ykkönen, koska siinä on jotenkin ihanan syksyinen tunnelma viininpunaisineen kaikkineen. Tokan kollaasin suosikki on numero 18 joka oli onnistunut ”nappaan ensimmäiset vaatteet kaapista mitä käteen sattuu” -vahinko. Rento ja mukava asu. Kolmannesta kollaasista mulla on kaksi suosikkia, toinen on numero 21, tyttäreni stailaama super raju asu, jollaista en ikinä kyllä itse uskaltaisi valita itselleni. Toinen lemppari on numero 26, ihan omaa käsialaani, josta tykkään myös rentouden ja tuon lemppari neonpinkkiraidallisen teepaidan vuoksi.

Mä tykästyin niihin mom jeanseihin jotka kuvassa 26 näkyvät, ihan vaan Tiaran ansiosta. Viime viikonloppuna laitoin ne ekaa kertaa ihan julkisesti jalkaan omasta aloitteestani, ja arvatkaas mitä kävi? No niiden isoimpia kahta reikää yhdistänyt kaistale katkesi tietenkin mun kumartuessa, ja housuihin tuli 3/4 jalasta paljastava aukko, ei kiva. Nyt mä himoitsenkin toisia, vähän paremmin istuvia samantyylisiä farkkuja. Ei ehkä mom jeanseja, mutta boyfriend jeansit kuitenkin. Kauan kesti että lämpenin, jälleen kerran.

Takki H&M / Toppi Zara / Farkut Sheinside* / Kengät Nike / Laukku Marc by Marc Jacobs / Kello Marc by Marc Jacobs* / *saatu blogin kautta.

Mitkä asut oli teidän lemppareita? Mitkä eivät?

Ihanaa torstaipäivää kaikille <3

Samanlaiset tuulipuvut, yhdessä liehuvat heviletit ja miehen kravattiin mätsäävä juhlamekko ovat klassisia esimerkkejä pariskuntien yhteensopivista tyyleistä. Mutta entäs jos pariskunnan tyylit eivät sovi ollenkaan yhteen? Pitääkö niiden edes sopia? Tämä on aihe jota ollaan aika ajoin pohdittu Oton kanssa, sillä kuten moni teistä on ehkä huomannut, meidän tyylit eroavat toisistaan aika paljonkin.

Siinä missä mä tykkään klassisista kampauksista ja maanläheisistä sävyistä omassa tukassani, Otto tahtoo shokkivärejä ja rikottua lookia. Mulla on beige liehuva trenssitakki, Otolla happopesty musta farkkutakki-huppari. Mun paidoissa harvemmin printtejä näkyy, Otolla sen sijaan löytyy kaikkea kyseenalaisista kuvista hauskoihin teksteihin. Pillifarkkuihin me tosin jaamme yhteisen rakkauden, vaikka Otto ei pidäkään korkeavyötäröisistä, joista mä taas tykkään kaikkein eniten.

Muistan kun suhteen alkuaikoina mulle oli tärkeää sopia yhteen. Puin mielelläni joskus sen bändipaidan päälle, koska tiesin että Otto tykkää siitä erityisen paljon. Hylkäsin korvakorut, koska tiesin ettei Otto pidä niistä ja käytin useammin farkkuja kuin hameita, koska sain Otolta eniten kehuja kun päälläni olivat ihan tavalliset farkut, toppi ja huppari. Ja kieltämättä viime vuonna kun värjäsin hiukset pastellipinkiksi, tuntui hyvältä kuulla Otolta että mulla on siisteimmät hiukset ikinä. En kuitenkaan kokenut pinkkiä kuontaloa omakseni, ja luovuin siitä aika nopeasti, vaikka tuo aviomies jäikin sen perään haikailemaan.

Korvakorut olen ottanut takaisin käyttöön jo aikapäiviä sitten, mitäs väliä sillä on jos Otto ei niistä pidä, jos mä itse pidän? Ja onpa tuo miekkonen mulle ostanut korviksia lahjaksikin, vaikka tykkää enemmän kaikista muista koruista. Ei Otto koskaan ole mua vaatinut mihinkään tyylinmuutoksiin, ihan itse mä olen aina vaatteeni ja hiukseni valinnut. Joskus tuntuu kuitenkin hyvältä laittautua ”toista varten”, ihan muuten vain.

