Joulukalenteri 2015 luukku 19

19.12.2015

The joulupukki. Joulupukki herättää keskustelua aina näin joulun lähestyessä lapsiperheissä. Tuleeko se pukki vai ei, ostetaanko pukki vai alkaako pukiksi joku tuttu. Vai onko koko suuri huijaus joulupukista ihan väärin, ja pitäisi unohtaa kokonaan? Tämän päivän joulukalenteriluukussa ajattelin valottaa omia ajatuksiani.

Kuten tiedätte, mä olen jouluihminen päästä varpaisiin ja ilakoin lähestyvästä joulusta jo elokuussa. Näin on ollut mun lapsuudesta asti. Kun mä itse olin pieni, tuli jouluna aina joulupukki käymään. Mulle joulupukki kuuluu jouluun, ja viime vuonna kun päätimme viettää joulua ilman pukkia, oli mulla huono omatunto ja paha mieli. Vaikka lapset ilahtuivat myös pukin jättämistä kirjeistä ja lahjasäkeistä, ei se vaan tuntunut samalta. Uskon että tähän vaikuttaa pitkälti se että suurimmassa osassa viettämistäni jouluaatoista on pukki ollut mukana.

Muistan kun olin n. 8-vuotias, ja tajusin että  joulupukkia ei oikeasti olekaan olemassa. Tajusin sen siitä, kun pukki kätteli sisään tullessaan pappaani ja esittäytyi että ”Erkki….Joulupukki”. En tajunnut sitä siinä tilanteessa, mutta kuulin jälkeenpäin aikuisten naureskelevan tälle tilanteelle ja sain vahvistuksen sille ajatukselle että ei pukkia olekaan. Ei se tullut mulle mitenkään järkytyksenä, oikeastaan olin jo jonkin aikaa aavistellutkin jotain sellaista, kyllä 8-vuotias hiffaa enemmän kuin aikuiset uskovatkaan. En silti ajatellut että mua on huijattu kaikki ne vuodet, päinvastoin.

Vielä senkin jälkeen kun tiesin ettei pukki ole totta, tai ainakaan pukki ei jaa yhdessä yössä lahjoja kaikille maailman lapsille, tuntuivat ne joulut spesiaalimmilta joissa pukki kävi jakamassa lahjat. Onhan se toki ihan kivaa saada muutenkin lahjoja, jakaa niitä yksitellen vaikka kuusen alta, mutta se ei tunnu kuitenkaan ihan samalta. Joulupukkia saa odottaa niin innostuneesti ja siihen liittyy sellainen pieni jännitys vielä isompanakin.

Mä haluan tarjota sen jännityksen myös lapsille. Meidän lapset eivät ole sieltä arimmasta päästä, eivätkä he ole koskaan pelänneet joulupukkia vaan nimenomaan sillä tavalla positiivisen innostuneesti vähän jänskänneet. Siksi mä uskon että pukki on heillekin kiva ja tärkeä juttu, ja siksi meille tänä vuonna ja varmasti vielä monena jouluna tulee pukki.

Vaikka tiedän että ei sitä oikeaa pukkia ole olemassa, niin kyllä se parrakas punaisiin pukeutunut mies tuo silti pientä taianomaisuutta jouluun vielä näin aikuisenakin. Ehkä lapsellista tuntea näin mutta niin se vain on!

Tuleeko teille joulupukkia kylään tänä jouluna? Milloin tajusitte ettei joulupukkia ole olemassa? Miltä se tuntui?


21 Responses to “Joulukalenteri 2015 luukku 19”

  1. Avatar Laura sanoo:

    Kyllä joulupukki kuuluu munkin mielestä ehdottomasti jouluun! en koe että itsellenikään on todellakaan mitää traumoja jääny kun on paljastunut totuus joulupukista. tää maailma on niin pimee ja synkkä välillä että joulu ja joulupukki tulevat ihan tarpeeseen tuomaan valoa ja iloa!
    ihanaa joulunaikaa koko teiän perheelle! :)

