Viikonloppuna päästiin nauttimaan yhdessä auringosta ja testaamaan viimeinkin jo muutaman viikon ajan sisällä testattua Puky -potkupyörää*, jonka saimme Polkupedilta. Polkuped on suomalainen lasten ulkoiluun ja harrastamiseen keskittynyt verkkokauppa, jonka tarina alkoi juuri Puky-potkupyöristä. Polkuped toimii saksalaisten Puky-pyörien maahantuojana, ja verkkokaupasta löytyy paljon muutakin kuin vain potkupyöriä, kuten esimerkiksi voimistelurenkaita, polkupyöriä ja pyöräilytarvikkeita. Kävimme jo toissa viikolla ostamassa kypärän Tiaralle Stadiumista, kun aurinkoa oli luvattu, mutta se ei sitten koskaan näyttäytynytkään sinä sunnuntaina ja siksi odotimme vielä viikon. Onneksi mentiin lauantaina aikaisin aamulla ennen kuin sairastuttiin, muuten olisi jouduttu taas odottamaan ainakin viikko eteenpäin.
Katuja juuri siivoiltiin viikonloppuna, ja tällä viikolla onkin jo paljon puhtaammat pyöräilymaisemat kun kivet ja katupöly ovat vähän vähemmällä. Mutta oikein hyvin sujui pyöräily jo ekasta kerrasta lähtien niistä huolimatta. Vaikka pyörä on toistaiseksi isomman käyttöön tarkoitettu, päästettiin me pienempikin kokeilemaan pyöräilyä kun hän sitä kovasti halusi. No häneltä se ei ihan vielä sujunut niin sutjakkaasti koska pyörä on vähän liian iso hänelle, mutta isompi pääsi vauhtiin ja hiffasi homman jujun aika nopeasti. Kun hän oli rauhassa harjoitellut hetken ja potkutellut hitaasti eteenpäin, hän sai kiinni tekniikasta ja sen jälkeen eteni hurjan nopeaa vauhtia.
Meillä on Pukysta tuo ns. välimalli LR L, eli yli 2,5-vuotiaalle tai yli 90cm mittaiselle lapselle tarkoitettu. Pyörän kuvauksessa lukee, että jos lapsi on kokojen välissä (niinkuin meillä vähän on) suositellaan pienempää kokoa vähän aremmalle lapselle, ja suurempaa kokoa seikkailunhaluisemmalle joka kokeilee innolla uusia ja jännittäviäkin asioita. Mä nyt en loppujenlopuksi tiedä kummanlainen meidän neiti sattuu olemaan, ajattelin etukäteen että hän saattaisi vähän jännittää pyörää mutta mitä vielä, etenee sillä kuin vanha tekijä. Toisaalta uskon, että vasta-alkajana hänestä tuo pienempi koko tuntui hallittavammalta ja turvallisemmalta, kuin isompi pyörä jonka hallinta ei ehkä olisi niin helppoa. Onneksi Pukyssa sekä satulan että tangon korkeutta voi nostaa tarpeen vaatiessa, ja onneksi meillä on tuo pikkusisko odottamassa innokkaana jos pyörä jää pieneksi.
Meillä ei tosiaan ennen ole ollut minkäänlaista pyörää, ei potkupyörää eikä kolmipyörää, joten ei ollut ollenkaan vielä harjoitusta kertynyt etukäteen. Siitä huolimatta Tipa tosi nopeasti oppi miten pyörällä pääsee eteenpäin, miten kääntyy ja miten pysähtyy. Jarrukin Pukysta löytyy, mikä on tosi hyvä, mutta sitä ei olla vielä harjoiteltu ettei tarvitse oppia liian montaa uutta juttua kerralla. Eikä se hurjan kova vauhti nyt vielä onneksi niin hurja ole mitä potkupyöristä olen kertomuksia kuullut toisilta vanhemmilta. Meistä se tuntuu hurjalta koska tämä on ensimmäinen kerta kun meidän muksu pyöräilee tai ylipäätään liikkuu jollain tuollaisella välineellä täysin itsenäisesti eteenpäin, kovempaa kuin kävellen tai juosten.
