Saimme Vauvakuvalta joululahjaksi lasten valokuvauksen ja mä olen aivan intona ihanista kuvista joita kuvaaja Annamari otti meidän tytöistä keskiviikkona! Me yritettiin ajoittaa kuvaus mahdollisimman hyvään aikaan, että molemmat tytöt olisivat virkeitä ja tyytyväisiä mutta kyllä meidän neidit siitä huolimatta temppuilivat jonkin verran. Onneksi Annamari oli kärsivällinen ja äärimmäisen hyvä juksuttamaan tyttöjä kiinnittämään tyttöjen huomion silti kameraan ja kuvista tuli todella kivoja!

Vauvakuva on nuori, kesällä 2013 toimintansa aloittanut yritys joka tekee vauva-, lapsi- ja perhekuvausta tällä hetkellä pääkapunkiseudulla. Kuvauksia tehdään vastasyntyneestä alkaen ja kuvaajan voi halutessaan saada jopa synnytyssairaalaan kuvaamaan! Me saimme lahjaksi Vauvakuvan Nyyttikuvapaketin ja mä olen todella tyytyväinen paketin sisältöön sekä siihen, kuinka nopeasti otetut kuvat olivat katsottavissa henkilökohtaisessa kuvagalleriassamme. Mä oon kerran aiemmin kuvauttanut Tiaran ammattikuvaajalla perhekerhossa, ja silloin jouduimme odottamaan kuvia katsottavaksi jopa kaksi kuukautta (!!!), mutta Vauvakuvalla kuvat luvataan galleriaan viimeistään kuvauksesta seuraavaksi päiväksi ja meidänkin kuvat olivat katsottavissa jo kuvausiltana. Ihan huikeaa!

Aika sydäntenmurskaajia nämä meidän tytöt eikö vain! Sain itse vaikuttaa paljon kuvausideoihin joten kuvista tuli juuri sellaisia, jopa paljon parempia kuin uskalsin toivoakaan aiemman lapsikuvauskokemukseni perusteella. Annamari sai tytöt ikuistettua luonnollisina, omina itsenään ja kuvista tuli mun mielestä hyvälaatuisia ja kauniita. Mä aion kyllä ehdottomasti tilata vielä suurikokoisen taulun jostain näistä kuvista, sillä tykkään näistä  niin paljon! Mun ehdottomat lempparit on kyllä tuo missa Zelda istuu lelulaatikossa, ja sitten nuo kaikki tyttöjen yhteiskuvat. Yleensä tytöistä on tosi hankalaa saada yhteiskuvaa jossa jompikumpi ei olisi heilahtanut, mutta tässä on nyt onneksi useampi onnistunut otos.

Vauvakuvan toimintaan ja kuvauspaketteihin voitte tutustua lisää Vauvakuvan nettisivuilla, Vauvakuvan FB-sivuilta taas löytyy lisää kuvaajien ottamia kuvia suloisista pikkuisista, mä ainakin sulin ihan totaalisesti vastasyntyneiden mielettömän hellyttäville kuville. Psst! Ennakkotilaajan etuna valokuvauksen hinta on nyt normaalia edullisempi, vaikka alkuperäiset hinnatkin ovat musta erittäin kohtuulliset!

Mikä on teidän lempparikuva?

Moni on kaipaillut multa aina tasaisin väliajoin helppoja arkiruokavinkkejä, joten ajattelin jakaa teidän kanssa kaksi mun tämän hetken nopeaa suosikkireseptiä jotka ovat olleet kovassa käytössä ja nauttivat myös Tiaran suosiota!

Savuporokinkkupasta (4 annosta)

1 pussi Kotasavu savupororouhetta 1/2 osa pussia Pouttu savukinkkusuikaleita
1 sipuli
1 pkt Silva savuporosulatejuustoa
2dl ruokakermaa
250 grammaa tagliatellea
mustapippuria

Keitä pasta. Pilko sipuli ja kuullota pannulla, lisää porot ja kinkut, sekä kerma, sulatejuusto ja mustapippuri. Nauti pasta ja kastike yhdessä parmesanmurun kanssa.

Hedelmäinen kanasalaatti

600g hunajachilimarinoitua kanaa (esim. Kariniemen natriumglutamaatittomia suikaleita) 1 sipuli
3/4 kurkkua
1 rasia kirsikkatomaatteja
1 paprika
1 ruukku jääsalaattia
2 persimonia
1 paketti halloumia
100g naturel cashewpähkinöitä

Pilko kaikki vihannekset ja hedelmät. Paista ensin kanasuikaleet ja sitten viipaloitu halloumi pannulla. Paahda cashew-pähkinöitä hetki pannulla hunajassa, öljyssä ja pippurissa ja sen jälkeen sekoita kaikki ainekset valmiiksi salaatiksi.

