Yöunet jäivät viime yönä aika vähiin, kun typeryyksissäni ajattelin saavani nukkua puoli yhdeksään ja valvoin vähän pidempään, eivätkä tytöt sitten nukkuneetkaan kuin puoli seitsemään, toisin kuin yleensä kotipäivinä. Ei se mitään, mä yleensä toivun aika nopeasti väsymyksestä aamulla, kunhan saan kupin kahvia ja alan vain touhuamaan. Jäipähän ainakin enemmän aikaa aamuun, ja innostuin kuuraamaan koko kylpyhuoneen lattiasta kattoon sillä aikaa kun tytöt leikkivät suihkussa barbiella ja odotin että mun Olaplex-kotihoito on ollut hiuksissa tarpeeksi kauan.

Ihan tehokas startti päivälle tuo kylppärin hinkkaus, siitä me sitten lähdettiinkin melkein heti ulos. Ensin käytiin kävelylenkillä tyttöjen kanssa, ja juuri kun ajattelin että tuuli on jo ihan liikaa kun meinaa suunnilleen kaatua kävellessä, me löydettiin yksi pieni täysin tuuleton ja aurinkoinen kohta ihan kodin läheltä ja jäätiin siihen puhaltelemaan saippuakuplia ja höpöttelemään. Siinä yhdessä kohdassa tuntui ihan kesältä eikä tarvinnut takkia, vaikka kävellessä sai kiskoa takin kiinni niin ylös kuin vain sai.

Se oli meidän oma pieni ihana kesähetki keskellä tuulista päivää, saippuakuplia puhallellessa kaikki tuntui ihan täydelliseltä, ihan kuin aika olisi pysähtynyt. Sen aurinkoisen hetken jälkeen palattiin takaisin normaaleihin arkijuttuihin kuten kaksivuotiaan en-halua-mennä-sisälle-uhmaan, mutta ei siitä sen enempää. Se hetki oli ihana sellaisenaan, ja koko loppuillan on hymyilyttänyt kun on tullut mieleen kuinka lämmintä ja kivaa meillä oli.

Ihanaa torstai-iltaa kaikille <3

Alkuviikko pyörähti niin nopeasti, ja vähän erilaisten aiheiden parissa blogin puolella ja siksi en ole kirjoitellut juuri kuulumisia. No, hyväähän meille kuuluu. Töissä on ollut kiireitä, kun meillä on ollut loppurutistus ennen ison kampanjan lanseerausta, mutta nyt on muutama rauhallisempi päivä edessä. Tytöilläkään ei ole enää kuin kuusi päiväkotipäivää ennen Oton juhannuksena alkavaa kesälomaa, äkkiä se aika vain kuluu. Mulla on ollut jotenkin ihan superhyvä mieli tuon ulkona joka päivä hellineen auringon ansiosta. Aamulla kun aurinko paistaa, on ihan mieletöntä kävellä Helsingin katuja pitkin, kuunnella vaan musiikkia ja suunnilleen tanssahdella toimistolle. Joo, näytän varmaan vähän hölmöltä, mut hei mulla on hyvä fiilis!

Käytiin tänään töiden ja tarhan jälkeen kaupassa, ja ostettiin tytöille samalla heidän elämänsä ensimmäiset My Little Ponyt. Annoin kummallekin muutaman vaihtoehdon, joista Tiara valitsi heti vaaleansinisen. Kysyin että miksi juuri se, koska mua vaan kiinnosti, ja sieltä tuli kuin suoraan apteekin hyllyltä että ”No koska tää on reinbou dääsh!”. Miten lapset voikin olla niin perillä noista kaikista hahmoista, vaikka meillä ei edes ole niitä eikä ainakaan mun tietääkseni tytöt ole katsoneet sitä telkkaristakaan. Ei se haittaa mitään, laittoi vaan naurattamaan vähäsen. Mutta neiti oli tyytyväinen Rainbow Dashiinsa, ja Zelda keltaiseen pikkuponiin jonka hän valitsi itselleen.

Samalla löydettiin tytöille myös iiiihanat uikkarit kesäksi, joita toivottavasti päästään pian pukemaan oikeasti päälle! Neitokaiset hengasivat koko illan uusissa uikkareissaan, sentään ennen yöunia suostuivat ne riisumaan. Tiara valitsi itselleen ananaskuvioisen, ja Zelda seeprakuvioisen. Hän ihastui siihen seepraan kaikkein eniten, ja halusi ehdottomasti juuri sen. En malta odottaa että päästäään biitsille testaamaan uusia uikkareita ja tekemään hiekkakakkuja ja uimaan ja ai että, siis tänä kesänä rannalla tulee olemaan niin paljon helpompaa kuin aiemmin, kun molemmat tytöt ovat jo niin isoja. Hauskaa siellä on aina ollut, mutta nyt pääsee jo nauttimaan ihan eri tavalla ja tekemään enemmän juttuja.