Tuntuu ihan uskomattomalta ajatella että meidän pieni pikkuinen vauva on kasvanut noin isoksi tytöksi joka viilettää tuolla vain menemään potkupyörällä ihan itse! Mihin se aika on mennyt? Mä tiedän että osa teistä on seurannut sieltä jo Tiaran odotusajoista asti, ja pakko kyllä nyt kysyä teiltä että tuntuuko teistäkin että aika on vierähtänyt hurjaa tahtia? Kohta täällä on kirjoiteltu neljä vuotta!
Meidän Puky on ihana kirkkaankeltainen, mutta niitä on saatavilla Polkupedista monessa muussakin värissä. Tuon meidän LR L välikoon lisäksi potkupyöriä löytyy jo 2-vuotiaasta (85cm) alkaen, sekä myös isommille eli 3v/95cm pituisille. Zeldakin varmasti olisi potkutellut vähän rohkeammin jos hänellä yltäisi jalat maahan satulasta, sisällä hän nimittäin istui jalkatelineellä ja potkutti kovempaa vauhtia eteenpäin kuin Tiara! Veikkaan että me päädytään hänellekin hommaamaan vielä tälläinen menopeli, sen verran innoissaan hän on siskon pyörästä.
Potkupyörä saatu Polkupedilta.
Mun on helppo kuvitella, että ensi kesänä saattaisi onnistua Tiaralta hyvin tavallisella pyörällä pyöräily jo ilman apurattaita. Potkupyörän kanssa oppii hyvin itse kannattelemaan sitä pyörää pystyssä ja pitämään tasapainon, ja monelta vanhemmalta olen kuullutkin että siirto potkupyörästä tavalliseen lastenpyörään on ollut lastenleikkiä. Tietenkin se on varmasti ihan yksilöllistä, eikä meillä mikään kiire ole edetä, mutta mielenkiintoista nähdä että kuinka paljon tällä potkupyöräilyllä on vaikutusta.
Oletteko kokeilleet Pukya tai muita lasten potkupyöriä? Mitä tykkäätte? Minkä ikäisenä lapsi on alkanut potkupyöräilemään, ja minkä ikäisenä alkanut ajamaan tavallisella pyörällä?
Meillä ei ole ollut potkupyörää ollenkaan… Viime kesänä olisin halunnut silloin 2v:lle potkupyörän, mutta mies ei antanut ostaa kun sanoi turhaksi 😀 Polkupyörä on esikoiselle ostettu kun oli 2v ja hyvin oppi heti ajamaan. Viime kesänä ja syksynä on opeteltu ilman apurattaita ja ihan kunnolla ei vielä uskaltanut ajaa. Sitten kun on oppinut kunnolla ajamaan, saa tyttö isomman pyörän ja pikkusiskolle jää tuo 12″ ajettvaksi. 🙂 Vielä en tiedä mikä pyörä ostetaan, mutta luulisin, että perus helkama meille tulee, koska on suomalainen. En kyllä tiedä valmistetaanko nykyään enää suomessa, mutta merkki ainakin on kotimainen 🙂
Kiva että polkupyöräily on sujunut hienosti! 🙂 Mun mielestä tuo potkupyörä on kaikkea muuta kuin turha, ihan huippu juttu! 😀
Mietin just yks päivä, että on jännää, miten en jotenkaan huomaa teidän (tai muidenkaan tiiviisti lukemieni blogien) lapsien kasvua. Tavallaan, jos näet lasta melkein päivittäin, tuntuu, että samanlainenhan se on kuin ennenkin. Nyt kun lisäsit tässä sen yhden kuvan instaan, missä olit raskaana vielä ja Tiara näytti ihan äärettömän pikkuiselta, huomasin tai heräsin siihen, että mihin tämä aika oikein on mennyt! Eli kyllä, tuntuu, että aika vain vyöryy eteenpäin. Ei tarttis ihan näin nopeeta mennä. Ja kiva juttu, että potkuttelut suju hyvin, näyttää kyllä kätevältä menopeliltä. Ois voinu omassaki lapsuudessa mennä tommosella potkupyörällä Plasto-mopon ja kolmipyörän sijaan. 😀
Hahah no niinhän se on että kun päivittäin näkee niin ei sitä huomaa yhtään 😀 Mutta just vanhoista kuvista sen huomaa! 😀 Mullakin oli plasto-mopo ja kolmipyörä, olihan nekin kivoja mut toi on kyllä tosi nopsa ja kätevä! 😀
Meillä on Puky-potkupyörä esikoisella. Sai sen 2v lahjaksi viime vuonna 🙂 Se on muistaakseni niitä pienimpiä pyöriä, mutta satulaa ja tankoa saa säädettyä. Täytyykin nyt muistaa nostaa niitä, että Samu pääsee taas pyöräilemään. Aluksi arasteli sitä todella paljon ja meno oli h-i-d-a-s-t-a, mutta loppukesästä viime vuonna mennä viipotti jo kuin mikäkin 😀 Mutsa toi potkupyörä on kyllä ihan fantastinen keksintö! Oon kuullut myös paljon sitä, että potkupyörän jälkeen ei välttämättä tarvitse ollenkaan apupyöriä koska tasapaino on jo niin hyvin hallussa.
