Coffee talk ja mun uusi youtubekanava!

21.08.2016

Lupailin teille aiemmin, että tulen tekemään jatkossa enemmän videoita. Nyt ensimmäinen niistä olis valmis, sillä kuvattiin The Realm Of Maria -kanavan Marian kanssa teille pätkä tällä viikolla, ja olen laittanut pystyyn oman kanavan youtubeen, vihdoin! Kanavan nimi on iinalaura, eli sama kuin mulla on kaikissa somekanavissakin. Mun kanavalle pääsette TÄSTÄ! Ensimmäinen oma videoni kanavalle on jo työn alla, siis kuvattu, ja ilmestyy alkavan viikon aikana, joten jos haluatte jatkossa seurailla vähintään kerran viikossa ilmestyviä videoita, tilatkaa ihmeessä. Tein siis uuden kanavan siksi, että mulla on aiemmin ollut niin monta eri kanavaa joissa on videoita yhteensä yli 50 ja tilaajiakin satoja vaikka en niihin säännöllisesti tuota sisältöä. Halusin aloittaa puhtaalta pöydältä.

Marian kanssa me haluttiin tehdä jotain erilaista, ja otettiin käsittelyyn aihe josta meillä molemmilla oli paljon ajatuksia, nimittäin arjen realistisuus tai epärealistisuus blogeissa ja vlogeissa. Saatiin aikaiseksi mielestäni hyvä keskustelu, ja oli mahtavaa vaihtaa ajatuksia samassa veneessä olevan ystävän kanssa. Toivottavasti video herättää teissäkin ajatuksia!

Jos näistä coffee talk -tyyppisistä videoista tykätään, ajateltiin tehdä niitä jatkossa lisää aina vuorotellen kummankin kanavalle.  Eli kun tämä eka video nyt löytyy Marian kanavalta, seuraava video tulisi sitten mun kanavalle, ja aihekin on jo mietitty: Lasten käytöstavat. Meillä on paljon muitakin aiheita joista haluttaisiin jutella ja tehdä videoita, ja niitä saa myös ehdottaa meille. Suomessa ei hirveästi tämän tyyppistä, maailmalla todella suosittua, tubesisältöä ole vielä meiltä äideiltä, ja siksi olisikin hauskaa tehdä lisää jotain ihan uutta.

Mun omalle kanavalle on jatkossa tulossa vaikka ja mitä, ja mä olen tosi innoissani ja samalla mua kauheasti jännittää! Koska raskausviikot on jo kahteen kertaan lähinnä kirjoitettu, ajattelin että voisin jatkossa kertoa kuluneesta raskausviikosta aina videolla. Lisäksi tietenkin kuvataan lasten ja Oton kanssa kaikkea mahdollista, ja mulle saa esittää toiveita videoista joita haluaisi nähdä. Mä en ehkä koe olevani sellainen perinteinen sekoiluvideoiden tekijä (vaikka aika paljon huvittavia poistettuja kohtauksia meidän yhteisvideon loppuun saatiinkin), mutta muuten olen innostunut kokeilemaan vaikka mitä. Marian kanavalta löytyy My Day -videoita, tutoriaaleja, mielipiteitä ja vaikka mitä. Tsekatkaa ihmeessä sekin ja laittakaa tilaukseen! Ja niille jotka eivät videoista kauheasti tykkää mä lupaan että blogi kyllä päivittyy ihan yhtä usein edelleen, koen vaan että on aika ottaa oikeasti haltuun vihdoinkin yksi tärkeimmistä somekanavista, joka täydentää blogia omalla ihanalla tavallaan.

Hei ja itseasiassa, toinenkin video on jo kuvattu, sillä meillä on takana aivan huikea viikonloppu Turussa ihanien ystävien luona. Siitä lisää myöhemmin myös. Kotiuduttiin juuri ja täytyy sanoa että näin super ohjelmantäyteisen viikonlopun jälkeen mulla on veto niin pois että taidan vaan syödä pari ruisleipää ja alkaa nukkumaan.