Meillä on edessä rento loppuviikko, ja ajateltiin käydä vähän leikkipuistossa, lounaalla ystävien kanssa ja pienellä pyöräretkellä. Ihana olla vaan tyttöjen kanssa, leikkiä ja tehdä kaikkea tavallista.

Sain viimeinkin käytyä Biotiiniarvonnan lävitse ja arvottua kolme voittajaa! Pahoittelut että tässä on kestänyt näin törkeän kauan. Tosiaan, arvoin kolme 60 kapselin pakkausta Apteq Vitan biotiini extraa, ja voittajiksi arpoutuivat Meiju (8.5.2015 11:22 ), Anna (8.5.2015 11:42 ) ja Alma (11.5.2015 00:32 ). Teille on laitettu sähköpostia voitosta, onnittelut vielä täälläkin arpaonnesta!

Hyvää yötä teille kaikille ihanille, mä palailen huomenna!

Samanlaiset tuulipuvut, yhdessä liehuvat heviletit ja miehen kravattiin mätsäävä juhlamekko ovat klassisia esimerkkejä pariskuntien yhteensopivista tyyleistä. Mutta entäs jos pariskunnan tyylit eivät sovi ollenkaan yhteen? Pitääkö niiden edes sopia? Tämä on aihe jota ollaan aika ajoin pohdittu Oton kanssa, sillä kuten moni teistä on ehkä huomannut, meidän tyylit eroavat toisistaan aika paljonkin.

Siinä missä mä tykkään klassisista kampauksista ja maanläheisistä sävyistä omassa tukassani, Otto tahtoo shokkivärejä ja rikottua lookia. Mulla on beige liehuva trenssitakki, Otolla happopesty musta farkkutakki-huppari. Mun paidoissa harvemmin printtejä näkyy, Otolla sen sijaan löytyy kaikkea kyseenalaisista kuvista hauskoihin teksteihin. Pillifarkkuihin me tosin jaamme yhteisen rakkauden, vaikka Otto ei pidäkään korkeavyötäröisistä, joista mä taas tykkään kaikkein eniten.

Muistan kun suhteen alkuaikoina mulle oli tärkeää sopia yhteen. Puin mielelläni joskus sen bändipaidan päälle, koska tiesin että Otto tykkää siitä erityisen paljon. Hylkäsin korvakorut, koska tiesin ettei Otto pidä niistä ja käytin useammin farkkuja kuin hameita, koska sain Otolta eniten kehuja kun päälläni olivat ihan tavalliset farkut, toppi ja huppari. Ja kieltämättä viime vuonna kun värjäsin hiukset pastellipinkiksi, tuntui hyvältä kuulla Otolta että mulla on siisteimmät hiukset ikinä. En kuitenkaan kokenut pinkkiä kuontaloa omakseni, ja luovuin siitä aika nopeasti, vaikka tuo aviomies jäikin sen perään haikailemaan.

Korvakorut olen ottanut takaisin käyttöön jo aikapäiviä sitten, mitäs väliä sillä on jos Otto ei niistä pidä, jos mä itse pidän? Ja onpa tuo miekkonen mulle ostanut korviksia lahjaksikin, vaikka tykkää enemmän kaikista muista koruista. Ei Otto koskaan ole mua vaatinut mihinkään tyylinmuutoksiin, ihan itse mä olen aina vaatteeni ja hiukseni valinnut. Joskus tuntuu kuitenkin hyvältä laittautua ”toista varten”, ihan muuten vain.

Vuosien tuoma varmuus on opettanut, että ei se rakkaus kyllä ainakaan siitä tukanväristä ole kiinni, eikä ole niistä vaatteistakaan. Ihailen toki Beckhameiden ja Kimyen kokonaisvaltaisen yhteensopivia lookeja, ja joskus haaveilen siitä että Otollakin olisi Niken Air Force 1:t, mutta sitten taas toisaalta mun mielestä tyyli on yksi henkilökohtaisimmista asioista. Mulle pukeutuminen on tapa ilmentää mun luonnetta ja toteuttaa mun omia mieltymyksiä, ja sitä se on myös Otolle. Jos maku on yhteinen, niin go for it, mutta jos tyylit ovat jo lähtöjään erilaiset, ei mun mielestä ole mitään tarvetta niitä sulauttaa yhteen ihan vain parisuhteen vuoksi.

