10 kysymystä isyydestä Otolle

21.10.2016

Bongasin uusimmasta Cosmosta kerrankin mieleiseni miespaneelin: 10 kysymystä isyydestä. Oli tosi mielenkiintoista lukea kolmen erilaisen isän ajatuksista isyydestä ja lapsista ja parisuhteesta, ja ajattelin että olisi aika hauska laittaa myös Otto vastaamaan näihin samoihin hyviin kysymyksiin. Osa kysymyksistä oli nimittäin sellaisia mihin en kummaa kyllä edes melkein kuuden vuoden parisuhteen jälkeen tiennyt itse Oton vastausta. Esimerkiksi se, että ajatteleeko hän minusta naisena eri tavalla nykyään kuin ennen mun äidiksi tuloani, en ole koskaan edes tullut ajatelleeksi koko asiaa aiemmin. Joten tässäpä sen pidemmittä puheitta Oton vastaukset kymmeneen kysymykseen isyydestä, olkaa hyvä!

Miten reagoit tietoon puolisosi raskaudesta (raskauksista)?

Vaihtelevasti, riippuu täysin raskaudesta. Kerta toisensa jälkeen kuitenkin ilon kautta. Kerran yllättyneen iloisesti, kerran vähemmän yllättyneen iloisesti ja kerran mitään mistään oikeasti ymmärtämättömän iloisesti.

Miten isyys on muuttanut elämääsi?

Positiivisesti. Olin aika holtiton ennen isyyttä. Uskaltaisin jopa väittää että “pahempi” kuin vaimoni. Se on jännä miten tuollainen puolen metrin ihmismytty saa miehen asettumaan aloilleen ja kasvamaan aikuiseksi.

Kaipaatko jotain ajasta ennen lasta?

Sitä että pystyi masentavina päivinä istumaan pelaamassa aamusta iltaan ilman minkäänlaisia omantunnontuskia. Pelaaminen on aina ollut lempipuuhaani, mutta joistain asioista on aina hetkellisesti luovuttava. Tiedän kuitenkin että jossain vaiheessa lapset eivät aina edes halua viettää aikaa isin kanssa kun on ihan omat jutut, niin nautitaan näistä hetkistä nyt. Mistä sitä tietää vaikka lapset joskus oikeasti liittyvät seuraan. Eläkeikää odotellessa jos ei muuta.

Mikä on ollut haastavinta isyydessä?

Jatkuva huoli. Kestää todella kauan sopeutua siihen että pelkää pienen ihmisen puolesta ihan arkisissa tilanteissa enemmän kuin itsensä puolesta kolmelta aamuyöstä snägärin jonossa mora kyljessä. Positiivinen asiahan se on että huolehtii toisesta, mutta sydän kestää vaan niin ja niin kauan kun toinen kiipeää käsinojalle seisomaan yhdellä jalalla Frozenia laulaen.

Mikä on parasta isyydessä?

Noin suunnilleen kaikki. Olen yrittänyt ennenkin kuvailla vanhemmuutta, tosin huonolla menestyksellä. Sanotaan kuitenkin näin että sille on syynsä että jengi laittaa Facebookiin kuvia jokaisesta asiasta jota ne lapset tekevät. Ne on niin saatanan ylpeitä.

Mitä olisit halunnut tietää isyydestä ennen lapsen syntymää?

En oikein osaa vastata tähän kysymykseen enää. 4 vuotta sitten olisin saattanut osatakin, mutta nyt se raja vanhemmuuden ja sitä edeltävän ajan välillä on niin häilyvä että kaikki ennen lapsia tuntuu lähinnä unelta.

Ajatteletko puolisostasi lapsen (lasten) myötä eri tavalla?

Puhuimme tästä vaimoni kanssa pari iltaa sitten, mutta koska lähimuistini on samaa tasoa avokadon kanssa niin en muista mihin lopputulokseen tultiin. Tosiasia on kuitenkin se etten oikeastaan “tuntenut tuntenut” vaimoani ennen kuin päätimme lisääntyä, enkä voi täten väittää ajatusteni muuttuneen. Ne kun vasta muodostuivat.

Sen pystyn kuitenkin sanomaan että olen alusta asti ajatellut vaimostani (varmasti osittain juuri lasten takia) eri tavalla kuin aikaisemmista kumppaneistani. Mitä tahansa tapahtui, tulee hän aina olemaan lasteni äiti ja hänellä olemaan aina oma paikkansa sydämessäni.

