Aamulla mä onnistuin nukkumaan kolmen herätyskellon yli, ja heräsin vasta kun naperot heräsivät omatoimisesti tuntia myöhemmin. Yleensä olen aina se joka herättää Otonkin ja keittelee pirteänä kahvia jo ennen ensimmäistäkään torkkua. Verhojen välistä ei pilkistänyt aurinkoa vaan vesisade piiskasi ikkunoita, ja pitkästä aikaa piti sytyttää kaikki valot päälle kun koko kämppä oli niin pimeä. Meidän olisi pitänyt tänään herätä aiemmin kuin yleensä, koska isomman neidin ryhmällä oli kirjastoretki ja meidän piti mennä vähän aiemmin päiväkodille.
Jotenkin kummasti me kuitenkin ehdittiin ajoissa, vaikka aikaa koko porukan aamutoimille ja kahden bussin päiväkotimatkalle ei jäänyt kuin reilu puoli tuntia. Aamupalaksi sai kelvata karjalanpiirakka ja hedelmät, puuron keittämisen sijaan. Suihkuun oli turha mennä, kun ulkona oli niin kammottava sää että siitä, tai laittautumisesta ylipäätään, ei olisi ollut mitään hyötyä. Niinpä iskin lenkkikamppeet niskaan, ja päätin juosta päiväkodilta lenkin kotiin. Esimakua lenkistä sain tosin jo menomatkalla, kun meinattiin myöhästyä bussista joka oli jo meidän pysäkillä kun me vasta astuttiin ovesta ulos. Pingoin tuhatta ja sataa seuraavalle pysäkille rattaiden kanssa ja me ehdittiin kuin ehdittiinkin.
Lapset pääsivät ajoissa päiväkotiin, ja mä tein ihanan, piristävän lenkin heti aamutuimaan, siinä kauheassa vesisateessa. Lenkkeillessä se ei tuntunut ollenkaan kauhealta, pitkästä aikaa pystyin keskittymään vain juoksuun ja korvissa pauhaavaan musiikkiin, ja sade tuntui raikkaalta ja virkistävältä. Mä niin nautin, ja sen jälkeen oli hyvä fiilis alkaa tekemään töitä. Harvemmin tälläiset vesisadelenkit tai lenkit ylipäätään onnistuvat päiväkoti- ja työaamuina, tämä oli oikeastaan ensimmäinen kerta. Mutta jatkossakin jos pidän etäpäiviä aion käyttää tällaiset mahdollisuudet hyväksi.
Iltapäivä huipentui Zalandon Topshop pressitilaisuuteen Klaus K:n kattoterassilla. Siellä lasitetulla terassilla Helsingin ytimessä, keskustan kattojen yllä, oli ihana katsella sitä samaista sadetta, ja nauttia Sannin herkästä musiikista intiimillä yksityiskeikalla. Ihan huikea tilaisuus! Kotiin tullessa mua odottivat iloiset mukulat isin kanssa, ylpeinä hienoista naamareista joita olivat ihan itse päiväkodissa askarrelleet. Ruokaa laittaessa mut yllätti esikoinen joka osasi ihan itse ilman apua kirjoittaa sanan ruokalista, kun hänelle oli jäänyt mieleen kun sitä joku viikko sitten yhdessä kirjain kirjaimelta harjoiteltiin. Miten tuo neiti voikin olla niin iso että kirjoittaa oman ja perheenjäsentensä nimien lisäksi ulkomuistista jo pitkiä sanoja? En ehkä kestä!
Ei se pommiin nukkuminen aina ole maailmanloppu, eikä ole sadekaan. Joskus yllättävät tilanteet voi kääntää mahdollisuudeksi, ja tehdä jotain arjesta poikkeavaa mikä ei muuten tulisi edes mieleen. Aamulenkki toimii joskus paremmin kuin iltalenkki, ja karjalanpiirakkakin on hyvää. Ja vaikka jokaisena onnistuneena tavallisena aamuna on hyvä fiilis, tuntee pommiin nukkumis -aamuna itsensä ihan supertyypiksi jos onnistuu järkyttävän tiukasta aikataulusta huolimatta selviytymään sittenkin ajoissa. Hyvä me!
Mikä on teidän pahin tai paras pommiaamukokemus?
Sua ei voi kuin ihailla! <3
veit jalat suustani!
Voi ihanat te <3 😀 Kiitos hurjasti!
Vitsi tää sun positiivinen asenne on niin ihana ja monen tulis ottaa susta kyllä mallia! 🙂 itselle pommiin nukkumiset aiheuttaa ihan järkyttävän paniikin, eikä suhtautuminen oo todellakaan tota luokkaa kun tästä postausta sai lukea… 😀 mutta jos tästä pystyisin vaikka ottamaan mallia tulevaisuudessa 🙂
Kivaa vappua sulle ja koko perheelle!:)
Voi kiitos hurjasti <3 Haha jos yhtään lohduttaa niin kyllä mullakin on niitä paniikkiaamuja jolloin kaikki menee aivan pieleen 😀 mutta joskus voi onnistua, jos heti herättyä ottaa sen asenteen että nyt en luovuta! 😀 IHanaa vappua sinnekin ja kiitos vielä<3
Ihanan keväiset huulet!!
