Nova viisi kuukautta

06.07.2017

Tänään kuopuksellemme tuli täyteen viisi kuukautta ikää, ja hänestä on kyllä kehkeytynyt maailman suloisin pieni touhottaja. Kulunut kuukausi on ollut ihana ja Nova on ottanut monta harppausta kohti vähän isomman vauvan menoa: hän on alkanut menemään iltaisin nukkumaan ennen äitiä, tosin edelleen kyllä nukutan hänet yöunille, mutta kuitenkin. Hän jää sinne itsekseen nukkumaan ja nukkuu useamman tunnin ihan yksin, ennen kuin herää eka kertaa syömään. Ihan hurjaa, ollaan oltu niin kiinni toisissamme ensimmäiset kuukaudet, että tuntuu tosi oudolta että yhtäkkiä illalla hän ei olekaan siinä vierellä kokoajan. Tosi haikeaa, mutta toisaalta on ihanaa kun iltaisin voi olla Oton kanssa pari tuntia ihan aikuisten kesken kun kaikki kolme neitiä nukkuvat.

Nova on edelleen ihan hurjan kova höpöttämään, ja hereillä ollessaan ääntä tulee kokoajan. Hän on jokeltelun lisäksi päristellyt ja maiskuttanut myös jo pitkään, ja niiden lisäksi on alkanut nyt myös sihisemään. Ihan mahtavaa herätä aamulla siihen kun hän suhisee ja sihisee ja rapsuttelee samalla mua käsivarresta. Hän myös ärisee ja murisee, kikatusten säestämänä tietenkin.

Hän on tosi jäntevä ja terhakka, ja vetää itsensä vaikka väkisin istumaan niin sylissä kuin sitterissäkin. Lattiallakin yrittää kovasti pitää päätä ja niskaa ylhäällä aina välillä. Hän edelleen harjoittelee ryömimään lähtemistä, eli ei olekaan lähtenyt vielä ryömimään vaikka neuvolalääkäri sitä kovasti veikkaili. Mutta siis edelleen vetää jalkoja masun alle ja pyllyä pystyyn, ja käsilläkin jo kääntyilee, mutta kaikki ei vaan vielä pelaa tismalleen yhtäaikaa, joten liikkuminen ei ole ihan sujuvaa. Eipä tässä onneksi ole kiire yhtään, helpompaahan se meille on kun tyyppi pysyy vielä edes jonkin verran paikoillaan. Akselinsa ympäri hän kyllä pyörii kovin sujuvasti, ja myöskin liikkuu kierimällä, eli kääntyy selältä mahalleen ja selälleen ja mahalleen, ja tällä tavalla pääsee välillä metrinkin etenemään.

Nova tarttuu ihan kaikkeen ja osaa taitavasti viedä leluja ja kirjoja ja ihan mitä tahansa suuhun, enää ei töki vahingossa silmää tai korvaa yrittäessään laittaa vaikka helistintä suuhun. Hän on myös saanut tutustua omaan pehmeään vauvalusikkaansa, jota on myös maiskutellut suussa. Kirjaa lukiessa hän kääntää aina sivua ja availee luukkukirjojen luukkuja, vaikka ei pinsettiotetta vielä osaaakaan.

Vielä ei olla alettu maistelemaan kiinteitä ruokia, mutta se on edessä tässä lähipäivinä tai viikkoina. Keskusteltiin tästä viime neuvolassa ja neuvolan hoitaja kertoi tuoreesta tutkimuksesta, jossa oli todettu että allergiariskin minimoimiseksi meidän kannattaa joko aloittaa rauhassa nyt maistelemaan 5kk ja 6kk välissä, tai sitten tosi nopealla tahdilla heti 6kk iässä. Nopealla tahdilla tarkoitetaan siis että 1-2 päivän jälkeen aina uutta makua kehiin, ja nopeasti sitten selkeät useat ateriat päivässä, ja viljat ja lihat ja kaikki ihan muutamassa viikossa mukaan. Mun mielestä se vaan tuntuu ajatuksena tosi hurjalta, ja siksi haluan mieluummin aloitella ihan rauhassa tässä ennen puolen vuoden ikää ihan pienillä maisteluannoksilla pehmeitä vihanneksia/keitettyä porkkanaa ym.

