Siitä on nyt noin puolitoista viikkoa kun meidän esikoinen oppi lukemaan. Lukutaito on kehittynyt jo tässä ajassa huimasti, ja hän lukee jo lyhyet sanat ilman tavujakin. Hän on alkanut lukemaan kirjojen nimiä, kylttejä ulkona, lehtiotsikoita cosmosta aamupalalla ja muita lyhyempiä tekstejä. Meillä ei onneksi ole sanomalehtiä kotona, sillä luen päivän uutiset mieluummin netistä reaaliajassa. Onneksi sanon siksi, että pystyn ainakin vielä kotona suojelemaan nelivuotiasta lukemasta masentavia ja pelottavia tekstejä lehtien etusivuilta.

Lukeminen tosissaan avaa ihan uusia maailmoja, niin hyvässä kuin pahassakin. Toivon että pystyn suojelemaan niiltä pahoilta asioilta – lähinnä maailman pahuuden ymmärtämiseltä – vielä mahdollisimman pitkään. En tiedä kuinka kauan se oikeasti onnistuu, sillä uutisia tulee joka tuutista, kokoajan. Toistaiseksi ulkona huomiota ovat kiinnittäneet kuitenkin ennemmin ihanat mainokset kuin kioskien lehtitabloidit, onneksi. Neljävuotiaan ei tarvitse tietää vielä sitä kaikkea mitä meille aikuisille päivittäin suolletaan.

Lukemaan oppiminen on kuitenkin ennenkaikkea hieno asia, ja me ollaan vietetty paljon ihania yhteisiä lukuhetkiä. Nelivuotias on myös lukenut pikkusiskolleen kirjaa, tosin pikkusisko kyllästyi aika nopeasti sillä lukeminen on vielä aika hidasta, etenkin kun esikoinen on luonteeltaan niin perusteellinen että hän varmistaa moneen kertaan lukeneensa varmasti oikein.

Lukeminen on mun mielestä yksi kivoimmista asoista mitä lasten kanssa voi tehdä, ja myös yksi mun lempiharrastuksista ihan yksin. Olen ollut addiktoitunut lukemiseen siitä asti kun kuusivuotiaana Oulun reissulla luin kyltistä että ”Pateniemeen”. Muistan sen hetken, mulla vaan loksahti kaikki kohdalleen päässä ja luin tuon yhden sanan jälkeen kaikki mahdolliset kyltit ja lehtien nimet. En koskaan ehtinyt opetella tavuttamaan kun opin suoraan lukemaan, toki sitten koulussa opeteltiin vielä tavujakin. Siitä asti mä olen ahminut itseeni tarinoita, tietoa ja kaikkea mahdollista.

Nyt vietetään lukuviikkoa, ja huomenna on jälleen Kirjan ja ruusun päivä. Viime viikolla olin lapsimessuilla Kirjan ja Ruusun päivän tämän vuoden teoksen, Ronja Salmen ja Jami Nurmisen Onks Noloo? -teoksen pohjalta paneelikeskustelussa Ronjan sekä kolmen muun äitibloggaajan kanssa. Keskusteltiin kirjan teemasta, noloudesta, ja saatiin aikaiseksi mun mielestä tosi mielenkiintoinen keskustelu. Kirjaa saa tosiaan huomenna ja vain huomenna kaikista kirjakaupoista, kaupan päälle ostaessaan vähintään 15€ edestä kirjoja.

Yritän ehtiä jossain vaiheessa Inspispäivän ja Inspiration Blog Awardsien välissä käymään itsekin kirjaostoksilla, sillä onhan mun pakko päästä lukemaan että minkälaisessa kirjaproggiksessa olen ollut tänä keväänä mukana! Kirjaa kun ei jaeta etukäteen luettavaksi kenellekään, edes niille jotka ovat olleet siitä puhumassa. Samalla voisin metsästää esikoiselle lisää helppolukuisia kirjoja!

Me vietetään tänään kotipäivää ja Tiaran kummitäti tulee meille Rovaniemeltä illalla yökylään, ihan parasta. Ollaan aamun ajan tehty tyttöjen kanssa helmikoruja Zeldan synttärilahjaksi saamalla setillä, ja luettu kirjoja. Illalla mennään ehkä pyöräilemään jos säät sallivat.

Tästä on tulossa toiminnantäyteinen viikonloppu ja parhaiten pysytte mukana kun seuraatta Instaa ja Snapchatia, molemmissa olen nimellä @iinalaura.

Mahtavaa perjantaita ja lukuviikonloppua kaikille <3