Toisen kolmanneksen viimeinen viikko pyörähti käyntiin tänään, jännää! Muuton aiheuttamat supistukset on helpottaneet tosi paljon ja nyt ollaan menty ohi siitä kriittisestä viikosta mitä mä jotenkin jännitin koko alkuraskauden ajan: viikosta 25+1, jolloin mulla viimeksi Zeldaa odottaessa alkoi säännölliset supistukset. Ei alkaneet tällä kertaa, onneksi. Mä olen niin huojentunut että en voi sanoin kuvailla. Olen uskaltanut nyt taas vähän purkaa tavaroita ja käydä kaupassa Oton ja lasten kanssa, enkä vaan levätä. Eikä ole silti tullut kipeitä supistuksia, vaan ihan normaaleja epäsäännöllisiä harjoitussupistuksia eikä niitäkään mitenkään liikaa. En silti ole tosiaankaan rehkinyt ja aika rauhassa aion ottaa sinne turvallisille viikoille asti kuitenkin, mutta se helpottaa että ei tarvitse kokonaan eristyä neljän seinän sisälle makaamaan vaan oman voinnin mukaan saa touhuta.
Tässä kolmannen raskauden aikana on ollut tosi vähän neuvolakäyntejä tai ylipäätään mitään seurantaa, mikä on ehkä vähän pelottavaa. Vaikka olenkin terveydenhuollon silmissä jo ”konkari”, niin kyllä se aina tuo sellaista mielenrauhaa kun saa käydä kuulemassa että kaikki on hyvin. Onneksi mulla on kuitenkin seuraava neuvola tässä parin viikon päästä, ja onneksi meidän vauva on niin kova liikkumaan että hän kyllä ilmoittelee itsestään eikä sillä tavalla tarvitse panikoida hänen vointiaan. Hän hengailee edelleen mahan oikealla puolella kuten isosiskonsakin, ja mun napa on siirtynyt aivan vasemmalle puolelle mahaa. Tosi hassun näköistä!
Pääsin tällä viikolla hoitamaan tyttöjen pikkupikkuserkkua joka on kaksi kuukautta vanha aurinkoinen pieni tyyppi, ja jotenkin oikein tunsin kun vauva oli siinä kainalossa ja mulla tulvahti jotain oksitosiinia aivot täyteen ja tuli sellainen ”haluanmeidänvauvannythetijotänne”-fiilis. Se oli varmaan tähänastisen elämäni vauvakuumeisin hetki, ihan oikeasti sen jotenkin fyysisestikin tunsi. Mutta no, ei tässä enää pitkä aika ole odottaa. Meidän pikkupikkuserkuksista tulee varmasti oikein hyvät kaverit ensi vuoden aikana kunhan meidänkin tyyppi on masun ulkopuolella.
Kaivelin tänään vertauskuvia mahakollaasiin aiempien raskauksien ajalta samoilta viikoilta, ja jotenkin tuli sellainen hetkellinen paniikki että eihän meillä ole mitään valmiina vaikka viimeksi oli jo paljon enemmän. Mutta näin niinkun järjellä ajateltuna, ei ole mitään pakkoa että kaikki olisi valmiina raskausviikolla 27, sillä vaikka vauva päättäisi syntyä tällä viikolla tai vaikka kuukauden päästä niin millekään vauvanvaatteille tai tarvikkeille ei olisi vielä käyttöä, koska hän olisi maailmassa aivan liian aikaisin eikä edes pääsisi kotiin. Tässä on aivan hyvin aikaa laittaa kaikki valmiiksi, ja meillä on tavoitteena että viimeistään tammikuun alussa kaikki on tyyppiä varten valmiina. Kaikki isommat hankinnat meillä on jo päätettynä ja osittain valmiina, mutta haetaan ne kotiin vasta myöhemmin kunhan täällä on enemmän tilaa. Ei ole mitään järkeä tuoda niitä tänne tielle vielä koska ei ole mikään pakko.
Vauvanvaatteita sen sijaan voisin taas alkaa ostelemaan, en ole ostanut Oulun reissun jälkeen mitään kun edellisetkin hengasivat vaan muuttolaatikossa enkä muistanut ajatella koko asiaa. Ne sukat puuttuu siis edelleen, hah! Tänään juuri tuli mieleen tämä vaateasiakin, kun purin ne muutamat vauvanvaatteet laatikosta kaappiin odottamaan pesua ja omaa tulevaa säilytyspaikkaansa. Mulla on tarkoituksena tehdä sellainen DIY-vaatetanko vauvan vaatteille, johon ripustan minivaatteet kauniisti hengareissa roikkumaan.
Tässä on tosiaan mahavertausta aiempiin raskauksiin. Löysin vanhan kollaasin johon olen kirjoittanut vanhalla fontilla nuo raskausviikot, eli tuo ”nyt” on kuitenkin Zeldan odotusajalta, haha. Aika saman kokoisia masuja ehkä? Eri muotoisia vaan, tämä masu on ylempänä kuin nuo kaksi kaveria. Ja mäkin olen ihan eri näköinen joka kuvassa! Näitä on niin hassua katsoa aina näitä vanhoja kuvia kun näyttää niin eriltä. Toki on ihan positiivista että 25v odottajana näytän eriltä kuin vaikkapa tuossa keskimmäisessä kuvassa, jonka ottohetkellä olin vielä 19-vuotias.
