Koska en ole pitkään aikaan kirjoittanut mitään kasvatusjuttuja lukuunottamatta muutamaa sanaa lasten vaatettamiseen liittyen, mulla oli palava halu kirjoittaa jostain kasvatukseen liittyvästä aiheesta. Ajattelin kirjoittaa tänään rahasta, siitä miten haluan opettaa meidän lapset käyttämään rahaa. Tämä ei ole mikään paljastuspostaus meidän raha-asioista, vaikka niistä on viime aikoina pari tyyppiä intensiivisesti kysellytkin, vaan tänään mä puhun rahasta nimenomaan kasvatuksen näkökulmasta. Siitä millaisia taitoja mä haluan lapsille opettaa rahan suhteen.
Mä opin itse tiedostavaksi kuluttajaksi oikeastaan vasta äitiyden myötä, sitä ennen en koskaan ajatellut rahaa sen kummemmin. Lapsilleni mä haluan opettaa rahankäyttötaidot jo pienestä asti. Mielestäni taitojen kartuttamisen voi aloittaa jo hyvin pienenä, niin että se on hauskaa, ja niin että raha on arjessa mukana, jolloin se tulee tutuksi. Molemmilla on omat säästöpossut, joihin he saavat laittaa pikkukolikoita ja säästää, ja possujen täyttyessä ne käydään tyhjentämässä pankissa tyttöjen tileille. Lisäksi esikoisella on oma pikkukukkaro, jonka sisällöllä hän saa joskus ostaa itselleen tarroja tai muumilakun.
Vielä ei kummallakaan ole niin hyvää käsitystä ajankulusta, eikä liiemmin omia menoja, että kokisin viikkorahan tarpeelliseksi. Muutaman vuoden kuluttua viikkoraha kuitenkin astuu varmasti kuvaan, ja olen jo miettinyt jonkin verran, mitä viikkoraha sitten tarkoittaa. Mä en usko itse mihinkään kotitöiden hinnoitteluun, että roskien vienti olisi kaksi euroa ja imurointi kolme, mutta mielestäni ei olisi yhtään tyhmää vaatia, että viikkorahan saamiseksi ainakin oma huone on viikon aikana siivottu. Sitten kun tytöt ovat vanhempia, osallistuvat he toki enemmänkin kodinhoitoon, mutta siitä oman huoneen viikkosiivouksesta on hyvä aloittaa.
En myöskään usko mihinkään koulutsemppaukseen rahan avulla, kyllä kiinnostuksen opintoihin tulisi tulla jostain muualta. Mutta voisin kuvitella ilman etukäteissopimusta palkitsevani todella hyvästä koulutodistuksesta, tai muusta menestyksestä. Koululaisten on hyvä opetella jo pitkäjänteisempää rahankäyttöä, ei nyt vielä ekaluokalla välttämättä, mutta sitten kun ymmärrys kasvaa. Jossain vaiheessa viikkoraha olisi ehkä hyvä vaihtaa kuukausirahaksi. Siten lapset oppivat miettimään enemmän, miten ja mihin rahansa käyttävät, kun seuraavaa rahaa ei ole tulossa viikon päästä, vaan aika onkin pidempi.
Kaiken tarpeellisen me vanhemmat tietenkin maksamme, mutta jos lapset haluavat vanhempana jonkin isomman jutun itselleen, vaikka pelikonsolin tai ison barbitalon (huomatkaa edelleen inhoni isopäisiä nukkeja kohtaan, elättelen toivoa barbiekiinnostuksen säilymisestä), olisi hyvä jos lapset itse säästäisivät omista viikko- tai kuukausirahoistaan puolet, ja me vanhemmat maksaisimme puolet. Näin lapset oppisivat säästämään haluamiinsa asioihin. Ei sillä ettenkö epäilisi että Otto hankkii jokaisen nextgen-pelikonsolin meille ennenkuin tytöt ehtivät edes pyytää, mutta jokin esimerkki oli keksittävä, haha!