Se on kyllä aivan huippu! Ja kiva kuulla että heti 2-vuotiaasta asti on voinut lähteä testaamaan ja taidotkin kehittynyt nopeasti, varmasti hommataan Zeldallekin sellainen 🙂 Ihania pyöräilyhetkiä teille!
Onpa ihana pyörä Tiaralla! 🙂
Kiitos, mekin tykätään :)!!
Me ostettiin juuri tuo sama meidän kaksivuotiaalle. Hän on pari kertaa nyt harjoitellut pihalla ja hyvin sujuu, kovin kovaa ei uskalla mennä vielä mutta hyvin pysyy jo pystyssä ja on hoksannut idean. 🙂 Musta toi on hauska ja hyödyllinen keksintö, monet tutut muksut oppineet ihan ”automaattisesti” ajamaan tavallisella pyörällä tuon jälkeen ilman että appareita on ollenkaan tarvittu. 🙂
Hieno juttu, kuulostaa hyvältä :)! Samaa olen myös kuullut tuosta pyöräilemään oppimisesta! Kivoja potkutteluhetkiä sinne!
on se kyllä jo niin iso ja reippaan näköinen neiti! 🙂 mä aloitin blogin lukemisen ihan alusta alkaen ja kyllä se aika vaan rientää nopeasti!!
No eiks olekin!! 🙂 Aika menee hurjaa vauhtia, ihana kun oot pysynyt mukana<3
No aika on mennyt ihan mielettömän nopeasti! 😀 Just pari päivää sitten selasin noita sun vanhimpia postauksia ja tuntuu niin hurjalta et siitä on jo neljä vuotta. Ihanaa oli kuitenkin huomata kuinka rakastuneilta Oton kanssa vaikutitte jo silloin, sun teksteistä ihan huokuu kuinka kivaa teillä on ollut jo silloin yhdessä. Lisäksi vaikka tekstin ja valokuvien laatu on parantunut huomattavasti esim. nykyhetkeen verrattuna, on ihanaa huomata kuinka vaikutat edelleen yhtä aidolta ja samalta kuin noissa teksteissä. Vähän vaikea sanoa mitä yritän sanoa, mutta pointti on se että on ihanaa huomata kuinka olet kehittynyt ja muuttunut, mutta kuitenkin pysynyt samana xD makes sense.
Et ole varmaan tälläistä postausta aikaisemmin toteuttanutkaan, mutta olisi kiva lukea joskus sun käsinkirjoittama postaus! Eli kirjottaisit itse paperille postauksen tekstit ja skannaisit sen sitten tietokoneelle (:
Oikein ihanaa kevättä teille kaikille! Ja onnea tosi paljon vielä sun uudesta työpaikasta!
