Jouluaatto ja viimeisen perinneluukun aika, eli joulutervehdys videolla vuosimallia 2022! Video on jälleen kikatuksen ja kälätyksen täyteistä klassikkoainesta, eli lähes täysin leikkaamaton kolmeminuuttinen meidän joulumeiningeistä, jotka ovat menoa ja meininkiä täynnä. Video kuvattiin vuoden pimeimpänä päivänä ja tänä vuonna se päivä oli aidosti ja oikeasti todella pimeä. Mutta joulukuusen valot toivat siihen lämpöä.
Haluan kiittää vielä näin tekstimuodossa teitä kaikkia ihan valtavan paljon tästä vuodesta ja tämän joulukalenterin lukemisesta ja tukemisesta. Kiitos ihanista, avartavista ja mielenkiintoisista keskusteluista, joita ollaan käyty etenkin Instagramin puolella. Kiitos kaikesta palautteesta, jota olette laittaneet ja jokaisesta sydämestä, jonka olette painaneet mun juttujen kohdalla. Kiitos kannustuksesta, vertaistuesta ja tsempistä väsypäivinä. Te ootte parhaita! <3
Jään nyt joululomalle, mutta tulen päivittämään joulutunnelmia omaan tahtiini sitten kun siltä tuntuu ja perinteinen vuosikooste ilmestyy myös sekä blogissa että reelsinä Instagramin puoellla.
Tämä oli varmaan mun henkilökohtainen ennätys siinä, miten nopeasti sain tehtyä videon valmiiksi jostain reissusta! Muistan, että aikanaan esim. Mallorca-videon tekeminen kesti mulla kuukausia, oisinko mä laitttanut sen jopa joulukalenteriin, eli siis yli puoli vuotta reissun jälkeen? No, mene ja tiedä. Onneksi nykyään osaan olla aavistuksen tehokkaampi myös videoiden kanssa. Meidän reissu oli aivan ihana, rento, naurun ja höpötyksen täyteinen. Video on jälleen tuttuun tapaan kokonaan tekstitetty ja nyt olen myös suomentanut ruotsinkieliset osuudet, koska niitä oli aika paljon ja suomennoksia toivottiin viimeksi. HUOM! Tekstitykset pitää laittaa erikseen päälle. Koko videolla on tällä kertaa tosiaankin paljon enemmän puhetta kuin viimeksi, mutta paljon on myös ihan vaan meidän meininkiä yleisesti.
Videolla pääsette meidän mukaan Vasa-museoon, Tukholmaan pyörimään, tunnelbanalla ajelemaan ja laivalle tietysti myös. Museo oli lapsille jännittävä kokemus, josta jäi paljon mieleen. He kertovat näkemästään videolla enemmän. Lapset olivat mukana valitsemassa hauskoja juttuja, joita videolle laitettiin ja katsottiin koko video yhdessä läpi ennen kuin ladattiin se YouTubeen. Oli ihana kuulla, että he tykkäsivät tästä ja oikein hihkuivat innoissaan, kun kerroin, että video on viimein valmis.
Näistä tulee kyllä niin hauskoja muistoja, joita on kiva katsoa uudelleen ja uudelleen. Vaikka valmiille videolle päätyy aina vain pieni osa kuvatusta materiaalista, olen iloinen siitä, että meille jää aina paljon myös niitä ”omia” hauskoja videomuistoja, joita katsotaan vaan kotona ihan ilman mitään editointia. Erityisesti meillä taapero tykkää katsoa näitä omia videoita paljon enemmän kuin mitään sarjoja tai piirrettyjä.