Toisaalta jonkinlaista luonnollista yhteinäistymistä meille on ehkä tapahtunut joka tapauksessa, mutta sitä en tiedä onko kyse makujen vai muodin muutoksesta. Nykyään löydetään ehkä enemmän yhteensopivia vaatteita, collegepaitoja ja muita rennompia vaatteita. Meidän perustavanlaatuinen ero on se, että mä viihdyn mieluusti ehkä vähän epämukavissakin vaatteissa, jos ne näyttävät mun silmään hyvältä. Otolle taas mukavuus on kaiken a ja o.  Silloin kun pukeutumisen kriteerinä on mukavuus, me ollaan aika samasta puusta veistettyjä. Työ- ja juhlalookit sen sijaan eroavat toisistaan joskus paljonkin.

Häihin me laitettiin tietenkin kaikki sopimaan yhteen, ja silloin me mätsättiin ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin tai myöhemmin meidän suhteen aikana. Mutta häät onkin häät. Arkena en kaipaa rinnalleni pukumiestä vaikka itse korkkareissa ja kauluspaidoissa viihdynkin.

Mä tykkään Oton tyylistä, se sopii sille ja musta on siistiä päästä toteuttamaan mun vielä vuosia opintojen lopettamisen jälkeenkin jossain pinnan alla kyteviä parturi-kampaajan himoja värjäämällä Otolle kreisejä shokkivärejä päähän ja leikkaamalla uusia malleja. Enää en halua parturi-kampaajaksi, mutta on kiva kun kotona voi testailla kaikkea erilaista ja hauskaa. Myös Otolle vaatteiden shoppailu on hauskaa, koska Otolle voi etsiä kaikkea sellaista mikä näyttää siistiltä, mutta mitä en osaisi ikinä kuvitella itseni päälle.

Me ollaan erilaisia monessa asiassa, tyyli on vain yksi niistä. Ainakin meidän suhteessa se tyyli on kuitenkin aika toissijainen asia, eikä sen yhteensopivuutta tule kovinkaan usein edes mietittyä. Oton uuden hiustenvärin myötä tämä aihe kuitenkin nousi jotenkin mun mieleen, ja sitä oli hauska pohtia vähän enemmänkin. Otto on mun ihana riikinkukkopää, enkä vaihtaisi milliäkään siitä toisenlaiseksi <3

Onko teillä samanlainen vai erilainen tyyli puolisoidenne kanssa? Mitä mieltä olette täydellisesti yhteensopivista pariskuntatyyleistä?

Lupasin kirjoitella meidän Helsinkilemppareista tänäkin vuonna, ja täältähän niitä pesee. Viime vuotinen I <3 Helsinki -postaus sisälsi kaikki ne yleisimmät vierailukohteet, sellaiset vuodesta toiseen -lempparit jotka ehdottomasti pätevät tänäkin kesänä. Käykää siis tsekkaamassa TÄÄLTÄ jos haluatte lukea ne kattavasti. Tässä postauksessa keskityn enemmän tämän kesän ajankohtaisuuksiin, erityisesti lapsiperheen vinkkelistä, mutta sopivat ne kaikille muillekin. Olitpa sitten stadilainen tai reissaat kauempaa, jos haluat kokeilla jotain uutta niin tältä listalta löytyy.

1. Tänään 1.6. aukesi Kauppakeskus Itiksessä uusi Leikkiasema, sisäleikkipuisto jossa on tilaa sadalle lapselle kerrallaan, ja tunnin puistoreissu maksaa kaksi euroa per lapsi. Me käytiin testaamassa puisto viime viikolla, ja se oli ihan menestys. Paikanpäältä löytyy pomppulinna, kiipeilyseinä, iso liukumäki ja tunneleita yläilmoissa, kosketusseinä, bobbleseja, raitiovaunu, elokuvateatteri fatboyilla varustettuna ja paaaljon muuta. Henkilökunta oli mukavaa, vanhemmille oli siisti kahvio josta sai hyvää kahvia ja paikka oli suunniteltu kivasti juuri lasten mieleiseksi. Plussaa siitä että hinta on tosiaan vain kaksi euroa, mä sanoisin että tässä paikassa on todellakin hinta-laatusuhde kohdallaan. Sadepäivän taattu hitti, ja shoppailureissun lasten piristys. Paikalla myös hyvät vessat ja lastenhoitotilat.

2. Kiasmassa on Skidi-päivä 6.6. ja silloin nykytaiteenmuseossa on yli 3-vuotiaille lapsille suunnattua ohjelmaa kello 10-16. Skidi-päivässä lapsille on mm. videotaidetta, valolla piirtämistä, muotokuvien tekemistä ja monstereiden tutkimista. Tapahtumalipun hinta on 10 euroa, ja se sisältää kaksi aikuista ja kaikki alle 18-vuotiaat lapset.