Voi kiitos, sun sanat merkitsee mulle todella paljon<3 Ihana kuulla että täältä välittyy sun mielestä edelleen sellainen sama aito fiilis kuin alussa, siihen mä pyrinkin, enkä kyllä tiedä osaisinko ''esittää'' mitään muuta edes kuin olen 😀 mä olen tälläinen avoin höpöttävä hölösuu! 😀
Ja kyllä meillä on Oton kanssa ollut kivaa jo sillon, lämmöllä muistelen niitä(kin) aikoja, kiva jos sekin näkyy blogista! 🙂
Käsinkirjoitettu postaus on aika hauska idea, voisinpa toteuttaakin!! 🙂 Oikein aurinkoista ja ihanaa sunnuntaita sinne ja kiitos vielä<3
suosittelisin Strideriä niille joilla ei ole 🙂 painaa todella vähän ja säätövaraa on joten menee vasta kävelemään oppineesta aina 5-6- vuotiaaksi asti! Vielä tekee tietään suomalaisten lasten suosiossa sillä on vasta ryhtynyt suomessa pyöriä kauppaamaan. Mutta näppärä juuri siksi että menee niin kauan ja on kovin kevyt 🙂
Potkupyörät on kyllä oiva vehje ensimmäiseksi kaksirenkaiseksi :)!
Enpä ole tuosta ennen kuullutkaan 🙂 Kuulostaa hienolta! Potkupyörät on tosi huippuja!
Tuntuu. T. seuraaja toukokuulta 2011 😀 huh neljä vuotta.
Hahah 😀 Ihana että oot edelleen täällä seuraamassa <3 Ihan parasta!
Meillä esikoinen (poika) sai bilteman ”potkumopon” ja 16 ” pyörän 2 vuotiaana syksyllä synttärilahjaksi. 16″ osoittautui kuitenkin liian raskaaksi polkea apupyörien kanssa, joten hommattiin sille seuraavana kesänä 12″. Sillä ja potkumopolla pyöräili samaan aikaan. Pyörällä harjoitteli polkemista ja mopolla tasapainoa. Apupyörät otettiin pois kun oli neljä, koska oli aikaarka kokeilemaan, vaikka mopolla laski mäkiäkin onnistuneesti. Kun 16″ sai apupyörät samalla pois, niin alkoin silläkin polkea samalla. 6 vuotiaana sai 20″ pyörän. Toinen (tyttö) ei ollut moposta kovin kiinnostunut, joten pyöräili kun jalat ylsi polkimille 12″ apupyörien kanssa. Apupyörät otettiin pois viime vuonna loppukesästä (ikää 3 vuotta 7 kk). Tänä keväänä on hylännyt jo 12″ ja siirtyi 16″ (ilman apupyöriä).
Me tykätään pyöräillä tosi paljon. Viimekesänä meil oli vauva pyörään kiinnitettävässä kärryssä, keskimmäinen tarakalla istuimessa ja esikoinen polki itse. Ollaan melkoisen huvittavan näköisiä kun siihen lisää vielä ison koiran, mut kaikki tykkää pyöräretkistä.:) Erinomaista kesäliikuntaa.;)
Kiva että teillä on sujunut pyöräilemään oppiminen noin hienosti! 🙂 Pyöräily on kyllä kivaa, mä tarttisin itselleni uuden pyörän kun mun viimeisin pyörä on varastettu jo vuosia sitten ja sen jälkeen en ole pyöräillyt 😀 Se todella on erinomaista kesäliikuntaa, mahtavia pyöräilyhetkiä teille :)!
Meillä alettiin potkupyöräillä 2v 2kk ikäisenä ja polkupyöräillä kuukautta myöhemmin (apupyörien kanssa). Nyt meillä on just uusi pölkupyörä hankintalistalla neidille (varmaan Nopsa).
Wautsi, tosi nopeasti on oppinut teidän muksu :)!
Oon lukenut sun blogia jostain kesästä 2011 asti. Muistan, että eka postaus oli sellainen jossa olitte leiponeet jotain kakkua ja Otto joutu vispaamaan kermavaahdon käsin kun teillä ei ollut vatkainta 😀 hahhah.
Hahaa eikä vitsi sä muistat hyvin :D!! Mäkin muistan ton postauksen ja ne hetket kuin eilisen, miten siitä voikin olla neljä vuotta :D! Ihana että oot täällä seuraajana edelleen<3
Joo, muistan kun Tiara syntyi… Aika hullua! Ihana vauhtimimmi!