  2. Avatar lillamy sanoo:

    Oi miten innostunut ilme pikku-Tiaralla! Ihan uskomatonta, miten nopeasti aika taas kuluukaan, juurihan Tiara oli ihan pieni, Zeldasta puhumattakaan :D Muistan, kuinka ajattelin viime vuonna, että Zelda on ihan taapero, mutta voi sentään, HÄNKIN on jo iso tyttö, tai korjaan, iso mutta kuitenkin silti pieni tyttö <3

    Kyllä joulupukki munkin mielestä on tärkeä osa joulua, mutta ei mua myöskään ihan hirveästi haittaa, jos pukki ei "ehdi" käydä. Meillä usein kotona pukki kävi jättämässä lahjasäkin autotallin oven eteen, omakotitalossa kun asuttiin. Ja kyllä se riemu oli suuri :D Mä tajusin ehkä siinä 6-vuotiaana, että joulupukkia ei välttämättä oikeasti olekaan, sillä ihmettelin kovasti, miten hän muka ehtii kiertää koko maailman yhdessä illassa ja että miten liikkeellä on niin erinäköisiä pukkejä. Viimeistään 8-vuotiaana, kun pikkusiskoni oli pieni 2-vuotias ja vielä tietenkin uskoi joulupukkiin, muistan, että ajattelin että täytyy esittää itsekin uskovansa, ettei pilaa toisen joulumieltä :D

    Hyvää joulua teille, ootte ihania <3

  3. Avatar jepa sanoo:

    Meillekin tulee joulupukki ja on tullut joka vuosi yhtä lukuunottamatta. Ikää minulla on 21vuotta ja nuorimmalla veljelläni 13v. Meistä ei kukaan enää usko pukkiin, mutta joulu ei ole mitään ilman joulupuukkia. :D

  4. Avatar Minävain sanoo:

    En muista sellasta aikaa että olisin joulupukkiin uskonu. Varmaan pienestä pitäen muutaman vuoden vanhempien serkkujen takia asia on ollut selvä, mutta kyllä se että pukki tuo lahjat ihan sisälle asti eikä jätä portaille niinkuin monena vuonna on jättänyt, niin on paljon parempi :D Oon nyt viimeisimmät joulut viettänyt miehen perheen kans ja sielä on vain aikuisia juhlimassa joten pukkia ei ole ollut ja nyt se menee hyvin näinki ei pukkia kaipaa, mutta jos lapsia olisi mukana nii ehdottomasti pukkikin pitäis saada :D

  5. Avatar noora sanoo:

    Meillä ei koskaan käynyt pukkia, kun olin lapsi, joten lakkasin uskomasta joulupukkiin varmaan viimeistään 6-vuotiaana. Ilmeisesti vanhempani eivät innostuneet koskaan tilaamaan pukkia ja eivät halunneet hyödyntää myöskään tuttuja tai miespuolisia sukulaisia. :D

    Meillä oli siis tapana käydä jouluaattona hautausmaalla ja kyläilemässä sukulaisilla ja pukki oli aina sillä aikaa käynyt tuomassa lahjat kuusen alle. Käytännössä siis isäni pakkasi minut ja pikkuveljen autoon odottamaan ja äiti jäi sisälle ”valmistautumaan” eli latomaan lahjoja kuusen alle. :D Aloin jossain vaiheessa epäillä, että miten ihmeessä äitillä kestää aina niin kauan ja sitten eräänä vuonna tutkin meidän varastohuonetta ja bongasin sieltä paketoituja lahjoja. Näin se totuus paljastui. ;) Ei se tainnut kovin suuri pettymys olla kuitenkaan, koska en muista sen olleen mikään suuri järkytys.