Säästäminen on hyvä opetella tosiaan jo niistä pikkukolikoista pienenä, mutta isompana toivon että tytöt itse haluavat laittaa aina tietyn summan sivuun omista viikko- tai kuukausirahoistaan. Sen lisäksi, että me vanhemmat säästämme ja sijoitamme tytöille kuukausittain, on hyvä jos he oppivat säästämisen myös itse. Pahan päivän varalle ei ole koskaan liikaa rahaa, enkä voi kuvitella että säästämisestä voisi koskaan olla mitään haittaa, jos rahat säästää säästötilille tai rahastoihin/matalan riskin osakkeisiin joissa niiden arvo ei pääse laskemaan inflaation mukana. Vuosikausien säästöpossuihin tai käyttötilille säästäminen sen sijaan olisi hölmöä.
Teini-iässä tytöt saattavat haluta kielikurssille tai vaihto-oppilaaksi toiseen maahan. Molemmat ovat varmasti mielettömiä kokemuksia, ja tuollaisten kokemusten, sekä ensiasunnon hankintojen, opiskelun, harrastusten ja muiden mahdollisten rahareikien takia on mielestäni myös vanhempien fiksua säästää lapsille. Mä haluan että lapset oppivat itse tavoittelemaan säästämisellä ja työnteolla unelmiaan, mutta haluan myös pystyä auttamaan, ja tarjoamaan heille hienoja kokemuksia ja turvallisen aloituksen omaan, aikuiseen elämään. En missään nimessä halua tarjota kaikkea valmiina hopealautasella, mutta en myöskään halua tehdä asioita liian vaikeiksi, tai mahdottomiksi toteuttaa.
Lapset ovat vielä sen verran pieniä, että sitä ei tiedä miten nämä mun kaavailemani menetelmät tulevat käytännössä toimimaan, mutta toivon että heistä kasvaa fiksuja ja tiedostavia kuluttajia, jotka osaavat säästää ja ovat valmiita näkemään myös vaivaa unelmiensa eteen. Mun mielestä nuo Google-hakutulokset joita kuvissa näkyy, olivat aika masentavia ”säästäminen on siistiä” -lausetta lukuunottamatta, ja toivon että yleisimmät hakuehdotukset muuttuvat vähän positiivisempaan suuntaan siinä vaiheessa, kun lastemme sukupolvi on googletteluiässä.
Millaisia rahankäyttöperiaatteita te aiotte opettaa lapsillenne? Mitä mieltä olette lapsille säästämisestä? Viikkoraha vai kuukausiraha? Palkitsetteko/palkitsisitteko kotitöistä tai koulumenestyksestä?
Mulla on tismalleen sama ajatus, jokaisessa lauseessa vaan nyökyttelin 😀 Meillä tosin lapset saavat jo nyt viikkorahaa, mutta heidän pitää laittaa se vielä tässä vaiheessa suoraan possuun. Joskus kouluiässä sitten saavat sen ihan omaan käyttöön. Lapsilla on kans omat tilit, jonne säästetään heille rahaa. Koskaan ei voi tietää, jos Suomessakin alkaa esim. yliopistot maksamaan ihan mielettömiä. Ja nyt itse aikuisena huomaa kuinka helpompaa olis opiskelukin ollut jos mun vanhemmat olis voineet säästää. Äiti yksin meidät kasvatti, eikä hän tietenkään pystynyt meille lapsille säästämään. Mutta mä olen onnekas, kun mulla on tuo mieskin arjessa mukana, niin voidaan lapsille opiskelurahaa kerätä vuosien varrella <3
Haha ihana että nyökyttelit!! 😀 kiitos<3 Munkin mielestä on tosi fiksua säästää just koulutusta varten, ei se ilmaista oo tänäkään päivänä kun opiskelumateriaalit kuitenkin maksavat, ja maksut saattavat kasvaa vuosien varrella. Mulla on sama että äiti mut yksin parhaansa mukaan kasvatti, vailla mahdollisuutta säästää. Mutta onneksi mulla on myös itsellä nyt mahdollisuus säästää omille lapsille :)!