Vuosien tuoma varmuus on opettanut, että ei se rakkaus kyllä ainakaan siitä tukanväristä ole kiinni, eikä ole niistä vaatteistakaan. Ihailen toki Beckhameiden ja Kimyen kokonaisvaltaisen yhteensopivia lookeja, ja joskus haaveilen siitä että Otollakin olisi Niken Air Force 1:t, mutta sitten taas toisaalta mun mielestä tyyli on yksi henkilökohtaisimmista asioista. Mulle pukeutuminen on tapa ilmentää mun luonnetta ja toteuttaa mun omia mieltymyksiä, ja sitä se on myös Otolle. Jos maku on yhteinen, niin go for it, mutta jos tyylit ovat jo lähtöjään erilaiset, ei mun mielestä ole mitään tarvetta niitä sulauttaa yhteen ihan vain parisuhteen vuoksi.

Toisaalta jonkinlaista luonnollista yhteinäistymistä meille on ehkä tapahtunut joka tapauksessa, mutta sitä en tiedä onko kyse makujen vai muodin muutoksesta. Nykyään löydetään ehkä enemmän yhteensopivia vaatteita, collegepaitoja ja muita rennompia vaatteita. Meidän perustavanlaatuinen ero on se, että mä viihdyn mieluusti ehkä vähän epämukavissakin vaatteissa, jos ne näyttävät mun silmään hyvältä. Otolle taas mukavuus on kaiken a ja o.  Silloin kun pukeutumisen kriteerinä on mukavuus, me ollaan aika samasta puusta veistettyjä. Työ- ja juhlalookit sen sijaan eroavat toisistaan joskus paljonkin.

Häihin me laitettiin tietenkin kaikki sopimaan yhteen, ja silloin me mätsättiin ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin tai myöhemmin meidän suhteen aikana. Mutta häät onkin häät. Arkena en kaipaa rinnalleni pukumiestä vaikka itse korkkareissa ja kauluspaidoissa viihdynkin.

Mä tykkään Oton tyylistä, se sopii sille ja musta on siistiä päästä toteuttamaan mun vielä vuosia opintojen lopettamisen jälkeenkin jossain pinnan alla kyteviä parturi-kampaajan himoja värjäämällä Otolle kreisejä shokkivärejä päähän ja leikkaamalla uusia malleja. Enää en halua parturi-kampaajaksi, mutta on kiva kun kotona voi testailla kaikkea erilaista ja hauskaa. Myös Otolle vaatteiden shoppailu on hauskaa, koska Otolle voi etsiä kaikkea sellaista mikä näyttää siistiltä, mutta mitä en osaisi ikinä kuvitella itseni päälle.

Me ollaan erilaisia monessa asiassa, tyyli on vain yksi niistä. Ainakin meidän suhteessa se tyyli on kuitenkin aika toissijainen asia, eikä sen yhteensopivuutta tule kovinkaan usein edes mietittyä. Oton uuden hiustenvärin myötä tämä aihe kuitenkin nousi jotenkin mun mieleen, ja sitä oli hauska pohtia vähän enemmänkin. Otto on mun ihana riikinkukkopää, enkä vaihtaisi milliäkään siitä toisenlaiseksi <3

Onko teillä samanlainen vai erilainen tyyli puolisoidenne kanssa? Mitä mieltä olette täydellisesti yhteensopivista pariskuntatyyleistä?

Ostin muutama viikko sitten Zarasta valkoisen vajaamittaisen puuvillaneuleen, josta on tullut nopeasti mun lempparivaate. Puuvilla on ihanan pehmeä, ja lämmin mutta kuitenkaan ei hiostava materiaali. Tykkään puuvillaisista neuleista myös siksi, että niitä pestessä ei tarvitse noudattaa mitään erityisvarovaisuutta, toisin kuin villan ja villasekoitteiden kanssa. Puuvillaneuleen saa pestä neljässäkympissä eikä tarvitse miettiä että tuleeko koneesta lopuksi ulos kuopukselle vai kenties tämän nukelle sopivaksi kutistunut paita.

Neule löytyi Zarasta, ja mun mielestä se sopii kivasti myös viileämpiin kesäpäiviin, joita varmasti tässä alkukesästä riittää. Vajaamittaiset yläosat on mun tän hetken lemppareita, tai no olleet jo muutaman vuoden, ja on ihanaa kun niiden valikoima tuntuu paranevan vuosi vuodelta. Erityisesti tänä keväänä musta on tuntunut että on tullut enemmän niitä tyylikkäämpiä ja pelkistetympiä croptopeja pitsien ja korsettimallien tilalle.