    ”Pukittomat” joulut eivät kummemmin haitanneet, koska lahjoja tuli joka tapauksessa. :D Toki olen varmasti ihmetellyt, että miksi se pukki ei ikinä tule silloin kun olimme kotona. Mikäli itselleni joskus lapsia tulee, niin aion kyllä hankkia joulupukin kotiin käymään. Kyllähän sitä omille lapsille haluaa tarjota mahdollisimman ikimuistoisen joulun. :)

  6. Avatar Kaisa sanoo:

    Kyllä joulupukki vaan on ihana perinne, enkä koe että siinä mitenkään lapsia huijataan :) Mä en itse muista tätä, mutta mule selvis 5-vuotiaana ettei joulupukkia ole, kun meidän naapurissa asuva Tero oli meillä joulupukkina. Lahjoja jaettaessa olin ollu ihan mukana jutussa, mutta pukin lähdettyä olin käyny kuiskaamassa äitin korvaan että ”Hei äiti, eikö toi pukki ollukki naapurin Tero”. :’D

    Ootko lukenu Joulutarina-kirjaa? Ihan mahtava kirja siitä, kuinka joulupukki saa alkunsa, ja saa taatusti joulumielelle vaikka siinä synkeitäkin kohtia on. Jos et oo vielä lukenu, niin harikitte sitä vaikka siihen sun parissa illassa kirja luettuna-”haasteeseen”. ;) Se kirjahan on samalla niinkun joulukalenteri, lukujen sijaan on luukkuja, eli varmasti sitten kun teidänkin lapset on isompia niin toi kirja vois olla mahtava iltasatujoulukalenteri. <3

  7. Avatar Emilia sanoo:

    Olemme viettäneet joulua aina isovanhempieni luona minun 5 henkisen perheen ja serkkujeni 5 henkisen perheen. Meitä lapsia on ikähaarukalta 12-19 vuotiaita ja olen itse kaikista vanhin ja sain luultavasti tietää ensimmäisenä, ettei ole joulupukkia ja minulle tuli vaan vanhempi olo ja olin ylpeä siitä, että minä tiesin ja että on vanhempien kaa salaisuus mitä pitää esittää nuoremmille. Muuten muistan nuorempana, kun vuoden tärkein odotus on joulupukin tuleminen, muistan kun me lapset ei millään maltettu pysyä housuissa ja ollaan pompittu sohvalla katsomassa ikuunasta joko se pukki tulisi. SItten pukille piti laulaa kamalan jännityksen kanssa ja mennä pukin luokse ottamaan muutama valokuva ja sitten lapset jakoivat kaikille lahjat ja sitten vasta sai avata, kun kaikilla oli omansa. Voi sitä jännityksen määrää. Muistan kanssa, kun autolla on menty kotiin niin matka tuntuu kestävän ikuisuuden kun pitäisi nopeasti päästä vaan leikkimään uusilla leluilla. Harmillisinta on kyllä nyt ollut kun nuorin meistä serkuksista on veljeni joka täytti oiskohan 9 tai 10 vuotta silloin niin pukkia ei enään tullut ja se oli vaan sellainen, että ollaanpa me kaikki kasvettu järkyttävästi, ettei ollakkaan enään niitä ihan lapsia. Muuten muistan joulua ja joulupukia niin lämmöllä ja rakkaudella:)

  8. Avatar SSS sanoo:

    Kyllä pukki jouluun kuuluu,vaikka ei meillä ihan joka vuosi ole ollutkaan. Itse tajusin ettei joulupukkia ole,kun huomasin että Hei sillä on korvikset ja eihän joulupukilla ole korviksia ;D siskoni siis esitti joulupukkia ;D taisin olla silloin n. 6- vuotias.

  9. Avatar Minnis sanoo:

    Mun mielestä joulupukki kuuluu ehdottomasti jouluun! Tarkoitan lapsiperheisiin/seurueeseen jossa lapsia. Meillä aina käynyt joulupukki, tosin viimekerrasta on vuosia jo aikaa :D en pidä valehtelunakaan joulupukkia koska se vaa on se THE juttu lapsilla. Ainakin mulla oli :D mulle mun isoveli taisi kertoa että ei se ole olemassa ja muistan ku se joulupukki vielä tuli käymään ja veljeni kanssa hymähdeltiin kun pienempi serkku vielä siihen uskoi :D taisin olla joku 6v vasta :D en edes pettynyt asiasta vaan muistan kuinka tunsin oloni niin vanhaksi että sain tietää jotain totuuksia mitä vain aikuiset tietävät hahahaha :D ! Ja kuinka suloinen tipa kun näki joulupukin :D<3