Tää onkin hauska aihe! Meillä lapsen yksi kummi on avannut säästötilin jonne menee hänen tililtään joka kuukausi pieni summa ja sitten muistaa synttäreillä isommalla summalla. Poika saa käyttöoikeuden tiliinsä kun täyttää 18. 🙂 Me vanhemmat kerätään toiselle tilille rahaa, tämä säästötili on siitä
joustava että meillä on käyttöoikeus siihen, eli jos tulisi jotain tosi isoa ja akuuttia (en kyllä pysty tähän keksimään mitä mutta jotakin :D) niin sieltä voisi ottaa. Tälle tilille kerätään aika reippaasti, lähinnä sitä joskus edessä siintävää opiskelijaelämää ajatellen. Mulla ei ole lapsena koskaan ollut viikkorahaa, joten sitä tuskin otetaan käyttöön. Mut on opetettu siihen että kun on reipas, auttaa kotona mukisematta ja hoitaa koulun hyvin niin sitten katsotaan jos on jotain mitä oikein kovasti haluaa. 🙂 Mulle ei ollut säästötiliä, joten opiskellessa vanhemmat avustivat ajatuksella että tarpeeseen ostetaan ja olin töissäkin koulun ohella, se oli joskus hieman rankkaa joten senkin takia haluan tarjota säästöavustuksen lapselleni. Aion pitää huolen että lapset oppivat rahan arvon ja ymmärtävät ettei jokaista juttua saa minkä haluaa, niin mutkin opetettiin ja mä arvostan sitä todella. Välillä näkee ihmisiä joilla se rahan arvo on ihan hukassa. 🙂
Meillä on myös kaksi kummisetää tehnyt samanmoisen tempun 🙂 Ja tosiaan lapsilla on omat tilit joihin meillä on käyttöoikeus, ja se lisäksi sijoitamme heidän tileiltään heille itselleen rahaa, joka kasvaa sitten korkoa sinne aikuisuuteen asti 🙂 Mä koen että säännöllinen rahansaanti, ja sen käytön miettiminen opettaa juuri säästämään, ja priorisoimaan hankinnoissa 🙂 Mä ajattelen niin, että on helpompaa oppia miten käyttää esim. isona opintotuen tai palkan, jos on jo aiemmin saanut aina säännöllisesti tietyn summan rahaa jonka on pitänyt riittää tiettyihin asioihin tietyn aikaa 🙂 Mutta kukin tavallaan! Tärkeintä on se että lapsi oppii rahan arvon, sama se miten se käy :)!
Mun lapsuudessa emme saaneet siskoni kanssa viikkorahaa vaan vanhemmat maksoivat aina meidän ostoksemme. Saimme siis rahaa kun tarvitsimme. Rahan käyttötarkoitus piti kuitenkin joka kerta perustella hyvin ja kertoa miksi tarvitsemme juuri sen asian ja miettiä onko ostos todella tarpeellinen. Jos vanhempien mielestä emme tarvinneet asiaa, se jäi ostamatta tai sitten maksoimme omista säästöistä jotka olivag kertyneet kesätöiden ja synttärien voimalla. Tällä tekniikalla oon oppinut aika säästäväiseksi ja luultavastk aion käyttää samaa myös meidän neidille tulevaisuudessa! 🙂
Kuten sanoin tossa just aiemmallekin kommentoijalle, niin mä itse ajattelen niin, että on helpompaa oppia miten käyttää esim. isona opintotuen tai palkan, jos on jo aiemmin saanut aina säännöllisesti tietyn summan rahaa jonka on pitänyt riittää tiettyihin asioihin tietyn aikaa 🙂 Mutta tosiaan ei ole olemassa varmasti yhtä oikeaa tapaa opettaa! 🙂
Me ostettiin tytölle säästölipas, jo hänen ollessaan n. 8kk. Vielä hän ei tajua tietenkään siitä mitään, koska ikää on juuri sen 1v. Kuitenkin tiputtelen sinne omia kolikoitani aina silloin tällöin, ja jossain vaiheessa viemme sen yhdessä pankkiin ja laitamme rahat tytön tilille. Mulla on muutenkin aika samanlaisia ajatuksia raha-asioiden opettamisesta lapsille mitä sulla. Tosin koulumenestyksestä ja ehkä mahdollisesta urheilumenestyksestä ajattelin antaa rahallisen palkkion. Itse olen pienenä kerännyt rahat ensimmäistä kännykkääni varten juuri urheilemalla, ja se fiilis oli mahtava, kun kännykkä vihdoin oli kädessä. 😀 Luulen kuitenkin, että kaikkia mielessä olevia oppeja enemmän lapsien rahankäyttötaitoihin vaikuttaa meidän vanhempien esimerkki. Toivottavasti osataan olla hyviä esimerkkejä.