Ja meille tuo allergiariskin minimoiminen on tärkeää, koska mulla itselläni on ollut lapsuudessa lukuisia allergioita niin ruoka-aineissa kuin muutenkin. Max. 1-2 teelusikallisen kokoisten maisteluannosten tarkoitus ei ole tosiaankaan täyttää mahaa vielä, vaan ainoastaan alkaa totuttaa masua muuhunkin, jotta ei sitten tule niin kiire. Ja ihan siis kerran päivässä alkuun, ja myöhemmin kaksi kertaa etc. Jokainen perhe toimii suositusten puitteissa miten haluaa. Jos ei tarvitsisi miettiä tuota allergiariskiä niin mä odottaisin varmaan sinne puolen vuoden ikään ennen niitä makuannoksia, koska Nova kasvaa niin hyvin pelkällä täysimetykselläkin. Jatkan kuitenkin maistelusta huolimatta ihan yhtä tiheää imetystä kuin tähänkin asti, ja kunnon ateriarytmiä aletaan hakemaan vasta sitten puolen vuoden iän jälkeen. THL:n sivuilla on hyvin tietoa tästä allergiariskistä ja kiinteiden aloittamisesta, jos joku haluaa sieltä lukea.

Nova on tosi kiinnostunut meidän ruuista, ja jos hän on meidän kanssa ruokapöydässä, niin hän seuraa silmä kovana mitä muut laittavat suuhunsa, ja kurkottelee muiden ruokia kohti. Hän osaa myös hienosti viedä kädellä suuhunsa lelut ja sen oman pehmeän lusikkansa, eli silmä-käsi-koordinaatio alkaa olla hanskassa myös sormiruokailua varten, ja varmaan aloitetaan suoraan sormiruuilla se maistelu. Ajattelin liittyä siihen FB:n kovasti kehuttuun Simppeli sormiruokakeittiö -ryhmään jos sieltä saisi parhaat vinkit.

Mittoja Novasta ei ole nyt vielä, kun seuraava neuvola on vasta parin viikon päästä. Hän kuitenkin käyttää nyt vaatteissa kokoja 68 bodyissa, ja housuissa 74, ja on pitkä ja jäntevä neiti. Varmasti on tullut ainakin pari senttiä lisää 4kk neuvolasta (65,7cm), ja painokin kasvaa kohisten (viimeksi 7680g). Kyllä alkaa käydä Novan nostelu jo ihan hyvästä hauistreenistä.

Headwrap MaiBoo (saatu) / Body Newbie / Housut Tinycottons / Kengät Minna Parikka

Novan ihana headwrap on saatu suomalaiselta pieneltä MaiBoo -nimiseltä yritykseltä, joka valmistaa käsityönä Suomessa headwrappeja ja tuttinauhoja. MaiBoon takana on kaksi ihanaa äitiä, jotka päättivät alkaa yhdessä suunnittelemaan ja valmistamaan tyylikkäitä asusteita vauvoille ja lapsille. Headwrappeihin, tuttinauhoihin ja Maiboon tarinaan voi tutustua heidän FB-sivuilla, joiden kautta suloisia asusteita voi myös tilata. 

Ihanaa seurata tämän mahtavan iloisen minityypin kasvua ja kehitystä, ollaan kyllä niin onnekkaita kun meillä on kolme parasta pikkuneitiä <3 Onnea Nova 5kk!