Unelmien isänpäiväpuuha?

Kylmä olut, lämmin ***** ja uusi peli. Toimii aina. Saan hepulin jos joku yrittää raahata minua ravintolaan syömään. Mennä nyt sinne pönöttämään kun voi kotona notkua pieruverkkareissa.

Onko miehillä vauvakuumetta?

En tietenkään pysty muiden puolesta sanomaan, mutta uskaltaisin kuitenkin epäillä että joo ja ei. Miehillä biologisesti ajatellen ei ole sen suurempaa tarvetta lisääntyä, vaan lähinnä tyhjentää pussit. Loppupeleissä on se ja sama missä tämä tapahtuu, oli se sitten vaimon kanssa vuoteessa vai yksin itkuisena keittiön lattialla. Kun pussit ovat tyhjät, olo helpottaa ja normaali elämä voi jatkua.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitten ettenkö välillä havahdu virnistelemästä tyhmän onnellisen näköisenä kun tutut tuovat vauvojaan näytille. Siitähän se ajatus kolmannesta lapsesta sitten lähti.

Miten perhe on vaikuttanut seksielämääsi?

Lähinnä siten ettei ole enää OK alkaa vääntämään helikopteria kesken illallisen. Ei sillä että se muka olisi joskus ollut ylipäätään hyvä juttu tehdä niin.

Miten parisuhteen saa kestämään lapsiperhearjessa?

Puhaltamalla yhteen hiileen, näin pähkinänkuoressa. Jengi ei aina tunnu hiffaavaan että sen oman puolison tulisi olla se oma joukkue niin hyvässä kuin pahassa. Aina. Koomikko Jimmy Carr vertasi joskus puolisonsa laiminlyöntiä oman autonsa naarmuttamiseen. Tämä pätee erittäin hyvin.

Täytyy sanoa että täällä ainakin on yksi herkkis vaimo joka pyyhkii kyyneliä silmäkulmasta nämä luettuaan.  En voisi olla onnellisempi siitä että saan olla juuri Oton vaimo, ja Oton lasten äiti. Pyytäkää ihmeessä omiakin miehiänne vastaamaan näihin kysymyksiin jos vastaukset askarruttavat, me saatiin ainakin hyvä keskustelu aikaiseksi tämän pohjalta yhtenä iltana. Ja heh, tiedänpähän mitä antaa isänpäivälahjaksi, vaikka ei nuo toiveet täysin yllätyksenä tulleetkaan. Muutamasta isänpäivästä kuitenkin jo kokemusta.

Ihanaa viikonloppua kaikille <3


No Responses to “10 kysymystä isyydestä Otolle”

  1. ano sanoo:

    Ihana Otto!!! <3 Aivan mahtava mies sulla, Iina.
    Mä en vaan oo varma ymmärsinkö oikein ton "kylmä olut, lämmin *****", voisko sen suomentaa? :'D

  2. st.brigitten sanoo:

    Hahah, voi Otto, kiitos päivän nauruista! Otosta näkee pelkistä kuvista miten se palvoo tyttöjään ja te tytöt Ottoa :*) mun lapsilla on myös maailman paras isi, tapahtui mitä tahansa <3 nämä asiat aina herkistää,kun omasta isästä kokemukset (tai no niiden puutteet) niiiiin erilaiset. Onneksi omilla lapsilla on aina ja ikuisesti maailman rakastavin isi.

  3. Taika sanoo:

    En kestä, kuinka hyviä vastauksia! 😀 Varsinkin kassien tyhjennys voi hahahah. Ja ihanasti Otto kirjoitti ”Mitä tahansa tapahtui, tulee hän aina olemaan lasteni äiti ja hänellä olemaan aina oma paikkansa sydämessäni.”
    Teitä on kyllä onni potkassu ja kovaa, kun yksi ilta on muuttanut kaiken ja vielä näin hyväksi!

  4. Olabamama sanoo:

    No luulis sulla olevan muutakin tekemistä (kovasti mainostettu muutto, lapset yms) kuin lukea joutavia muotilehtiä. Mutta tässähän taas arvostuksesi voi todeta (lapsillesikaan et voi ostaa muuta kuin tosi nimekkäitä ja KALLIITA vaatteita ”kun Hesasta ei löydä niin täytyy mennä Ouluun”) . Voi voi, mitenkähän muut lapset pärjää ihan tavallisilla vaatteilla ? Hirveesti sua kehutaan, mutta voisko se raja mennä jossakin ? Olisko jokin ”kusi” noussut hattuun ? Kun tuota rahaa nyt näyttää olevan enemmän kuin tarpeeksi.