Kiva että ollaan samoilla linjoilla! Ja siis kuten sanoin tekstissäkin niin voin palkita koulumenestyksestä tai urheilumenestyksestä rahallakin, mutta se että koenumeron mukaan esim maksetaan tietty summa ei ole mun arvojen mukaista. Eri asia on jos lapsi saa vaikka tosi hyvän todistuksen, niin yllätyksenä palkita 🙂 Oot ihan oikeassa että vanhempien esimerkki vaikuttaa paljon! Sitä mäkin toivon 🙂 Ihanaa syksyä teille!
Mä tahtoisin opettaa lapsille samanlaisen järkevän rahankäytön kuin mihin itse on oppinut. Itsellä se oppiminen tosin on johtunut pitkälti siitä, että kotona rahaa ei koskaan ole ollut ylimääräistä ja jo suhteellisen pienestä alkaen on pitänyt säästää niihin juttuihin mitä oikein tahtoi.
Toisaalta tuo näkyy myös nyt lasten kanssa siinä, että omille tahtoo vähän enemmän kuin mitä itsellään on ollut. Meillä ei ole kummallakaan lapsella (2,5v ja 3vk) vielä omia tilejä, mutta säästämme kuitenkin lapsille jo nyt. Päädyimme säästämisessä rahastoon, johon laitetaan joka kuu tietty summa ja sitten aikanaan lapset saa rahoittaa sieltä opiskeluaan, autoaan, tms….
Omat tilit kun jossain välissä avataan, niin ne ovat varmasti enemmän käyttötili tyyppiset eli sinne saa sukulaiset laittaa lahjarahojaan ja säästöpossut tyhjättäisiin sinne myös ja sitten sieltä voitaisiin tehdä lapselle esim. just jotain mainitsemiasi barbietalo hankintoja tms.
Jonkinlaista viikkorahaa tai pikkutehtävistä maksettavaa palkkiota varmaan otetaan käyttöön jossain välissä. Olen kyllä nytkin harkinnut, että joskus voisi sen muutaman pikkukolikon antaa niistä erityisen reippaasti hoidetuista hommista…
Mä taas haluaisin opettaa lapsille sen järkevän rahankäytön, koska itsellä oli siihen niin vaikea oppia aikuisiällä 😀 Ihanaa että sä osasit jo valmiiksi, varmasti paljon helpompaa!
Meillä on lapsille molemmat, rahastosäästö ja ne käyttötilit jo nyt, vaikka eihän niitä kukaan vielä sinänsä käytä niitä käyttötilejä 😀 Mutta isompana sitten just saavat säästää itse niille tileille ja käyttää. 🙂
Mä oon viikko-/kuukausirahan kannalla, kun ajattelen niin että jos saa tietyn rahan aina tiettyyn aikaan, ja sen pitää riittää tiettyihin asioihin, sitä oppii suunnittelemaan miten sen käyttää ja säästämään sitä niin että riittää vähän sinne seuraavaan rahapäivään asti 🙂
Itse en ole (vielä) äiti, mutta hyvin järkeviltä periaatteesi mielestäni kuulostaa. Itse en myöskään hinnoittelisi kotitöitä erikseen, esim. roskien vienti euron tms, vaan mielestäni lasten pitäisi oppia tekemään kotitöitä ihan periaatteesta ja heidän omaa tulevaisuuttaan ajatellen. Toki sitten voisi vaikka maksaa viikko- tai kuukausi rahaa niin, että tiettyjä asioita pitää olla viikon aikana hoidettuna (muutama kerta roskienvienti, tiskikoneen tyhjennys ja oman huoneen siivous), mutten hinnoittelisi noita töitä erikseen.