Kivaa iltaa ja hyvää yötä kaikille ja kertokaa ihmeessä mitä mieltä olette! <3


No Responses to “Coffee talk ja mun uusi youtubekanava!”

  1. hihi sanoo:

    Kiva video ja lisää näitä!

    Vaikutit vaan hieman ujostelevalta ja väsyneeltä D:

  2. paakkis sanoo:

    Tosi kiva video! 🙂 jos jotain kehittämisen aihetta sanoisin niin olis kiva että et katsoisi koko ajan alas vaan ennemmin kameraan 🙂

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Kiitos paljon<3 Eka kertaa kuvatessa videota näin itseni samalla kameran alapuolella olleelta tietokoneen ruudulta ja tietenkin sitten erehdyin aina tuijottelemaan siitä että miltä sitä nyt näyttää, enkä aktsonut kameraan 😀 itse kuvaan vaan aina kameralla niin että EN nää itseäni, ja silloin tulee enemmän vaan katsottua suoraan kameraan 😀 Kiitos paljon<3

  3. Johanna sanoo:

    Hei,
    Ehdottomasti lisää tällaisia videoita, niitä on kiva kuunnella! Vinkkinä muillekin, että tuollaista keskustelua on mukava kuunnella esimerkiksi kotitöitä tehdessä eli taustalle vain pyörimään. 🙂
    Ihanaa alkavaa viikkoa sinulle ja perheellesi!

  4. Emppu sanoo:

    Videoista tosissaan kyl tulee ihan erilainen fiilis ku tekstistä, ehkä se on se ääni mikä ratkasee 🙂 Kivaa vaihtelua välillä! Jotenkin näissä tube jutuissa vaan häiritsee kauheasti toi kameralle puhuminen, tuntuis paljon luontevammalta, jos istuisitte vastapäätä toisianne ja pitäisitte katsekontaktia keskustellessanne, mut nää on näitä mielipidejuttuja. Kiinostavia videoita odotellessa!

  5. Nimetön sanoo:

    Moikka! Minä tykkään katsoa eniten my day videoita 🙂

  6. Pihvi sanoo:

    Vaikutit tällä videolla jotenkin tosi alakuloiselta, katsoit koko ajan alaspäin ja vain välillä hymyilit vähän ja vilkaisit kameraa ja keskustelukumppania 🙁

    Mutta tosi kiva kun alat tekemään enemmänkin videoita, aiemmat videosi olivat tosi kivoja, niitä ei olekaan näkynyt hetkeen! 🙂

  7. INeMa sanoo:

    Hyvä keskustelu, mielenkiintoisia ajatuksia. Tykkään sun blogista ja sen positiivisuudesta, mut on mullakin käynyt joskus mielessä kysymys että eikö koskaan vatuta. Onko aina ihanaa ja täydellistä. Video selitti hyvin sitä, miksei kiukuttelut pääse esille blogissa ja antoi ehdottomasti myös itselle ajateltavaa aiheesta!

  8. Essi sanoo:

    Itseä sun raskausjutut kiinnostaa ihan hirveästi näin kahden pikkuisen äitinä, mutta ite en ainakaan videoita jaksa/pysty katsomaan. Olisi siis tosi sääli jos kaikki raskaustuntemukset olisi videoilla! :/

  9. Nimetön sanoo:

    Aidompaa keskustelua (katsokaa enemmän toisiimme, älkää vaan lattiaan ja kameraan), ei niin suunniteltua ja vakavaa (parhaat kohdat tuli lopussa) ja ennen kaikkea, ILOA tohon touhuun. Vaikutit jopa tylsistyneeltä. Muutoin ihana idea. Toivon kuitenkin että pitäytyisit perinteisessä bloggaamisessa enimmäkseen kun siinä olet todella hyvä 🙂

  10. jasmin_ sanoo:

    Ihana video! 🙂 itsellä ihan samankaltaisia tuntemuksia että kotona kyllä saa ihan tarpeeksi sitä realiteettiä esim lapsen kiukuttelusta ja kun luen blogia tai katson videota tahdon nimenomaa rentoutua ja ja lukea/katsoa positiivisia juttuja. 🙂 ehdottomasti lisää näitä 🙂