3. Helsinki-päivä 12.6. ja Radio Aallon Helsinki-Päivän ikärajaton ja ilmainen konsertti. Ensimmäinen iso konsertti johon mä koskaan pääsin, oli Helsinki-Päivän konsertti joskus ala-asteen viimeisinä vuosina. Kaivariin levittäytyvä megatapahtuma oli silloin siisteintä mitä olin ikinä nähnyt. Tänäkin vuonna paikalla on aika vakuuttava kattaus esiintyjiä. Ovet aukeavat kello 14 ja mm. Elastinen, Pariisin Kevät ja Kasmir esiintyvät kaikki jo ennen kahdeksaa, eli hyvin ehtii tsekata monta upeaa esitystä ennen lasten nukkumaanmenoaikaa.

4. Jos megakonsertti ei iske, lapsille järjestetään Helsinki-Päivänä myös ihkaomat katubileet Puu-Vallilassa, joissa on esiintymässä Paukkumaissi ja Pellekaija Pum. Katubileet järjestetään Vallilan Pop up -kesäkahvilassa, ja ne kestävät kahdesta seitsemään. Musiikin lisäksi paikalla järjestetään ilmaista tanssikoulua, katuliitupiirustusta, arvontaa, ongintaa, klovneja ja puujalkarata. Tekeminen ei siis varmana lopu kesken.

5. Seikkailupuisto KORKEE Mustikkamaalla, lähellä Korkeasaarta on jotain sellaista mitä Helsingissä ei ennen ainakaan mun tietääkseni ole ollutkaan. Seikkailupuistossa pääsee kiipeilemään köysiradoilla, ja ratoja löytyy niin aikuisille kuin yli 90cm pituisille mukuloillekin. Me katseltiin innoissamme seikkailupuistoa jo viime kesän Korkeasaarireissulla kun käveltiin Mustikkamaan läpi, ja tänä kesänä voisi kyllä mennä tsekkaamaan puiston tarjonnan. Tiara tykkäisi varmasti kovasti kun pääsisi kiipeilemään, ja pituuskin riittää jo hienosti.

6. Kaupunkilaisjuhannus lasten kanssa? Perinteisten Seurasaaren juhannushäppeninkien lisäksi esimerkiksi Linnanmäki on auki tänä juhannuksena, ja siellä on esiintymässä lasten lempparit Mimi & Kuku. Me vietetään tänä vuonna pitkästä aikaa kaupunkilaisjuhannusta, ja jos kelit sallivat niin miksei yhdistäisi stadilaisjussia Linnanmäkireissuun, saattaisi olla puistossa vähän väljempää silloin kuin yleensä. Lintsin tapahtumakalenterissa on muitakin kivoja juttuja koko kesän ajan, mm. Benjamin esiintyy siellä 5.6.

7. Skidit festarit järjestetään tänä vuonna 1.8. tuttuun tapaan Elannon vanhalla korttelipihalla Kalliossa. Sisäänpääsymaksu on 12,50€ ja neljän hengen perhelipun saa hintaan 36,50€. Juontajina Ipanapa -radion Luca & Allu, ja paikalla järjestetään festaroinnin ja bändien lisäksi myös Skidit Disko, sirkusta, työpajoja, tanssia, teatteria, arkkitehtuuria ja vaikka mitä. Eikä saa unohtaa tietenkään Siltasen, Kaikun (Kai’un?) ja Kuudennen linjan tiloja ja terasseja, ja niissä tarjoiltavia herkkuruokia.

8. Lasten Festarit on ainakin mulle uusi tuttavuus, loppukesän tapahtuma Töölönlahdella lapsille. 16.8. klo 10-15 Töölönlahdelta löytyy lapsille ainakin omastakin lapsuudestani tuttu Tuttiorkesteri. Tapahtuma on ilmainen ja tarjolla on myös liikunta- ja satutuokioita, askartelua, puuharatoja, Risto Räppääjä-hahmo ja vaikka mitä muuta.

Tuleeko teille mieleen jotain muita kivoja kesätapahtumia lapsille pääkaupunkiseudulla? Vinkatkaa ihmeessä kommenttiboksiin jos tulee, toivon että tästä postauksesta on iloa ja hyötyä kaikille jotka Helsingissä tai lähiseuduilla kesän aikana pyörivät ja kaipaavat itselleen tai perheelleen hauskaa ja erilaista tekemistä.

Ihanaa maanantai-iltaa kaikille pilvistä huolimatta, kyllä se kesä sieltä tulee!