Hahah niin on!! 😀 Kiva että seuraat vieläkin! <3
Käyttekö te siis vain kerran viikossa ulkona lasten kanssa?Ja silloin kun vain aurinko paistaa?Vai ymmärsinkö jotain väärin? Luultavasti ymmärsin väärin,pahoittelut siitä:) Itse ulkoilen lasteni kanssa kerran tai kaksi kertaa päivässä,riippuen siitä,ovatko he olleet päiväkodissa ja itse töissä. Eli sitten ulkoilemme vasta päiväkodin jälkeen,säästä riippumatta 🙂 Lapseni alkoivat pyöräillä noin 1,5 vuoden iässä eikä minua hirvittänyt silloin eikä nytkään.Päinvastoin,olin onnellinen kun lapset liikkuvat,kehittyvät motorisesti ja oppivat uusia taitoja 🙂
En tiedä kuinka paljon luet mun blogia mutta meillä oli tosiaan tuossa viikonloppuna ja alkuviikosta vatsatautia joten jäi siksi ulkoilut vähemmälle ja käytin ilmaisua ”ehdittiin nauttia auringosta ja ulkoilla” koska ehdittiin ennenkuin tauti iski :). Kiva että viihdytte ulkona, niin mekin! Muistuttaisin kuitenkin sen verran että tämä blogi on pintaraapaisu meidän elämästä, tämän perusteella sinä tai kukaan muukaan ei voi tehdä päätelmää meidän viikko-ohjelmasta tai ulkoilun tai minkään muunkaan määrästä, ei vaikka lukisi jokaikisen postauksen ja rivien välitkin. 🙂
Kyllä se aika on nopeasti mennyt! 🙂 Tätä blogia seuratessa on ihmetellyt välillä ”onko noi tytöt jo noin isoja oikeesti vai huijaako Iina ja kamera vaan?” 😀 Ja välillä sitä kummastelee omaaki elämää, ku se aika vaan menee etiäpäin. Just ihmeteltiin miehen kanssa, että siitä on jo 5 vuotta, kun me ruvettiin seurustelemaan. Ja samoihin aikoihin tutustuin mun parhaimpiin ystäviin… 5 vuotta sitten oli iteki ihan pieni vielä (15-vuotias) ja on ehditty muuttua aika paljon siinä ajassa. Siitä huolimatta ollaan edelleen samanlaisissa väleissä, vaikka elämäntilanteet ovat muuttuneet itse kullakin aika radikaalisti 😀
Hahahaa :DDD On ne oikeesti noin isoja, ei sitä pysty käsittämään!! 😀 Mutta ihanaa että ootte olleet jo viis vuotta yhdessä ja ihanaa että teillä on edelleen hyvät välit muuttuneista elämäntilanteista huolimatta<3
Vielä äsken tosiaan vielä odotit Tiaraa.. Mihin tämä aika menee ;>
No sanopa muuta, ihan hullua! 😀
Kiva kun teit postauksen tästä potkupyörästä, koska oon harkinnut just tän pyörän ostamista. Poika täytti viikko sitten 2 vuotta, ja voin kuvitella miten innoissaan se suhaisi menemään tommosella pyörällä. Sais hyvin energiaakin kulutettua, oikeasti toi meidän lapsi muistuttaa toisinaan enemmän ihmisapinaa, että kaikki liikunnalliset aktiviteetit on todella tervetulleita. 😀
Jee kiva että tästä oli hyötyä!! 🙂 Ja aivan totta, toi on hyvä keino myös purkaa energiaa! 😀 Ihana pieni <3
Meillä tyttö sai 2,5-vuotiaana potkupyörän ja 3-vuotiaana meni tavallisella pyörällä ilman apupyöriä. Potkupyöräilystä on tosi lyhyt matka oikeaoppiseen polkupyörällä ajamiseen. Missään nimessä ei kannata potkupyöräilyn jälkeen laittaa apupyörille, tai itse en suosittele muutenkaan apupyöriä ollenkaan, ihan turhaa takapakkia tulee, kun nimenomaan potkupyöräiy kehittää sitä tasapainoa ja pyöränhallintaa.