Voi kiitos paljon<3
Ihana asenne, oot mahtava 🙂
Kuulostaa aika hyvältä päivältä, siitä huolimatta, että nukuittekin pommiin. Ja hei hyväähän se välillä tekee, kun ”saa” arkena nukkua ihan vähän pidempään ja syödä karjalanpiirakkaa ja kokea onnistumisen siitä, että kerkesi bussiin, vaikka se oli melkein mahdotonta 😀
Mä heräsin kerran 8 minuuttia ennen bussin lähtöä ja eka ajatus oli, että ”en kerkee millään, ei kannata yrittää”, mutta sitten tuli joku ihme energiavirta päätin keretä kouluun, siinä rytäkässä sitten meikkasin, revin vaatteet päälle, heitin hiukset ponnarille, söin leivän, harjasin hampaat ja ryntäsin kohti bussipysäkkiä ja vielä kerkesin! Kannatti yrittää, bussissa sitten pyyhin vasta unihiekat silmistä ja tajusin, että aikamoisia buusteja sitä voikin tulla, kun jotain päättää 😀
Nyt mä toivon, että huomenna en nukkuis pommiin, vaikka päätinkin kommentoida ennen unia vielä tähän postaukseen 😀 ja hei ihanaa vappua teidän perheelle 🙂
Kiitos paljon<3 Hyvä päivä se olikin, ja tosiaan kyllä luksusta nukkua arkena tunti pidempään :DD
Huippusuoritus kyllä sulta! 😀 Mä en ikinä kerkeäis noin nopeasti! Mut kai siinä just alkaa adrenaliini virtaamaan jos päättää selviytyä mahdottomasta, ja auttaa olemaan nopeampi 😀 Toivottavasti et nukkunut pommiin ja aivan ihanaa vappua sinnekin<3
Heeei mistä nuo kuvissa pilkistävät raidalliset korit on?! Must have!
Isommat on Clas Ohlsonin pyykkikoreja joita on edelleen myynnissä ja pieni keskellä H&M Homesta vuosi sitten ostettu! 🙂
Haha, mun pahin vähän pommiinnukkumista vastaava tilanne oli, kun myöhästyin mun omilta synttäreiltä, kun olin unohtanut, että kelloja siirretään kesäaikaan. 😀
Hahah voieiiii :DDDD <3 Mullekin vois käydä just noin 😀
Ihana postaus, hyviä asioita oli myöhästymisestä huolimatta! Siulla on kyllä hyvä asenne, tai ainakin sen käsityksen oon tästä blogin kautta saanut. 🙂
Voi kiitoksia paljon<3 🙂 Kyllä mä aina yritän keskittyä ennemmin siihen hyvään kuin siihen huonoon!
Oi oletpas säteilevä näissä kuvissa! Toi hiustenväri ja huulipuna sopivat sulle ihan mielettömän hyvin 🙂
Voi kiitos hurjasti <3 Mun hiukset näyttää näissä tummemmalta kuin oikeesti, varmaan valosta johtuu! 😀 Mutta kiitos<3
Ihania kuvia teistä ja super taitava Tiara!
Blogisi on ihan lempparinii sillä kuvat ovat laadukkaita ja esteettisesti kauniita. Samoin teksti on aina laadukasta, positiivista, etenevää ja sitä on juuri sopivan verran. Postaat usein, et aina mistään maatamullistavista asioista (eikä tarvitsekaan) mutta silti mielenkiinto lukemiseen pysyy yllä koska ”taattuun laatuun” voi luottaa. Tarkoitan että postauksessa ei ole aina vain joku mainos tai muutaman sanan kuvaus jostakin hankkimastasi tuotteesta. Kiitos! 🙂
Värikästä vappua teidän perheelle!
Voi kiitoksia ihan hurjasti sun kauniista sanoista <3 Ihanaa palautetta, tuli niin hyvä mieli :)! Mä toivon että pystyn jatkossakin pitämään blogini oman näköisenä, ja löytämään niitä kauniita ja kivoja aiheita juuri siitä ihan tavallisesta arjesta ja elämästä. Kiitos vielä sulle, ja ihanaa viikkoa <3
Sulla on ihan huikea asenne elämään, tunnut nauttivan ihan tavallisesta, ”tylsästä” arjestakin ihan täysin siemauksin 😀 vaikka eihän nyt kukaan voi tietenkään elää pelkille juhlille. Saat myös isot respectit siitä, miten kohteliaasti vastaat ihan kaikkiin, myös ei-niin-kivoihin kommentteihin (esim. hapsugate)
Voi kiitos paljon<3 Tosi kauniisti sanottu! 😀 Mä elän arjesta, nautin juhlista silloin kun niitä on! Mutta arki on se minkä pitää toimia ja olla parasta, mun mielestä 😀 Mä yritän vastata asiallisesti, etenkin jos mulle ollaan asiallisia. Ei mun mielestä olisi reilua kiukutella siitä jos joku ei tykkää mun hapsuista, kyllä sen eriävän mielipiteen saa sanoa etenkin kun sitä erikseen kysytään! 😀 Ihanaa kevättä sinne<3