Yhdistin neuleen tekonahkahameeseen, mustiin sukkahousuihin ja teräväkärkisiin ballerinoihin. Musta tuntuu että käytän edelleenkin tosi vähän hameita, koska farkut ja lenkkarit on vaan niin helppo yhdistelmä. Siksi yritän edes välillä ulkoiluttaa noita kaikkia ihania hameitakin, että tulisi vähän vaihtelua repertuaariin ja lempifarkut saisivat levätä edes yhden päivän.

Tämä asu oli mun päällä viime viikon Asus-kuvauksissa, joista on tulossa lisää juttua myöhemmin, sekä Gina Tricotin puutarhajuhlissa kuvausten jälkeen. Ihanan rento ja mukava asu, tosin puutarhajuhlissa sai vielä hytistä, kun ne olivat varjossa ja lämpöasteet eivät olleet käyneet ennen tätä viikkoa vielä edes viidessätoista.

Neule ZARA / Hame Sheinside* / Sukkikset Lindex / Kengät Sheinside* / Kello Marc by Marc Jacobs* / Laukku Marc by Marc Jacobs / Korvakorut Marc by Marc Jacobs / *saatu blogin kautta

Mä uskon että tämä neule pääsee kesällä ahkeraan käyttöön sekä hameiden, farkkujen että shortsienkin kanssa, monikäyttöinen kun on. Crop-neule hot or not?

Edellisessä postauksessa mainitsin meidän neitien innostuksen hääleikkiin. Otettiin myös muutama pikainen räpsäisy tyttöjen ihanista ”häämekoista” samalla kun leikittiin, koska olihan ne asut nyt aivan hurmaavat. Tyttöjen kanssa yhdessä tulee aina keksittyä ihan uudenlaisia yhdistelmiä vaatteista, sellaisia jotka eivät itselle yksinään tulisi edes mieleen. Molemmat halusivat tyllihameet päälle todellisen prinsessaefektin luomiseksi, ja tyytyväisenä pienempikin nyökytteli peilistä katsoessaan ja totesi ”Minä owen Sofia”, eli Disneyn Sofia-prinsessa.

Tiara sai hiuksiinsa ihanan koristepannan jonka ostin itselleni Glitteristä viime kuussa. Panta on kuitenkin mulle niin tiukka että saan siitä vain kauheat painaumat otsaan, joten olen luovuttanut sen suosiolla Tiaralle jolle se sopii oikein kauniisti, eikä paina ollenkaan.

Kahden pienen kesäprinsessan mielestä More is todellakin more, joten tylli, kulta, hopea, pinkki, pilkut, rusetit ja kukat sopivat hyvin kaikki samaan asuun.

Zeldan asu / Toppi Primark / Hame H&M / Kukat H&M / Kengät Zara

Tiaran asu / Toppi Zara / Hame Lindex* / Rusetti H&M / Panta Glitter / Käsikoru Glitter / Kengät Lindex /*saatu blogin kautta

Meidän tytöillä on ensi viikolla ensimmäiset päiväkodin kevätjuhlat ja näistä häätyyleistä voisin napata kyllä ainakin kampausideat juhlaa varten. Helppo donitsinuttura näyttää niin kauniilta, ja siihen voi kivasti yhdistää rusetin tai pannan tai mitä vain pieni prinsessa toivoo. Mulla on yhdet aika kivat mekot mielessä, jotka laitan tytöille juhliin. Ensi viikolla luvassa siis juhlatyylejä, ja ajatuksia ensimmäisestä keväästä päiväkodissa.

Tänään tuo ilma näyttää ulkonakin jo siltä, että päälle voisi laittaa jotain muuta kuin välikausivaatteet, tumput ja gore-texit ja taidankin miettiä tyttöjen kanssa heille ihanat asut ennen lähtöä lounaalle ystävän kanssa. Mulla on itselläni vähän sellainen olo että taitaa flunssa iskeä tämän menorikkaan viikon päätteeksi, mutta en kyllä aio missata kevään ensimmäistä oikeasti lämmintä päivää flunssan takia. Eipä tämä tästä varmaan pahemmaksi muutu kun ulkona on melkein yhtä lämmintä kuin sisälläkin.

Ihanaa ja aurinkoista perjantaita kaikille<3 Mä palaan illalla, ja valotan vähän viime aikojen fiiliksiä täältä ruudun toiselta puolelta, sekä julkaisen biotiiniarvonnan voittajat!