Aivan huippua että oikeasti sitä voi oppia noin nopeasti pyöräilemään ilman appareita!! 🙂 Joo, ei laiteta niitä silloin ollenkaan, se olis turhaa takapakkia niinkun sanoit! 🙂
Ihana Tiara. Ja hienosti näyttää sujuvan jo ihan alkumetreilla 😉
Mä tosin pähkäilen täällä Pukyn ostamista, meillä kesällä 2vuotias piktä tyttö. Mietin onko parempi ostaa se pienempi koko (ja valitettavasti sitten uusi jo heti 3v-kesänä) vai heti se keksikoko..??Hmm..pelkään vaan että onko se isompi sitten sen verran isompi että pikkuinen ei samala tavala uskalla ja hallitse pyörää.
Meillä ei ole koskaan ollut sitä Pukyn pienintä kokoa. Tytär sai potkupyörän (ilmeisesti sen pienimmästä seuraavaa kokoa olevan) puolitoistavuotiaana. Silloin se oli hieman liian iso, mutta muokkasimme sen sopivaksi sahaamalla rautasahalla palan pois tangosta, johon satula on kiinnitetty. Sama pyörä toimii edelleen, kun tyttö on nyt kolme, joten oman kokemukseni perusteella suosittelisin isompaa kokoa. Varsinkin, jos tyttärenne on pitkä ikäisekseen.
Joku mainitsikin tässä ketjussa Strider-pyörästä. Se oli minullakin haaveiluvaiheessa ykkösvaihtoehto. Puky ei ole liian painava, mutta olisi kevyempi Strider ehkä kuitenkin mukavampi kantaa silloin, kun potkuttelijalta loppuvat voimat.
Mä en oikein tiedä, me otetaan Zeldalle se pienempi koko varmaan koska siinäkin on sitten mahdollista nostaa satulaa ja tankoa, ja koska Zelda voi kuitenkin sitten ajaa tuolla Tiaran pyörällä kunhan tuosta kasvaa jos pikkupyörä jää pieneksi :)! Mutta jos teidän tyttö on pitkä ikäisekseen niin keskikokokin voisi olla tosi hyvä! Yli 90cm mittaiselle ottaisin sen keskikoon 🙂
Olen kuullut paljon positiivista potkupyöristä. Mutta käytännössä koen samaksi onko se eka potkis vai 12 tuumainen apupyörällinen. Joka tapauksessa suurin osa ajaa 16 tuumaisella ilman appareita 4v ( sitä ennen jo siis harjoiteltu sillä pienemmällä ilma apupyöriä). Tärkeintä on, että mahdollistetaan se liikkuminen ja otetaan siitä tapa.
Pähkäilin eri toimittajien välillä, mutta päädyin Polkupediin tämän postauksen myötä. Harmillisesti viikko tuotetta odotettu, eikä edes mitään ilmoitusta myöhästymisestä tullut. Soitin asiasta ja pahoittelivat kyllä tapahtunutta. No ehkä ensi viikkolla saadaan pyörä. Tyttö vain niin kovin sitä odottaa.
Ikävä kuulla! Minä sain tuotteen ihan parissa päivässä, ja omat kokemukseni Polkupedista ovat 100% positiiviset. Ymmärrän että harmittaa jos lapsi odottaa kovasti potkupyörää, eikä sitä kuulu. Siksi mä yleensä toimin itse niin että en kerro etukäteen ollenkaan jos jotain isompaa kivaa on tulossa vaan pidän sen yllätyksenä, näin lapsen ei tarvitse turhautua vaikka mua harmittaisikin jos toimitus jostain syystä sattuisi myöhästymään.
Pahoittelen, että sinä jouduit odottamaan. Sattui juuri silloin kun perhemme lähti lomailemaan – ja pyörät myös loppuivat varastosta. Meillä ei ollut nettiä viikon aikana ja sen takia meillä oli myös vaikea päivittää verkkokauppaa. Sen lämpimän maaliskuunviikon takia, oli villimpi ostoksen teko kuin normaalisti – ja emme voineet siihen varoitua kun lomareissu oli pitkään suunniteltu. Emmekään haluta kovin tarkasti kirjoittaa netissä, että olemme pois kotoa – koska emme haluta että, joku näkee mahdollisuutena varastaa pyörät meiltä. Normaalisti meillä on vain päivän tai kaksi lähetysaika ja tämä oli poikkeusviikko. Toivomme kuitenkin hyviä pyöräilyretkiä! /Eva