Vauvan päivärytmi

28.05.2017

Olen löytänyt itseni tässä viime viikkoina myhäilemästä tyytyväisenä, kuinka Novalle on alkanut muodostua oma päivärytminsä. Mitään tarkkaa rytmiä meillä ei kellonaikojen osalta ole, mutta kuitenkin hänen nukahtamisensa, nälkänsä, ja vaipan täyttymiset alkavat olla jossain määrin ennustettavissa sen perusteella milloin aamulla heräillään. Alusta asti hänellä on onneksi ollut selkeä rytmi yön osalta, hän on aina nukahtanut suunnilleen siinä 21-22 aikaan ja herännyt 8-10 maissa aamulla (välissä ne 2-5 syöttöä aamuviiden jälkeen).

Päivät olivat vielä muutama viikko sitten vähän rytmittömiä, ja hänellä oli paljon pieniä unipätkiä yksien pidempien unien lisäksi, ja vastaavasti myös paljon lyhyitä hereilläolojaksoja ja rinnalla oloa useammin, mutta lyhyemmän aikaa. Nyt viime aikoina tähän on tullut muutos, ja päivällä hän nukkuu yleensä kolmet tai neljät päiväunet, ja muuten on hereillä. Tissillä hän käy yösyöntien lisäksi aamulla heti herättyä, ennen jokaisia päiväunia, ja tietenkin illalla ennen yöunille nukahtamista. Yleensä myös kerran-pari ihan muuten vain. Yhteensä n. 9-11 kertaa vuorokaudessa, eli varmaan aika keskivertomäärän kun suositus on 8-12 kertaa vuorokaudessa.

Me ollaan perheenä sellaisia aika spontaaneja, ja meidän arkeen kuuluu paljon touhua ja erilaisia päiviä. Joskus ollaan koko päivä kotona, toisinaan kuljetaan paikasta toiseen koko toimistoaika, ja välillä me lähdetään vaikka kavereille yökylään toiseen kaupunkiin. Siksi me ei koskaan olla noudatettu mitään ihan kellontarkkoja rytmejä, vaan enemmänkin sellaista tiettyä järjestystä missä asiat tapahtuvat. Joustava ja suurpiirteinen päivärytmi rutiineineen mahdollistaa kaiken hauskan tekemisen, kun ei tarvitse olla aina tiettyyn aikaan esimerkiksi kotona päiväunilla, vaan ne voi nukkua vaunuissa, kaverin luona tai kaukalossa.

Vastaavasti lapset ovat vauvasta asti tottuneet olemaan mukana joka paikassa, ja elämään juuri meidän perheelle sopivassa rytmissä. Silloin kun he ovat nukkuneet päiväunia, niitä on nukuttu sujuvasti niin kotona kuin kaupungillakin, ja myös yökyläily ja matkustus on onnistunut kun sitä on harrastettu pienestä asti. Ehkä meillä on tarpeeksi samanhenkisiä kavereita/sukulaisia, kun yökylässä ja matkoilla nukkuminen on aina onnistunut kivuttomasti ja melko samaan tyyliin kuin kotosallakin, siis heräämättä ja itsekseen nukahtaen (isommilla lapsilla). Toki näillä isommilla nyt yleensä nukahtamisvaiheessa kuuluu enemmän tai vähemmän kikattelua ja höpöttelyä kavereiden luona, mutta se heille suotakoon. Yökyläilyyn kuuluu pienet kikattelut ja höpöttelyt, sehän on yökylässä parasta kun voi vähän valvoa ja nauraa höpsöille jutuille.

Vauvan kanssa kyllä helpottaa kun nyt pystyy jo vähän arvioimaan että miten vaikkapa seuraavat pari tuntia sujuvat ja milloin vauvalla luultavasti on nälkä. Näin pystyy välttämään melko helposti yllärinälän joka iskee kesken kauppareissun, ja muut vastaavat tapahtumat, joita helposti saattaa pikkuvauvavaiheessa käydä kun joskus pikkuvauvat ovat niin ennalta-arvaamattomia. Sen lisäksi että kyse on varmasti myös vauvan kasvusta ja oman rytminsä löytämisestä, musta tuntuu että alan uudelleen löytää itsevarmuuteni pikkuvauvan äitinä.