Kiitos 🙂 Kiva että mun periaatteet kuulostivat mielestäsi hyvältä!
Musta kuukausi- tai viikkoraha on ollut aina vähän hassu juttu, sillä ainakin pienenä kaikki mun kaverit käyttivät sen karkkiin koulun jälkeen. Meillä oli kotona neljä lasta, joten olisi ollut silkkaa rahan hukkaa antaa jokaiselle vaikka 5 € viikossa (mikä taitaa olla aika pieni viikkorahaksi, mitä olen kuullut), sillä se olisi tehnyt vain 20 € per nassu, eikä sillä olisi loppujen lopuksi paljon ostettu. Yhteensä summa olisi ollut 80 € kuukaudessa ja 960 € vuodessa, joka on sitten jo iso raha.
Meillä oli lapsuudessa siis aina niin, että sen sai mitä tarvitsi ja ahkerasti kun auttoi kotona ja oli kiltisti saattoi saada jotain mitä oikein kovasti halusi. Itse menin jo 12-vuotiaana kesätöihin kuukaudeksi 2 päivää viikossa, sillä halusin saada itse omaa rahaa.
Toki on hienoa, jos pystyy säästämään lapsien tulevaisuutta varten ja jos on ylimääräistä viikko tai kuukausirahaan. Minä olen kuitenkin ihan tyytyväinen siihen, että äitini päätti olla 7 vuotta kotona kanssamme ja tuo 960€ pistettiin joka vuotiseen ulkomaan matkaan mieluummin kuin lasten hömppäostoksiin 🙂
Nyt kun olen opiskelija ja kummatkin vanhempani ovat olleet töissä jo pitkään, on heillä näin jälkeen päin tarpeeksi antaa mulle rahallista tukea, vaikken sitä mielelläni vastaan ota, koska tykkään pärjätä omillani 🙂 Fiksuja periaatteita sulla kuitenkin ja oon täysin samaa mieltä kotitöistä tai koulumenestyksestä palkitsemisesta, ala-asteella luokallani oli lapsia, jotka kutosen saadessaan hyppivät riemusta ”Jee, mä saan kuusi euroa!” 😀
Mä en koskaan ole käytättänyt viikkorahoja karkkiin, sain karkkia karkkipäivinä ja äiti osti ne silloin :)! Olin ihan surkea rahankäyttäjä lapsena ja vielä teininäkin mutta ton verran sentään osasin 😉 😀
Alle kouluikäiselle mielestäni se 5-10 euroa viikossa on tärkeä porras rahankäytön maailmaan. Kyllähän siitä kertyy vuodessa iso summa, mutta niin kertyy monesta muustakin asiasta jos alkaa niin laskemaan. Ei mielestäni se lapsen summa viikottain ole yhtään vähemmän arvokas kuin vaikka viikottain ostamani kaksi pakettia jauhelihaa, joista tulee jo yhteensä 7 euroa viikossa, ja vuodessa reilusti enemmän.
Jos olisi pakko jostain tinkiä että saa matkarahat kasaan, niin tinkisin mieluummin sen 5 euroa ruokaostoksista (ostaisin halvempaa merkkiä tms, sen nyt saa aika äkkiä tingittyä) kuin lapsen rahoista. Lapsella on oikeus opetella itse käyttämään omia rahojaan, ja on helpompaa oppia miten käyttää esim. isona opintotuen tai palkan, jos on jo aiemmin saanut aina säännöllisesti tietyn summan rahaa jonka on pitänyt riittää tiettyihin asioihin tietyn aikaa 🙂
Uskon kyllä, että on monta hyvää tapaa oppia fiksuksi rahankäyttäjäksi, eri perheillä toimii eri tavat! Varmasti sekin toimii että saa rahaa pyydettäessä, jos sen rahan arvon oppii muualta 🙂 Kesätyö on ehdottomasti tosi hyvä juttu ja niihin aion myös kannustaa tyttöjä sitten kun he ovat tarpeeksi vanhoja 🙂
Musta toi on kans tosi karua, että palkitaan koenumeron mukaan 😀 Siinä häviää se oppimisen syvin tarkoitus kun tavoitellaan vaan karkkieuroja 😀
Ja taas loisto kirjoitus ja taas olen samoilla linjoilla kanssasi!