  10. Avatar Sannak sanoo:

    Sun postaukset saa aina niin ajttelemaan omiakin mietteitä :)

    Meillä äiti sattui aina joulupukin tulon aikaan lähtemään lenkille tai hakemaan ulkoa jotakin.. silloin pukki aina kävi. En sitä tietenkään tajunnut äitiin liittyväksi kuin vasta n. 8-vuotiaana kun pukilta löytyi parran juuresta pieni tumma hiuskiehkura.. siskoni 9v puhui, että älä nyt usko, se on äiti tämä meidän pukki… kuitenkin äitille sanoin myöhemmin että sisko väitti sen olleen sinä. Äiti sai minut vakuuttuneeksi ettei niin ole joten sen joulun uskoin vielä pukkiin. Seuraavana jouluna kaikki paitsi pikkuveljeni (kolmevuotta nuorempi) uskoi. Äiti oli taas pukki ja minä tonttuna tulin äitin kanssa tuomaan lahjoja. Sen jälkeen meille ei tainnut pukkia tullakaan.
    Pukki on ehdottomasti lapsena ihana juttu joten jos saan joskus lapsia niin kyllä meille pukki tulee. Kenties jos naapuri tai sukulainen suostuisi olemaan jollain pullo palkalla :)

  11. Avatar kisskisskarkki sanoo:

    Mä taasen en oo pienenä tykänny joulupukista :D Saattaa johtua siitä, että olin lapsena tosi ujo ja en tykännyt yhtään mennä istumaan ”vieraan miehen” syliin (oikeasti taisi olla isoisä pukkina, mutta vieraakshan mä sitä luulin) tai laulaa joulupukille. Joskus 7-vuotiaana vanhemmat sitten kertoi mulle ettei pukkia ole, vaikka muistankin jo aiemmin miettineeni miten pukki näyttää niin erilaiselta aina välillä. Mutta valehtelulta se yhtä kaikki silloin tuntui omasta aavistuksestani huolimatta, ja siksi omat muistoni eivät olekaan kauhean positiivisia :D En sitten tiedä jos omia lapsia saisin, tulisiko se pukki käymään. Varmaankin, kun onhan se nyt perinne ja olisi ikävää jättää omat lapset ilman sitä kokemusta vaan siksi etten itse sattunut tykkäämään.

  12. Avatar Noora sanoo:

    Meille tulee pukki, ehdottomasti. Mun mielestä jouluun kuuluu sellainen tietty salaperäisyys! Mä itse koen niin, että jouluna aikuisten yksi tärkeimmistä tehtävistä on luoda lapsille sellainen kutkuttava, lämmin ja taianomainen tunnelma ja meillä pukin vierailu on tärkeä osa sitä. Onhan joulu tietenkin aikuistenkin juhla, mutta lapselle joulun aika on niin spesiaalia ja mä äitinä nautin täysillä kun saan tehdä lapsille ihania joulumuistoja. Muistan vielä itsekin kuinka jännittyneenä itse odottelin pukkia ja kurkin ikkunasta, vielä silloinkin kun jo aavistelin ettei se ole oikea joulupukki. Varmasti tänäkin jouluna pukin kolkutellessa ovella mieleen tulee ne vanhat muistot ja sama jänskä fiilis iskee, kuten jokaikinen vuosi. :)

  13. Avatar santsu sanoo:

    Mä oon ollu jotain 6v kun en enää uskonu joulupukkiin. Ja tietenki parin vuoden päästä paljastin asian pikkusiskoille.
    Mulle se joulupukki on aina ollu sellanen välttämätön paha mikä on pitänyt odottaa ennen lahjoja. :D siks tykkäsinki olla isän luona joulut kun siellä ei usein käynyt pukkia! :D

    Me odotetaan esikoista miehen kanssa keväällä syntyväks ja luultavasti mahdollisimman pitkään ollaan ilman joulupukkia. Ehkä sitten kun lapsi alka kyselemään tuleeko meille joulupukkia. Eli varmaan vasta lapsen ollessa päiväkodissa pyydetään meille pukki :D