Mä oon ihan ihastunut persimoniin! Maistoin sitä ekan kerran vasta tänä syksynä ja olin heti aivan myyty. Mä oon todella monille raa’oille hedelmille ja vihanneksille allerginen ja aina kun löydän uuden hedelmän repertuaariini jota voin syödä, on oikeasti juhlan paikka. Persimon on ihanan makea ja pehmeä, ehkä eniten mulla tulee siitä mieleen hunajameloni. Mä oon nyt syönyt niitä ihan hulluna ja todennut että sopivat tosi hyvin esimerkiksi salaatteihin, välipalaksi, smoothieen tai vaikka myslin kanssa. Joulukalenterissa on luvassa myös meidän joulumenua, mutta mä en ole vielä itsekään 100% varma kaikista ruokalajeista ja siksi halusin jakaa ensin jotain vähän erilaista ruokaa!

Mikä on teidän lempiarkiruokanne, entä lasten? Mitä ruokaa kokkaatte usein?

Meidän Zelda täytti tänään jo kahdeksan kuukautta, ihan H-U-L-L-U-A! Miten meidän pieni palleroinen onkin ehtinyt jo kasvaa näin isoksi? Zelda on kasvanut viime viikkoina ihan hurjasti, saanut ensimmäisen hampaansa, oppinut istumaan tuetta ja oppinut ensimmäisen sanansa: ”mamma”! Ihanaa että Zelda oppi ensimmäisen sanansa ruotsiksi, tässä asiassa Zelda on siis täysin Tiaran vastakohta, vaikka toisaalta tytöt ovat ihan tismalleen samanlaisiakin monissa asioissa. Mä kirjoitan Zeldasta 8kk-postauksen kunhan ollaan torstaina käyty neuvolassa ja saatu vähän uusia mittoja sekä neuvolakuulumisia, mutta tässä on kuitenkin muutama kuva meidän ihanasta, isostapienestä kuopuksesta.

Meillä kävi tällä viikolla valokuvaaja kuvailemassa meidän tyttöjä ja valokuvauksen tuotoksia on tarkoitus esitellä blogin puolellakin mitä pikimmiten! Tytöistä tuli niin söpöjä kuvia, sekä yhdessä että erikseen. Tällä viikolla ollaan myös joululahjashoppailtu, tavattu tyttöjen kummitätejä, piipahdettu Polhemilla tutkimassa syksyn mallikappaleita joita sai napata tai ostaa mukaan ja löysinkin ison kasan koruja, aurinkolaseja, muutaman neuleen, hameen ja ihanan valkoisen tuubihuivin kaulaan. Neuleita mun pitää kuvata päällä kun ne eivät hengarissa pääse oikeuksiinsa, mutta koruja ajattelin vilauttaa jo nyt kun ne on niin ihania!

Korut ovat Glitterin. Harmikseni huomasin että tuosta pinkistä puuttuu pari kiveä, pitää varmaan jostain koittaa etsiä tuollaisia samanlaisia että voin itse korjata sen, mutta oma moka kun en paikanpäällä huomannut! Mä tykkään noista kaikista ihan hirmuisesti ja olen tosi innoissani kun vain mietinkin miten kivasti nuo eriväriset korut piristävät asukokonaisuuksia!

Eilen vietettiin kiireisen viikon jälkeen ihan vain rauhallista kotipäivää joka tuli todella tarpeeseen. Tiara maalasi innoissaan useamman tunnin, se on ihan uskomatonta miten toinen jaksaa keskittyä ja maalata paperin toisensa jälkeen täyteen mitä kauniimpia kuvioita. Tiara on hienosti oppinut myös sen miten vesivärit toimii, enää ei tarvitse muistuttaa että pensseliä pitää kastella välissä tai että ei kannata sotkea kaikkia värejä yhteen vaan ottaa yhtä väriä kerrallaan ja putsata suti välissä, ellei sitten halua yhdistellä kahta väriä toisiinsa.

Braunin suoristusrauta-arvonnassa oli huikea määrä osallistujia ja nyt olen arponut voittajan! Voittajaksi selviytyi Maria, tällä kommentillaan:

Laitatko Maria mulle sähköpostilla sun yhteystietoja osoitteeseen couturecouture@windowslive.com , niin saat raudan oikeaan osoitteeseen! Paljon onnea arvonnan voitosta!♥ Ensi viikolla on luvassa vielä lisää huippuja joulukalenteri-arvontoja!