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Mulla nyt valitettavasti jäi vähän sinun kommentin pointti pimentoon, haluaisitko tarkentaa? 😀 Me ollaan onneksi aloitettu hyvissä ajoin järjestelemään muuttoa, niin mulla on kyllä aikaa pitää välillä vaikka vartin kahvipaussi ja lukea hetki Cosmoa. En koe kovasti muuttoa mainostaneeni kun siitä olen kaksi kertaa postannut, vaikka onhan se toki meille todella iso juttu, kun ollaan niin pitkään asuttu samassa kodissa ja nyt kaikki muuttuu, ja tämä on kuitenkin lifestyleblogi jonka tarkoituksena on käsitellä meidän elämässä tapahtuvia asioita. En myöskään missään vaiheessa sanonut menneeni Ouluun vaatteiden takia, tämä on jotain sinun omaa harhaasi nyt. Iloitsin vaan siitä että löysin Oulusta merkkejä joita en Helsingistä ole aina löytänyt. En ole kyseenalaistanut kenenkään pärjäämistä minkään merkkisillä vaatteilla, enkä usko että näin tekee kukaan muukaan joka merkkivaatteita joskus ostaa. Kukin ostaa sitä mistä itse tykkää eikö vain? Itse tuen mielelläni kestävää kehitystä ja suomalaista yrittäjyyttä, mutta ostan myös ketjuliikkeistä vaatteita silloin kun sieltä jotain kivaa löytyy. Mutta joo, mulle henkilökohtaisesti se on ihan okei jos mulla on sinun mielestäsi noussut kusi hattuun koska a) muutan, b) luen lehtiä ja c) ostan lapsilleni sellaisia vaatteita joista tykkään. Ehkä voisi kuitenkin olla hyvä miettiä myös sinun että mistä kumpuaa näin suuret tunteet jonkun toisen elämää ja ratkaisuja kohtaan?

      • Maria sanoo:

        Ihan puolueettomasti nyt tällä Obamamammalla tainnut katkeruus tai joku nousta omaan hattuun? Miksei voi iloita toisen puolesta, tätä on just perus suomalaisuus.
        V*tuttaa tälläset ihmiset, jotka ei vaan voi iloita, aina pitää keksiä jotain negatiivista.

        Iina toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ei kannata ees tälläsille provoille vastata 🙂
        Olen seurannut sun blogia alusta asti, ihan super ihanan positiivista luettavaa! Kiitos sulle tästä ja jatka samaan malliin 🙂 Lue vaikka lisää sitä cosmoa, nosta jalat pöydälle ja nauti saunasta 😉

      • tipi sanoo:

        En kestä iina ihana vastaus :DD niin hyvä hahha piristi päivää 😀 oot paras

  5. Mimmi sanoo:

    Otto on kyl mahtava kirjottaan! Ja musta on ihana nähdä että mailmassa riittää vielä isiä joille se pieni lapsi on koko maailma ja silmäterä, maailma ei olekaan niin kylmä paikka jolta se välillä tuntuu!

  6. lillamy sanoo:

    Aina tulee niin hyvä mieli teidän juttuja lukiessa <3 Ootte te vaan niin ihana pariskunta ja perhe, että huhuh! <3

  7. Jonna sanoo:

    Peukku Otolle! Täytyy yrittää ylipuhua mun mies vastaamaan myös näihin… Voisin kuvitella, että sieltä tulee hyvin samantyyppistä materiaalia 😀

  8. Limonaria sanoo:

    Onpa kerrassaan söpöjä kuvia! 🙂

  9. Eeva sanoo:

    Puol neljältä yöllä ei jaksa kommentoida muuta kun että ihana postaus ja vaikutatte kyllä niin onnelliselta parilta. Oma yks pahin pelko on nimeomaan miten parisuhteelle käy lapsen/lasten myötä ja miten pitää suhde ns. virkeenä vaikka tiedän että pelkään turhaan ja tätä just haluan.

  10. H sanoo:

    Puhutte aina niin kauniisti toisistanne ja lapsistanne, arvostan.
    Jotkut piikittelee esimerkiks omaa miestään blogikirjoituksissaan jatkuvasti ja sekös harmittaa. 🙁

Kommentoi

Sinun pitää kirjautua kommentoidaksesi.