  14. Avatar Heidi sanoo:

    Minun isällä ja kummisedällä oli ilmeisesti diili jo kun olin tosi pieni, että ne kävi molemmat pukkina toistensa lapsille. Näin tarvittiin vaan yks pukin asu ja isä kävi ”autotallissa” aina jouluaattoina :D Tunnistin pukin vasta joskus seiskaluokalla äänestä, kummisedällä kun oli sellanen viskibasso joka teki pukista aika pelottavan :D Pikkusiskoni ei tunnistanut mutta se jäi viimeiseksi jouluksi kun se meillä kävi. Joinain vuosina oli vaan lahjat jätetty oven taakse, se tais olla naapuri. Vaikka pukki ei käynytkään joka vuosi, oli silti tärkeää kirjoittaa sille toivelista :)

  15. Avatar cici sanoo:

    Mä varmaan en uskonut pukkiin enää 6-vuotiaana, vaikka sinnikkäästi yritin uskoa vielä 8-vuotiaaksi asti. Silti mitään traumoja mulle ei jäänyt, uskon, että suurin osa lapsista alkaa aavistaa jo jossain vaiheessa. Esimerkiksi mä aavistin sen sekä pukin vaihtuvasta ulkonäöstä mutta myös siitä miten vanhemmat suhtautui pukkiin, mikä oli siis ihan täysin erilainen kuin muihin vieraisiin. Mä aloin varmaan 6-vuotiaana ajatella joulupukkia eräänlaisena teatterinkaltaisena muotona tai rituaalina.

    Mä olin kuitenkin pienenä ujo lapsi ja vaikka pukista tykkäsinkin, oli se pukittomuus lopulta kuitenkin tietynlainen helpotus. En koskaan halunnut laulaa pukille tai istua sen polvella ja ahdisti vähän kun pukki kysyi haluisinko laulaa enkä sitten tahtonut ja näin tuotin tavallaan pettymyksen. Mutta tykkäsin kyllä kun pukki kyseli asioista ja harrastuksista ja siitä ollaanko me paisteltu pipareita ja näin. Perus juttelusta ja rupattelusta. Ja mä tykkäsin kysellä poroista :D Meillä oli yleensä sukulaismiehiä joulupukkeina ja joskus myös palkattuja, jotka sitten kyseli meistä vanhemmilta etukäteen tietoja. Eli siis itse pukista on jäänyt aina hyvä ja lempeä kuva :)

  16. Avatar Sope sanoo:

    Mä itse sain kuulla äidiltäni että joulupukkia ei ole.
    Olin sitä aavistellut jo kun aloitin ensimmäisen luokan ja pojat kiusasivat neitä muutamaa pukkiin uskovaa, kotona kysyin äidiltä että onko joulupukkia oikeasti olemassa. Pitkien keskustelujen ja äidin ”älä välitä mitä pojat sanoo” kehotusten jälkeen olin vieläkin epäuskoinen ja äiti kysyi että haluanko todella kuulla totuuden. Vastasin että haluan. Äiti kertoi että ei joulupukkia kyllä ole.
    Tyynen vakavana olin asiaan todennut että ”no mistä mä voin sit tietää että sä olet oikeasti mun äiti, jos joulupukkikin on valetta” :’D
    Toisaalta alkujärkytyksen jälkeen tästä tuli ihan mahtava joulumuisto mitä suvun kesken aina joulun alla nauretaan. Enkä koe että olisin tästä mitään traumoja saanut.
    Hyvää Joulua teidän perheelle! <3
    Sulla on ihan mahtava blogi ja niin suloiset lapset! :)

  17. Avatar Jassu sanoo:

    Joulupukki ON olemassa vaikka kuka väittäisi mitä.

  18. Avatar Soikku sanoo:

    Mä olen vieläkin katkera vanhemmilleni, että kehtasivat huijata mua joulupukilla, vaikka reippaasti päälle parikymppinen olenkin. Asiaan tosin varmasti vaikuttaa, että olen autistinen ja asiat ovat minulle mustavalkoisia. Jos valehtelee yhdestä asiasta, mikä estää valehtelemasta muista? Vanhempani ovat kertoneet, että en uskonut minkään heidän sanomansa olevan totta useaan vuoteen sen jälkeen, kun sain tietää heidän huijanneen. ”Tavallisten” lasten kohdalla käyttäisin omaa harkintaa, että suuttuvatko lapset pahasti saadessaan tietää. Omien muksujen kohdalla meille ei pukkia tule, koska en halua toistaa samaa virhettä. Molemmat ovat tosin myös autistisia niinkuin äitinsäkin.