Tästä tuli nyt tällainen kolmen päivän My day, kun kuvattiin koko reissu videolle! My Day -videot olivat ainakin viimeksi kysyessä kaikkein toivotuimpia ja lupaan tehdä niitä lisää myös. Musta tuntuu, että joka kerta videon editoiminen on aavistuksen iisimpää ja ehkä jopa nopeampaakin. Ei se nopeaa puuhaa ole vieläkään, mutta tekemällä oppii ja nykyään pystyy välttämään monia sellaisia virheitä, joita ennen tuli helposti tehtyä ja siten vaikeutettua omaa työntekoa.
Kiitos hurjasti kaikille, jotka katsoitte videon! Jos haluatte tilata kanavan (jolloin saatte ilmoituksen uusista videoista heti kun niitä ilmestyy eli n. kerran kuussa), niin tilaamaan pääsette TÄSTÄ. Ja ihanaa alkanutta viikkoa!
Joulukalenterin toisiksi viimeinen luukku, jossa ajattelin yllättää iloisesti kaikki videoista tykkäävät! Tänään nimittäin luukusta paljastuu MY DAY -video! 14 minuuttia meidän perheen lauantaita (viime viikolta), jolloin touhuttiin paljon yhdessä, käytiin ostoksilla, luettiin iltasatua ja paljon muuta. My Day -videot on siitä hauskoja, että niissä pääsee kurkkaamaan sinne perheen arkeen vähän syvemmin kuin tekstien välityksellä, vaikka toki 14 minuuttia on vain hyvin pintapuolinen kuvaus yhdestä kokonaisesta päivästä edelleen.
Meidän päivä koostui ihanista hetkistä, joista monet näkyvät tuolla videolla. Kuten mun blogissa, myös mun videoilla ja kaikissa muissakin kanavissa se kaikkein tärkein sanoma mitä mä haluan välittää, on yhdessäolo ja rakkaus. Ja sitä tältä videolta löytyy. Jos kaipaatte paljon haleja, päällä kiipeilevää taaperoa, naurua, hömpötystä ja muuta niin nyt kannattaa kurkata, vaikka ei videot olisikaan aina se sun juttu. Mä en itekään ole mikään sellainen videoiden suurkuluttaja, mutta huomaan, että aina kun pysähdyn katsomaan jotain ihanaa hyvän mielen videota, niin mulle oikeasti tulee niin hyvä mieli ja se ilo tarttuu!
Mä haluaisin nyt kauniisti pyytää teiltä, jotka videoita katsotte, että kommentoisitte tähän, mitä haluaisitte tubekanavalla nähdä! Mä teen mieluusti videoita kyllä, mutta haluaisin tehdä mahdollisimman viihdyttävää sisältöä sielläkin juuri TEILLE! Eli jos tykkäätte videoista, niin kertokaa ihmeessä millaisia videoita haluaisitte nähdä, ja mikä on teidän lempparivideo niistä, joita mun kanavalta jo löytyy ja miksi (niitä on nyt 24 kappaletta).
Tämän vuoden aikana, ennen tätä uusinta videota siis, mun videoita on katsottu yhteensä yli 140 000 kertaa YouTubessa, mikä on mulle itselleni tosi suuri määrä, koska en kuitenkaan niitä niin paljoa tee. Tavoitteena mulla on julkaista ensi vuonna vähän useammin videoita myös, koska mulla on silloin paremmin aikaa tehdä mun töitä. Ainakin kerran kuussa olisi kiva tehdä video, ja useamminkin jos inspistä löytyy!
Kiitos tosi paljon jo etukäteen kaikille jotka kommentoivat omia ajatuksiaan tähän liittyen, siitä on suuri ilo ja apu <3
PS: YKSI YÖ JOULUUN!! HUOMENNA SE ON! Tänään me kokataan Oton kanssa kaikki ruuat ja paistetaan kinkku!