Meillä on Zeldan kummisetä kylässä ja pojat pelaa tietysti Battlefield 4:sta eli mulla on aikaa vetää kommentteihinvastaamismaratoni viimeinkin! Ihanaa lauantai-iltaa kaikille♥

Mä oon kertonutkin monta kertaa, että rakastan paketoida lahjoja! Mä rakastan myös antaa lahjoja, ja oon maailman surkein pitämään lahjasalaisuuksia, mun tekisi nimittäin aina mieli paljastaa mitä olen ostanut! Joulunaika on mulle äärimmäisen hankalaa, kun joudun salailemaan lahjoja viikkotolkulla, mutta onneksi ei ole kuin puolitoista viikkoa jouluun. Luukussa numero 14 mä esittelen vähän meidän lahjapaketteja, ja nimenomaan niitä paketteja, en niiden sisältöjä, koska musta on kiva panostaa pakettien ulkonäköön vaikka eiväthän ne tänä vuonna tule kuusen alle esille, vaan ilmestyvät sitten joulupukin säkistä.

Sain kuvattua tähän asti paketoidut lahjat kun hätistin molemmat neidit Tiaran huoneeseen hetkeksi leikkimään meidän naapurin Oonan kanssa ja pikavauhtia kaivelin paketit piiloistaan kuusen alle. Vielä on muutama paketoimatta ja muutama lahja ostamatta, mutta mun mielestä noi näyttääkin paljon nätimmältä kun on vain muutama paketti kuusen alla eikä hirveä röykkiö! Mä ostin tänä vuonna kaikki meidän paketointitarvikkeet Tigerista, sillä löysin sieltä meidännäköisiä juttuja jotka sopivat kivasti toisiinsa ja meidän sisustukseen. Ostin kolmea erilaista lahjapaperia, muutamaa erilaista lahjanarua – sekä kiharrettavaa, että satiinista nauhaa ja sitten jonkinverran muita koristehärpäkkeitä.

Tykkäättekö te paketoida lahjoja? Muita joita kutkuttaisi antaa lahjat aina samantien kun ne on ostettu, eikä malttaisi odotella sitä oikeaa päivää?

Mä en oikeastaan missään vaiheessa ole stressannut meidän tyttöjen häävaatetuksesta, kuten en omastanikaan. Tiesin että jossain vaiheessa törmään sopiviin mekkoihin jossain, koska lapsille nyt vaan sattuu olemaan aivan ihania vaatteita tarjolla. En oikeastaan ehtinyt uhrata mekoille ajatustakaan ennenkuin olin jo löytänyt ne! En tiennyt mitä etsin, muutakuin että valkoiset mekot ja that’s it.

Parisen viikkoa sitten olin ystäväni Kaislan ja meidän tyttöjen kanssa shoppailureissulla ja törmäsin Accessorizessa Monsoonin maailman ihanimpiin mekkoihin. Sillä kertaa mekot jäivät kuitenkin vielä  kauppaan, sillä halusin myös Oton mielipiteen. Muutaman päivän kuluttua raahasin Oton Accessorizeen ja me ostettiin mekot. Mulla oli kaksi eri mallivaihtoehtoa, toinen oli sellainen vähän keijumaisempi ja annoin Tiaran päättää itse kummat mekot hänelle ja siskolleen tulee. Täytyy sanoa että on meidän kaksivuotiaalla hyvä maku, sillä juuri nämä olisin valinnut itsekin!

Hintaa mekoilla oli 62 euroa kappale, mikä on mun mielestä vähintäänkin kohtuullinen hinta kukkaistytön mekolle. Mä en ehtinyt missään vaiheessa katsella oikeita morsiusneidon/kukkaistytön mekkoja mistään liikkeistä joten en osannut yhtään ajatella paljonko sellaiset maksavat mutta voisin olettaa että reilusti enemmän kuin nämä meidän mekot! Accessorizessa on tosi pieni valikoima, mutta silti ihan hitsin loistava tarjonta Monsoonin lastenvaatteita. Kaikki vaatteet ovat nimittäin ihan mielettömän söpöjä! Mä palaan varmaankin vielä Accessorizeen lasten juhlakenkäostoksille, sillä mistään muusta kaupasta ainakaan Helsingissä ei löydy yhtä kattavaa valikoimaa minikokoisia juhlakenkiä kauniilla yksityiskohdilla varustettuna.

Mitäs tykkäätte tyttöjen mekoista? Onko liikaa vai sopivasti rimpsua ja röyhelöä?