  11. Kia sanoo:

    Tosi kiva video ja tärkeistä aiheista puhuitte. Mahtavaa, että rupeet tekemään lisää videoita, niitä on mukava katsella ja pääsee jotenkin vielä syvemmälle kuin vain blogia lukiessa. Oon aina tykännyt sun videoista ja nyt mielenkiinnolla odottelen tulevaa 🙂

  12. Kukkanen sanoo:

    Jes! Tykkäsin kovin valitsemastanne aiheesta. Kiitos, kun puhuitte juuri siitä 🙂 Taidan olla yksi juuri niistä kommentoijista, jotka hädissään ihmettelee, että eikö teillä ole mitään vaikeuksia elämässä. Huomaan, että monesti kirjoitat niistä blogissa vasta jälkikäteen. Ihailen sitä, miten positiivinen olet! Esim. kesästä kirjoitit niin kauniisti, vaikka tosi asiassa rankat raskausoireet olivat päällä koko ajan. Se kertoo, että osaat iloita hyvistä asioista ja keskittyä niihin, mikä on hienoa.

    Mulle on monesti käynyt niin, että kun luen blogiasi, olen loppu päivän masentunut. Se ei tietenkään ole sinun vikasi! Kyse on enemmänkin siitä, että lukiessani elämästä, josta on poistettu vaikeudet tai niistä kerrotaan vain sitten, kunne on voitettu, minulle tulee lannistunut olo. Tunnen itseni epäonnistuneeksi, kun vertaan omaa elämääni blogissa esitettyyn. En minä aina osaa iloita lapsistani sydämen pohjasta, enkä miehestänikään aina ajattele kovin kauniisti. Kun luen, miten äitiyttäsi ylistetään täällä kommenteissa, mietin, että kukaan tuskin kehuisi minua sanalla tavalla, enkä ikinä yllä tuollaiseen täydellisyyteen. Minulta palaa pinna, väsyttää, lapsille ei aina riitä aikaa, koska kotityöt ja opiskelu painavat päälle.

    Videolla samaistitte kielteisten asioiden näyttämisen videoihin ja kuviin, joissa lapset itkevät. Ymmärtän varsin hyvin perustelunne ja päätöksenne olla näyttämättä sellaista, enkä haluaisi sitä nähdäkään. Enemmän minua kiinnostaa kuulla vaikeuksista äidin näkökulmasta katsottuna. Minusta se on lähempänä yleisellä tasolla puhumista, jos kirjoittaa esimerkiksi, että syyllisyydentunteista tai väsymyksestä ja siitä, miten niitä käsittelee: mitkä ovat omia sudenkuoppia, miten on kasvanut niiden välttämisessä jne. Se on minusta mielenkiintoista ja opettavaista! Siinä pääsee ikään kuin samalle tasolle kirjoittajan kanssa ja voi jakaa kokemuksia.

    Ymmärrän, että blogisi on profiloitunut positiivisiin asioihin. Haluat tavallaan suojella itseäsi ja perhettäsi jättämällä syvimmät mietteet kirjoittamatta ja niinhän saa tehdä. Minäkin olen arka paljastamaan itsestäni kipukohtia. Yritän kuitenkin rohkaistua ja opetella sitä, sillä kertomalla vain hyvät asiat antaa ympäristölle ja itselleen (ehkä myös lapsilleen) sellaisen kuvan, että kielteiset tunteet eivät ole hyväksyttäviä ja ne täytyy torjua. En tietenkään väitä, että teidän lapsille välittyisi tällainen kuva, hehän näkevät teistä kokonaisen kuvan arjessa. Lähinnä huolestuttaa nuorien lukijoidesi puolesta, että millainen mahalasku heillä voi tulla jos ovat tämän blogin kautta inspiroituneet haluamaan äideiksi ja sitten kohtaavat vaippavuoristossa rääkyvän todellisuuden.

    Tässä muutamia mietteitä :). En oleta, että muutat mitään ja luen blogiasi innolla edelleen.

    T: Eräs, joka tuntee aina pientä helpotusta, kun kerrot jostain, mikä ei ole sujunut täydellisesti.