Meidän perhe on tämän blogin olemassaolon aikana käynyt jo aika monta kertaa Lintsillä, ja siitä löytyy aika monta postausta. Siksi päätettiinkin viimeksi, että jätetään kuvat vähemmälle ja taltioidaan meidän Lintsireissu videolle! Sillä tavalla saa ihan uutta näkökulmaa reissuun, eikä tule toistettua aina niitä samoja ”syötiin hattaraa, käytiin hepparatsastuksessa, kaikilla oli kivaa” -kliseitä. Nyt saatte ihan itse tulla mukaan ja nähdä, mitä me touhuttiin Lintsipäivän aikana. Siis muuta kuin syötiin hattaraa, käytiin hepparatsastuksessa ja kaikilla oli kivaa. Tervetuloa meidän kanssa Lintsille!
Me mentiin Lintsille heti kun se aukesi aamupäivällä 11 maissa, ja oltiin siellä melkein kuusi tuntia. Se taisi olla meidän pisin Lintsireissu ikinä. Se oli myöskin eka kerta, kun lapset pääsivät käymään monessa laitteessa niiden maksuttomien lisäksi. Ihan periaatteesta en ole ostanut vielä rannekkeita, koska kummatkin ovat vielä alle 120cm mittaisia, eivätkä pääse siksi moniin laitteisiin. Tällä kertaa ostettiin kaksi kuuden lipun lippupakettia (jotka maksavat saman verran kuin rannekkeet), ja käytettiin niitä yhdessä koko perhe. Meillä jäi jopa yksi lippu vielä käyttämättä kahdestatoista, vaikka oltiin Lintsillä se melkein kuusi tuntia. Siitä päättelen, että lippupaketit olivat hyvä ratkaisu.
Me ostettiin mieluummin lippuja, koska ne voi jakaa koko perheen kesken. Tehtiin niin, että isot tytöt saivat kumpikin käydä kolmessa maksullisessa laitteessa mun serkun ja Oton siskon kanssa (joilla oli rannekkeet), ja yhdessä laitteessa mun ja Oton kanssa yhdessä. Niiden lisäksi he kiersivät ne yhdeksän maksutonta laitetta, joista lempparit pariinkin kertaan. Mun serkku ja Oton sisko kiersivät hurjimpia laitteita sillä aikaa, kun meidän tytöt kiersivät niitä maksuttomia. Loput kaksi lippua mun ja Oton piti käyttää kahdestaan johonkin laitteeseen, mutta mä jänistin ja Otto meni sitten siskonsa kanssa Kingiin. Se näytti hurjalta, voi apua! Siksi meillä jäi vielä yksi lippu yli, mutta onpahan ensi kertaan säästössä.
Ensi kesänä varmasti jo ostetaan rannekkeet, kun ainakin esikoinen on satavarmasti yli 120cm. Nytkään ei ole enää kuin parista sentistä kiinni. Ja voihan se olla että hän venähtää loppusyksyn IIK Weekiin mennessä niin, että päästään silloin jo rannekeostoksille. Keskimmäisen luontaisetuna on sitten saada ranneke itselleen samaan aikaan, vaikka ei vielä hirveän moneen maksulliseen laitteeseen pääsekään, koska siinä vaiheessa taitaa olla jo edullisempaa ostaa ranneke hänellekin, jos ostetaan myös aikuisille.
Taaperon kanssa ollaan käyty huvipuistossa ennen tätä kaksi kertaa, ja otettu häntä mukaan sallittuihin laitteisiin, kuten karuselliin. Hän ei kuitenkaan ole niistä kovin innoissaan, vaan on sanonut aina melkein heti ”pois täältä”. Siksi me ei nyt edes yritetty viedä häntä laitteisiin, vaan keskityttiin katselemaan hurjia laitteita kauempaa. Käytiin ihastelemassa vesiputousta, ihmeteltiin lehmä-kylttiä ja piirreltiin katuliiduilla, joita oli taaperoille tarjolla. Hän viihtyi oikein hyvin näiden puuhien parissa koko päivän, vaikka päivän kohokohta taisikin hänelle olla syöminen.