No juu, mutta tiivistelmänä siis että hyvät on meiningit ja olot, ja vauva voi hyvin ja on kasvanut niin paljon! Vauva potkii aina sänkyä ja sohvaa hulluna kun mä makoilen kyljelläni, ja aina jos joku laittaa käden mahalle niin hän kyllä varmasti potkaisee siihenkin. Ihana tyyppi <3
Mistä tuo musta hame on? 🙂 olisi kiva juuri vauvamasun kanssa! Varmaan joustaa hyvin?
Se on H&M:ltä ihan normipuolelta sellainen musta basic-trikoohame 9,95€, joustaa kyllä mutta nyt alkaa tuo mun normaalisti käyttämä 34-koko olla jo hieman napakka mahasta, eikä tunnu niin mukavalta enää vaikka päälle meneekin, varmaan pitäisi ostaa kokoa isompi loppuraskauden ajaksi 😀 Se on kyllä ollut yksi mun luottovaatteista tämän raskauden aikana, kun sen kanssa saa puettua päälle myös vaikka lyhyempiä trikoopaitoja ym! Suosittelen! 🙂
Mulla kans oli henkkamaukan musta trikoohame luottovaatteena raskausaikana! Mutta mä jätin sen aina mahan alle, mahtuu niin paljon pidempään 🙂
Joo hei kiva, kiitos vinkistä! 🙂 Pitää käydä ostamassa ja ottaa sitten isompi koko 😀
Pikkupikkuserkku.. sokeriserkku se on! ;p tai sirpaleserkku.
Hahaa mä kirjoitin tästä aiheesta joskus, että en tiedä mikä on se oikea termi pikkuserkusten lapsille toisistaan, ja silloin pari lukijaa kommentoi että se pikkupikkuserkku on just hyvä, vaikka oikeasti on se onkin ”sokeriserkku” 😀 Mä tykkään pikkupikkuserkusta, se kuulostaa hauskalta, niin käytän sitä sitten 😀 Sirpaleserkkua en oo ennen kuullutkaan!
Pikkupikkuserkku on just hyvä sana! Itsekin käytän sitä 🙂
Vitsit miten kaunis oot näissä kuvissa! Oikein hehkut! Hauska nähdä näitä vanhojakin kuvia välillä, oon seurannut sun blogia ihan tuolta alkuajoista asti ja ootte kyllä tullu pitkän matkan tähän pisteeseen 🙂 Tsemppiä loppuraskauteen, se menee nopeemmin kun uskotkaan 🙂
Vitsi miten freesiltä ja kauniilta sä näytät:) Ja hurjasti tsemppiä loppuraskauteen, täällä myötäeletään ihan satasella mukana:D<3
Ihania masukuvia! Ja hullua, että muistaa noi kaikki. Apua, kuinka pitkään tätäkin on seurannut, vaikka juurikan vasta odotit Tiaraa?! 😀
Täällä iski kanssa pieni paniikki, kun aloin miettimään viikkoja vähän liikaa. Tulen pari viikkoa perässä, eikä mulla ole mitään hankittuna! Vähän on vaatteita kertynyt, mutta kaikki isot ja oikeasti tärkeät ovat vasta pohdintalistalla. Pitääkin varmaan kaivaa jotain sunkin vanhoja varuste-postauksia. Lista on kyllä jo tehtynä, se on piiiitkä. Pitäisi vaan siitäkin saada selvää, että mikä on oikeasti tarpeellista ja mikä vähemmän 🙂
Ihanaa odotusta!
Aivan upeita kuvia sinusta! Ja mukava kuulla sinun ja vauvan kuulumisia 🙂 Ihanaa viikonloppua teidän koko perheelle <3
Oot aivan superkaunis näissä kuvissa!! 🙂
Voi että! Oot kyllä semmone ihminen jolle voi sanoo että raskaus pukee sua! 🙂
Tulin myös vain sanomaan samaa kuin monet edellisetkin, eli oikein pisti silmään kuinka hehkuva ja kaunis olet näissä kuvissa! Heti ensimmäisestä katsoin, että onpa kauniin luonnollisia kuvia 🙂 kaunis olet siis aina ja millaisilla ehostuksilla tahansa, mutta ehkä näissä on sitten se rentous ja helpottuneisuus nähtävissä ekstrana! Onnea rajapyykin ylittämisestä, toivottavasti kaikki menee hyvin loppuun asti 🙂
Hihi, oon alkanut seuraan siuta joskus noihin aikohin, kun odotit Tiaraa ja täytyy sanoa, että en muistanut, että olet ollut niin nuoren näköinen! 🙂 Tosi kauniita nämä tuoreimmat kuvat!
Ihana vauvamasu sulla! 🙂 Tosiaan hehkut onnellisuutta.
Täällä on vaan kamala vauvakuume, niin on mukava seurailla muiden raskauksia 😀
Ihana masu. Itellä kasvaa pikkuhiljaa mutta kun sun kuvia kattoo niin tuntuu että on tosi pieni vaikka oonkin vain tasan 2vk sua jäljessä 🙂 millasesta henkaritelineestä puhut. Haluaisin kanssa vauvan vaatteet nätisti esille ja innostuin tuosta diy sanasta 😀 muutenkin ihan mahtava blogi ja kun löysin sut instasta niin tulee seurattua enemmän 🙂 niin ja me ei olla hankittu ku vasta 1body kun ultrassa ei osattu kauheen varmaks sanoa kumpi tulee ni tuntuu ettei uskalla kauheedti mitään habkkia ja toisaalta kun on eka niin ei oikein tiiä mitä kaikkea sitä oikeesti sitten tarvii. 🙂