    • E sanoo:

      Hyvä kommentti, samoja ajatuksia täällä! Jotenkin sitä kaipaisi edes hieman arjen ei-niin-parhaita juttuja. Tottakai sen ymmärtää, ettei blogitekstit kerro kaikkea arjesta, mutta kun postaukset toisensa perään sisältävät pelkkää positiivisuutta, se alkaa välillä ärsyttää tai tuntua liioitetulta – vaikka se ei sitä olisikaan. Vaikka kuin ymmärrän sen, että blogi on tarkoituksella positiivispainotteinen, tulee ainaisesta arjen ylistyksestä sellainen, että luen tekstejä hajamielisenä ja huomaan ajattelevani (erityisesti huonompina hetkinä), että niimpäniin, onkohan noin jne.

      Hyvinä päivinä sun positiivisuus ja hyvät jutut kyllä piristää entisestään (ja tietyt aiheet huonompina päivinä), ja sulla on paljo hyviä arvoja esim. lasten kasvatuksesta. Ja tottakai päätät ite millasena blogin pidät ja varmasti riittää lukijoita, jotka pitävät juurikin pelkästä positiivispainotteisista jutuista, mutta onhan se varmaan hyväkin, että palautetta ja mielipiteitäkin tulee (rakentavassa mielessä) vai mitä? 🙂

      Mukavaa päivää sulle!

      • P sanoo:

        Itse olen tässä asiassa toista mieltä edellisten kommentoijien kanssa! Mun mielestä olisi enemmän teennäistä alkaa niin sanotusti väkisin kirjoittelemaan tällaiseen positiiviseksi miellettyyn blogiin vaikkapa lasten kiukutteluista, siitä ettei ole viikkon jaksanut siivota tai puolison kanssa on ollut riitaa. Blogissa on kuitenkin tuotu esiin sellaisia vaikeita asioita, joilla on varmasti ollut enemmän vaikutusta elämään, kuten Mörkö-koiran poismeno tai läheisen sukulaisen sairaus. Ja mielestäni tämä on ollut hyvä ratkaisu. Itse pidän blogin positiivisuudesta! Koen asian niin, että huonona päivänä on kiva tulla lukemaan iloisia juttuja! En koe itseäni huonommaksi, vaikka täällä blogissa ”hehkutettaisiin” miten ihanaa kaikki on, sillä tiedostan sen ettei blogeihin hirveästi kirjoitella arkisista ikävistä jutuista. Ja ymmärrän täysin miksi ei! Toivottavasti muutkin ymmärtäisivät tämän pointin, sillä ikävää jos joillekkin tulee alemmuuden tunteita blogien kirjoituksista.
        Kiitos ihanasta ja nimenomaan päiviä piristävästä blogista Iina! 🙂

  13. Ihana video <3 Niin kiva nähdä bloggaajista myös liikkuvaa materiaalia 🙂

  14. Nimetön sanoo:

    Vaikutit jopa vähän kyllästyneeltä kun hieman lytyssä katselet lattiaan ja välillä hiljaa jotain myötäilet. Itsevarmuutta peliin 🙂

  15. Saara sanoo:

    Tosi kiva video ja ihanaa että alat tekemään näitä enemmänkin!! Tosi hyviä ajatuksia teillä oli asiasta. Innolla jään odottelemaan tulevia videoita 🙂