Mahtava Lintsipäivä kivalla porukalla, ja lapsille paljon uusia ja unohtumattomia kokemuksia! He kävivät eka kertaa hurjassa Linnunrata-vuoristoradassa, ja siitä on puhuttu koko viikko, kuinka jännittävä se oli. Mä en voi itse siihen edes mennä migreenin ja vilkkuvien valojen takia, niin oli hauskaa, että he nyt pääsivät siihen molemmat yhtäaikaa kun oli sukulaiset mukana.
Tällä porukalla voisi kyllä lähteä hyvin Lintsille ensi kesänäkin! Mä en itse hurjista laitteista perusta, joten on ihanaa kun mukana on Oton lisäksi muitakin hurjapäitä, jotka voivat olla lasten seurana laitteissa. Ensi kesänä meidän taaperokin varmasti tykkää jo joistakin laitteista, ja pääsee ehdottomasti niitä testailemaan.
Moikka! Mä olen editoinut vihdoinkin valmiiksi meidän RODOSVIDEON! Iik! Me ollaan katsottu se lasten kanssa jo monta kertaa, ja tekisi mieli vaan hypätä äkkiä lentokoneeseen ja mennä takaisin Lindoksen rannalle uimaan ja nauramaan ja etsimään simpukoita ja pikkukaloja. Me ei kuvattu videoita ekana matkapäivänä, eikä viimeisenä matkapäivänä, koska kamera oli pakattuna, ja haluttiin ottaa rennosti. Mutta videolta löytyy viisi kokonaista matkapäivää, ja parin tunnin videomateriaalit editoituna kolmeentoista minuuttiin.
Mulla nousi editoidessa tunteet pintaan, kun reissu oli vaan niin onnistunut. Oli ihana palata niihin kaikkiin hetkiin, joita saatiin loman aikana viettää. Lasten ihaniin höpötyksiin, taaperon tansseihin diskossa, kalojen etsintään ja hassutteluun. Musta on ihan älyttömän ihanaa, että meillä on tällaisia videomuistoja, joita voidaan yhdessä lasten kanssa katsoa. Meillä ei ollut videokameraa kun olin pieni, eikä mun lapsuudesta ole juuri ollenkaan videoita. Mä ymmärrän hyvin miksi meillä ei sellaista kallista ysärivideokameraa ollut äidin kanssa, mutta joskus tulee sellainen fiilis, että olispa ihanaa kun voisi katsoa omasta lapsuudesta videoita! Mutta onneksi yläkoulussa sain oman digipokkarin, ja teini-iän muistot ja kaikki siitä eteenpäin löytyy jo tallennettuna liikkuvana kuvana.
Onneksi nykyään videoiden kuvaaminen on paljon helpompaa ja edullisempaa, ja meidän lasten muistot on tallennettuna. Tehtiin tämän youtube-videon lisäksi oma puolentoista tunnin video kaikista klipeistä, jota voidaan katsoa oman perheen kesken ja palata vielä syvemmin ihaniin tunnelmiin. Ehkä me voidaan talvella tehdä olkkariin kunnon rantapiknik, syödä jätskiä, kuunnella kreikkalaista musiikkia ja katsella meidän reissuvideoita. Ai että, se kuulostaa ihanalta idealta, ja varmasti piristäisi harmaana ja kylmänä talvipäivänä. Tämän mä kirjoitan ylös muuallekin kuin blogiin, niin ei unohdu toteuttaa!
Toivottavasti tykkäätte videosta, ja jos tykkäätte, niin tilatkaa ihmeessä mun kanava! Se ei päivity yhtä usein kuin blogi, mutta yritän tehdä videoita useammin! Olen mä ainakin tänä vuonna tehnyt enemmän videoita, kuin viime vuonna, ehkä suunta on vain ylöspäin?
Aurinkoista viikkoa kaikille ja kiitos teille taas ihanista viesteistä ja kommenteista! Ootte kultaa! <3