Uskokaa mua, vielä kolmannenkin lapsen kanssa voi olla tosi epävarma omista taidoistaan, ainakin minä olin. Vaikka esimerkiksi vaipanvaihdot menivät melkeinpä ulkomuistista vastasyntyneenkin kanssa, ja imetyskin sujui helposti, mä jännitin silti kaikkea kauheasti. Kirjoittelinkin siitä täällä jo aiemmin, kuinka mua pelotti lähteä vaikkapa yksin vauvan kanssa julkisiin liikennevälineisiin tai yksin kaupungille. Nyt ei pelota enää yhtään, tai jännitä, ja tiedän kyllä että meillä menee ihan hyvin vaikka mentäisiin mihin kahdestaan. Ihanan helpottavaa kun ollaan molemmat kasvettu, Nova isommaksi vauveliksi ja minä hänen äidiksi.

Nyt kun Novalla alkaa olla jo enemmän päivärytmiä, mäkin uskallan olla jo hetken pois hänen luotaan. Tähän mennessä olen ollut Novan luota pois yhden kerran, kun menin mun tädin kanssa käymään mun mummolassa silloin kun oltiin Oulussa koko perhe. Siellä oli silloin muistisairauden vuoksi tilanne päällä ja piti lähteä käymään nopeasti, niin en ehtinyt alkaa pakkaamaan vauvaa ja kaikkia tarvikkeita, vaan hän jäi Oton huomaan. Reissu kesti vajaan tunnin ja Novalla sujui hienosti. Seuraava kerta koittaa ehkä jo parin viikon päästä, kun ilmoitin itseni kuvankäsittelyworkshopiin joka kestää kaksi tuntia. Jos pääsen mukaan, Nova saa olla sen aikaa Oton ja tyttöjen kanssa, ja sekin varmasti sujuu hyvin.

Jotenkin tuntuu ihan hurjalta että kohta meidän pikkuinen kuopuskin on jo neljä kuukautta, vaikka ihanaa hänen kasvuaan onkin seurata. Ja on ilo huomata että vauva on kehittänyt oman muun perheen rytmiin sopivan rytminsä itse, kun hänelle on antanut aikaa ja mahdollisuuksia siihen. Rutiineja ollaan toistettu alusta alkaen samalla tavalla, jotta vauvalle on muodostunut käsitystä siitä mitä milloinkin tehdään. Iltatoimet tehdään aina samalla tavalla, ja aamutoimet myös.

Mä ymmärrän kyllä hyvin heitäkin jotka suosivat kelloon sidottuja rytmejä. Kyllähän päivät on helpompi toteuttaa esimerkiksi isomman lapsikatraan kanssa, kun on tarkka rytmi jota kaikki noudattavat, ja tämä sopii varmasti parhaiten silloin kun meininki ei muutenkaan ole niin spontaania vaan on enemmän samoja, säännöllisiä juttuja. Ja esimerkiksi päiväkodissa tarkka päivärytmi on ihan ehdoton että asiat saadaan sujumaan. Mun oma luonne ja meidän perheen meininki vaan on vähän rennompi, eikä tehdä joka päivä samoja juttuja samoihin kellonaikoihin. Siksi koen helpompana ratkaisuna meille sen että kellonajat vaihtelevat mutta järjestys pysyy samana ja aikavälit suunnilleen samanlaisina esimerkiksi ruokailuissa. Se mahdollistaa sen, että voidaan lähteä toisena päivänä parin tunnin ajomatkan päähän reissuun klo 8 aamulla, ja toisena päivänä nukkua kymmeneen asti koko perhe, ja nauttia kummastakin ihan yhtä paljon.

Millaisia päivärytmejä teiltä löytyy? Tykkäättekö päivä kerrallaan -meiningistä vai onko kellontarkka päivärytmi enemmän teidän juttu?