  16. Suvi sanoo:

    Hei,

    Kiitos ihanasta blogistasi. Kuitenkin olen alkanut miettimään enemmän ja enemmän sitä, kuinka vanhemmat kuvaavat lapsiaan (sanallisesti sekä valokuvallisesti) nettiin. Mielestäni on hienoa, että ette näytä lasten herkkiä kiukkukohtauksia yms. Mutta toisaalta mietin myös, että itse (huom. puhun omasta mielipiteestäni) en laittaisi lapsestani kuvan kuvaa nettiin, koska minusta se on väärin lasta kohtaan. Itse en olisi teini-iässä halunnut kuulla äidiltäni, että olen ollut ultrakuvista asti mukana sosiaalisessamediassa ja, että hän on ottanut ”etuoikeudekseen” levittää niitä koko kansalle. Tuossa tilanteessa olisin raivoissani omalle äidilleni. Minun mielestäni on jokaisen ihmisen oma asia onko hänestä laitettu jotakin nettiin (oli ne sitten oman äidin mielestä kuinka ”hyviä”, ”kivoja” ja ”harmittomia” kuvia tahansa) eli lapsi saisi vanhemmaksi kasvettuaan itse päättää, eikä vain sopeutua siihen, että hänestä on jo satoja kuvia netissä. Toisaalta myös siis ymmärrän sinun ja monien muiden bloggaavien vanhempien näkökannan ja ymmärrän, että sinäkin harkitset tarkkaan mitä lapsistasi laitat ja jokainen saa tehdä omat päätöksensä (en ole siis tuomitsemassa sinun ratkaisua). Mutta tämä aihe on koko ajan enemmän ja enemmän alkanut mietityttämään, koska odotan nyt itsekin ensimmäistä lastani. Mitä mieltä itse olet?

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Heippa,

      kiitos paljon kiva että tykkäät 🙂 Jos viittaat Sanna Ukkolan tekstiin niin mun mielestä se oli niin vuotta 2007 kuin voi olla. Vanha ja kulunut aihe. Minussa se herättää sellaisen ajatuksen että tekstin kirjoittaja ehkä ei ymmärrä että maailma tulee olemaan erilainen vaikkapa 10v kuluttua, ja lasten kokemus somessa ja netissä olemisesta erilainen kuin hänellä itsellään jolle netti on tullut tutuksi vasta aikuisiällä. Kuten tekstissäkin todetaan, tutkimuksen mukaan vanhemmat julkaisevat sosiaalisessa mediassa keskimäärin yli 970 kuvaa lapsestaan ennen tämän kouluun menoa. Ehkä siitä voisi päätellä että se on tulevaisuudessakin lapsille ihan normaali asia jota kukaan ei kummeksu. Itse uskon ennemminkin niin että lapsi josta ei löydy kuvan kuvaa mistään ennen teini-ikää tulee ihmettelemään, miksi hänestä ei ole kuvia kun kaikista muistakin on. Mutta jokainen tekee toki omalla tyylillään, minä jatkan omallani niin kauan kuin se tuntuu oikealta. Jos lapset eivät halua jatkossa olla esillä kun osaavat mielipiteensä ilmaista, niin sitten heidän ei tarvitse olla. 🙂

      • Suvi sanoo:

        Kiitos vastauksestasi. Sinulla oli hyviä pointteja ja sait minut todella miettimään asiaa myös uusilta kannoilta. Vaikkakin en tarkoittanutkaan siis alun alkeaenkaan tuomita ratkaisujasi. Mutta Sanna Ukkolan kirjoituksesta en kyllä ollut kuullut mitään eli siihen omat pohdintani eivät myöskään perustuneet. 🙂

        Hyvää jatkoa teille ja todellakin luen jatkossakin blogiasi!

  17. Johannan sanoo:

    Heippa! Toivon, että laittaisit aina linkin uusiin videoihin blogipostauksien loppuun, koska minua ja varmasti monia muita, joilla ei ole käyttäjätunnuksia tubeen, kiinnostaisi niitä katsoa! 🙂

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Videot on aina upotettuna blogipostauksiin jo valmiiksi jotta kaikki voivat katsoa niitä suoraan blogissa! 🙂 Mutta jos sulla ei jostain syystä näy niin toki voisin vaikka lisätä linkinkin, videot löytyvät myös sieltä mun kanavalta eli iinalaura, vaikka ei olisikaan tunnuksia! 🙂

  18. Nimetön sanoo:

    Positiivisessa hengessä voisit kirjoittaa joskus haastavista tilanteista esim. lasten kanssa ja millaisia ratkaisuja olet niihin keksinyt. Sulta saisi varmaan paljon hyviä vinkkejä. Ihana on blogisi, älä jätä sitä liian pinnalliseksi.

Kommentoi

Sinun pitää kirjautua kommentoidaksesi.