  19. Avatar Toad sanoo:

    Pukki kuuluu mun jouluun edelleen näin 23-vuotiaana. Oon kiitollinen että on pieniä serkkuja joiden vuoksi joulupukki edelleen hankitaan joka vuosi, sillä kyllä se tuo sitä erityistä juhlan tuntua aattoiltaan. Vietettiin muutama vuosi sitten aatto pienemmällä porukalla, ja silloin nuorimmat oli 16 eikä tilauspukkia tarvittu. Tehtiin silti niin, että veli pukeutui ja esitti pukkia anyway, ja se oli ihan hulvatonta! Sai nauraa vedet silmissä vähän rankemmille pukkivitseille aikuisten kesken, eikä ketään haitannut että tiedettiin, kuka siellä nutun alla on.

    Tänä vuonna pidettiin suvun kesken pikkujoulut, ja toki pukki sinnekin tuli. Se olisi varmaan ollut joku aikuisista, mutta porukan pienin, 9v sisarenpoikani halusi vetää roolin. Parasta tässä oli, että poika uskoo edelleen, että me muut luulimme pukin olleen aito (nevermind ettei halunnut partaa ja on puoli metriä muita lyhyempi), ja on niin ylpeä siitä, että tietää salaisuuden ja sai ilahduttaa meitä. Tähän mun mielestä kiteytyy joulun taianomaisuus: ei ole väliä mikä on totta, mielikuvitus ja leikittely on se juttu <3

  20. Avatar Wilderness child sanoo:

    Moi,

    Olin tosi nuori. Vajaa 5 vuotias, kun kotona jouluna meillä kävi joulumuori.
    Pukkia ei muistaakseni käynytkään. Joka tapauksessa tunnistin sen muorin naapurin emännäksi, ja siltä seisomalta tajusin että koko touhu on kusetusta. Mitä jouluun tulee, niin monista kauniista kauniin melodian omaavista joululauluista, puurosta ja leivonnaisista pidän. Mutta muut jouluun liittyvät jutut ei minua kiinnosta tippaakaan. Ja kaikkein vähiten tai en juuri ollenkaan tuosta pukki, muori tai tonttu vouhotuksesta. Yksinkertaisesti koska se on valhetta. Elämä on ihanaa kun sitä voi elää totuuden mukaisesti. Jo hyvin nuorena unelmoin täysin erilaisesta joulunvietosta, koska joulurauha oli itselle ja on edelleen sellainen asia mitä haalin. Nyt aikuisiällä unelmani kävi toteen ja olen viettänyt muutaman ikionnellisen joulun. Luonnonhelmassa talvisessa satumaassa täysin yksin saaden nauttia aidosta kunnollisesta joulurauhasta. Muistona iso litania mitä ilmiömäisen kauniita puhtaita luontokuvia plus videoita. Toivotan ihanalle perheellesi mitä parhainta joulurauhaa!!!

    Rauhallisin jouluterveisin

    Wilderness Child

  21. Avatar Anna sanoo:

    Haha pakko kommentoida tähän vaikka postaus onkin todella vanha! :D Olin varmaan 5-vuotias kun minulle kerrottiin että pukkia ei ole. Pelkäsin todella paljon sitä että joku vieras tulisi yöllä meille tuomaan lahjoja (meillä on aina ollut tapana että 23-24 välisenä yönä lahjat ilmestyvät kuusen alle.) Joten aloin silloin itkemään todella paljon ja minulle kerrottiin totuus, samoin kerrottiin kaikki muutkin sammalla, (pääsiäispuput, hammaskeijut) Siitä asti olen silti ollut aina ihan messissä jos pukki on jossain, mutta olen todella iloinen että äitini ei antanut minun pelätä turhaan.

Kommentoi