Ihanaa että on viikonloppu, ja ihanaa kun sain tänään nukuttua ”pitkään”, tai siis mulle pitkään eli puoli yhdeksään. Olisin teininä nauranut kippurassa jos joku olisi väittänyt että joskus mulle pitkään nukkuminen tarkoittaa kello puoli yhdeksää, teininä kun sitä unta riitti vaikka iltapäivään asti. Aikaisin ei tietenkään voinut nukkua, vaan mesessä istuttiin vähintään puoli kolmeen asti yöllä. Nykyään mulla tekee tiukkaa valvoa puoleenyöhön, enkä siinä yleensä onnistukaan. Mikä on hyvä. Viihdyn paljon paremmin tässä nykyisessä aamuvirkun rytmissäni, aamuisin olen täynnä energiaa ja kaikki on mahdollista.
Varsinkin kun syö hyvän aamiaisen! Mä en voi tarpeeksi hehkuttaa noita Helsingin Meijeriliikkeen jugurtteja joihin olen aivan koukussa. Ne on koostumukseltaan ihanan lohkeavia ja samettisia, ja ainesosalista näyttää harvinaisen hyvältä. Näissä ei ole mitään ylimääräistä, ja maku on juuri siksi maailman herkuin. Helsingin Meijeriliike valmistaa tuotteensa Helsingin Viikissä, eli nämä on kyllä todellista lähiruokaa meille. Olen maistanut nyt raparperia ja puolukkaa, pakko varmasti kokeilla noita muitakin kun nämä on molemmat jo vieneet kielen mennessään. Lapsetkin tykkäävät kovasti, ja Otto joka ei yleensä edes ole minkään aamupalan ystävä.
Aamupalan jälkeen katsottiin ulkona ropisevaa rankkasadetta, pakattiin kimpsut ja kampsut ja lähdettiin Itiksen leikkiasemalle sadetta pakoon. Tänään siellä oli muutama muukin sadetta paossa, ja aikamoinen hullunmyllymeininki. Ei viihdytty edes sitä tuntia jonka siellä olisi saanut olla lipulla, vaan lähdettiin reilun puolen tunnin jälkeen pois. Paikkana se on edelleen ihan mahtava, ja kivoja aktiviteetteja, mutta se harmittaa kun isommat leikkijät eivät aina osaa varoa pienempiä, eikä siellä kukaan ole käskemässä heitä varomaan. Meidän lapset ovat sentään jo vähän isompia ja osaavat jonkun verran itsekin varoa rajumpia leikkijöitä, mutta tänäänkin näin kun poikalauma heitteli Bobleseja pienten alueella ja yksi heistä kiipeillessään horjahti melkein pienen vauvan päälle. Onneksi ei käynyt kuinkaan.
Käytiin Itiksessä syömässä, ja kävin vihdoinkin reklamoimassa yhdet farkkuni Gin Tricotiin, jotka ostin siis keväällä ja jotka hajosivat samantien. Ihan uskomattoman hyvää palvelua kyllä, ei todellakaan ollut mitään kuittia mulla ja housut olivat tosiaan ainakin puoli vuotta vanhat ja sain rahat takaisin, vaikka en edes tiennyt että voisin saada enkä pyytänyt. Ginassa oli joku kuittikamppis meneillään, että jos ostaa nyt niin saa kuitin jolla seuraavasta ostoksesta tulee 20% alennusta syyskuun aikana. En vielä ostanut mitään, mutta pitää varmaan käydä hakemassa uudet farkut rikkinäisten ja palautettujen tilalle.
Ilta ollaan pelattu Pictionaryn miniversiota, luettu aapista ja herkuteltu pähkinöillä ja rusinoilla lasten kanssa. Otto on kaverin synttäreillä, ja mä istun tässä ja mietin että mitä mä keksisin sitten kun olen naputellut tämän valmiiksi. Ehkä mä syön salaa yksin vähän jätskiä ja pelaan Candy Crushia pitkästä aikaa, kun Otto ei ole hihittämässä mun huonoille peleille.
Hyvää yötä ihanat <3
No hitsi kun ei törmätty Itiksessä, mäkin olin siellä Lucan kanssa tänään. Törmäsin kyllä Ottoon myöhemmin ja pyysin lähettää terkkuja sulle 😀
Linda
Voi vitsi oli oli tänään jotenkin niin huono mieli kaikesta maailman pahuudesta ja hirveydestä, joten pätin tulla katsomaan josko olis uutta postausta. Onneksi oli, sai taas niin paljon paremmalle mielelle! Oot mun mielestä malliesimerkki miten elämässä pääsee omalla tahdolla ja asenteella eteenpäin ja tekee elämästä sellaista kui haluaa, arvostan suuresti. Kiitos positiivisuudesta ja kaikkea hyvää teille <3
Nähtiin teidät kun olitte lähdössä sieltä leikkiasemalta.:) käytiin kanssa siellä ja joo menoa ja meininkiä riitti. Oli tosin arvattavissa että sadepäivänä siellä tungosta. Isommat lapset ei juurikaan varonneet pienempiä ja omalle 4v tytölle tuli paniikki kun isommat ei ollut päästänyt laskemaan sieltä liukumäestä alas 🙁 pelkäsi jäävänsä sinne. Ja pelotti kyllä katsoa kun joku ihan taapero pomppi pomppulinnassa ja sitten joku lähemmäs 10v poika hirveällä vauhdilla hyppäsi sinne 😐
kaikki vanhemmat ei tosiaakaan aina katso niiden omien lastensa perään..
kivan kuuloinen lauantai! Mekin olimme eilen Hop Lopissa Pohjanmaan suunnalla 2 tuntia ja joo tosiaan tuntuu siltä, että kaikki eivät katso lapsiensa perään.. Välillä oli vähän hurjaa menoa.
Ihana postaus, sie kirjoitat jotenkin helposti lähestyttävällä tavalla ja mukava on lukea näitä ihan arkisia juttujakin. 🙂 Kauniit kuvat!
Meillä ei oo koskaan tungosta missään, tosin aika vähän käydään hoplop ssa ja funparkissa mitkä täällä on ainoat sisäleikkipaikat. Enempi tykätään käydä hallilla potkiin futista 🙂 Ihanalta kuulostaa noi jugurtit!