Tällähetkellä kun rahaa meillä ei elämiseenkään ole ylimääräistä, niin laitamme pojan säästötilille vain silloin kun pystytään ja se mitä pystytään. Sitten kun ollaan molemmat vanhemmat töissä niin aiotaan laittaa koko lapsilisä lapsen säästötilille. Tämän Tilin sisältöineen lapsi tulee saamaan omaan käyttöönsä siinä kohtaa, kun hän muuttaa pois kotoa – niillä rahoilla saa sitten hyvin maksettua takuuvuokran tai jos ottaa heti asuntolainaa omaan niin siellä olisi sitten se mitä pitää omasta takaa olla. Tai rahaa huonekaluihin etc. hyödylliseen 🙂 Jos käy surkeasti ja meille kasvaa perus holtiton teini, olisi tyhmää luvata tili kun täyttää 18, sen taas tietää, ettei ne tulisikaan käytettyä ehkä ihan niin fiksusti – välttämättä, eihän sitä etukäteen tiedä. Sitä ollaan mietitty, että kerrotaanko me tästä lapselle vai ei. Olisihan se reilua, että hän sen tietäisi MUTTA mitäpä hän sillä tiedolla etukäteen tekee? Hän saattaisi käyttää omat rahansa paremmin, jos ei tiedä että sieltä napsahtaa sitten hyvä summa tekemättä mitään…
Viikkoraha tulee varmasti myöhemmin käyttöön ja kuten sanoit, se ei ole palkinto roskein viennistä tms. MUTTA ei sitä kyllä saa, jos käyttäytyy huonosti tai ei pidä juuri esim. omaa huonettaan siistinä. Eli tuo ei olisi palkinto vaan siitä tehtäisiin rangaistus jos toimii väärin, että sitten ei saa rahaa.
Ja myöhemmin pidentäisi juuri 2vk väliin tai kuukauteen, saa nähdä, juurikin siksi että oppii säännöstelemään rahan käyttöä kun se ei ole kokoaika saatavilla.
Ja jos jotain isoa haluaa niin meilläkin ajatus että pitää itsekin säästää, mutta mekin autetaan jos on kyse jostain fiksusta asiasta 🙂
Sulla oli tosi hyviä pointteja, juuri noista tilin käyttöoikeuksista ja muusta 🙂 Ja ollaan mietitty samoja asioita, että milloin kerrotaan ja mitä luvataan. Oon samoilla linjoilla! Meillä tuntuu osuvan aika usein mielipiteet yksiin ;D
Ja samaa mieltä myös viikkorahasta, että sitä ei saa ellei ole pitänyt huolta omista velvollisuuksistaan 🙂 Ihanaa viikonloppua teille!<3
Jjj
Mä en itse ole ikinä saanut viikko/kuukausirahaa, rahaa hyvistä arvosanoista, rahaa kotitöistä tai lapsilisiä omalle tilille ja ikäähän mulla on se 15v. 😀 Vaatteet ja muut hankinnat maksaa yleensä vanhemmat, mutta nykyään yhä useammin minä itse. Isommat hankinnat kuten puhelin tai tietokone on maksettu aina puoliksi. Rahat on siis oikeastaan kokonaan saatu synttäreillä ja kesätöillä ja tällätavoin ei oo ainakaan tullu turhia tuhlailtua ja on oppinut säästämään!
Oot kyllä huippu kun olet jo tehnyt kesätöitä noin nuorena :)! Hienoa että olet oppinut säästäväiseksi 🙂 Ihanaa alkanutta syksyä!