Joululoman viimeiset päivät ja Heureka lasten kanssa

08.01.2018

Tänään jatkui taas loman jälkeen eskari ja päiväkoti isommilla tytöillä, ja arki on pikkuhiljaa käynnistymässä. Otolla on kuitenkin vielä tänään ja huomenna lomaa, niin olen pitänyt tänäänkin sellaisen tehokirjanpitopäivän että oksat pois! Hyvä että olen saanut hommia hoidettua, ja vuoden voi aloittaa puhtaalta pöydältä jälleen. Me käytiin viimeisen lomapäivän kunniaksi eilen lasten kanssa Heurekassa ja voi vitsit meillä oli kivaa siellä!

Me annettiin lapsille muutama vaihtoehto mitä tehdä vikana lomapäivänä (luistelu, leffateatteri tai tiedekeskus Heureka) ja he valkkasivat näistä vaihtoehdoista Heurekan, kun luistelemassa oltiin jo käyty monta kertaa ja leffateatterikin on jo nähty. Mentiin Heurekaan iltapäivällä, ja siellä oli paljon muitakin ihmisiä mutta silti mihinkään ei tarvinnut jonottaa minuuttia kauempaa, jos edes sitä.

Heurekassa oli käynnissä klassikkonäyttelyiden lisäksi seitsemän sisarusta tulevaisuudesta -näyttely, josta meidän lapset tykkäsivät kovasti, sekä Tartunta-näyttely joka oli mielenkiintoinen mutta lasten mielestä myös vähän turhan jännittävä, ja siellä ei oltukaan niin kauaa kuin muissa. Eniten aikaa vierähti varmaan klassikkonäyttelyissä, mutta tuo Tulevaisuus-näyttely oli tosi jännittävä ja hauska myös, ja siellä oli paljon hauskoja tehtäviä. Lapset pystyivät osallistumaan tosi paljon ja siellä oli mun mielestä tosi hyvin tekemistä 4- ja 6-vuotiaille ja meille aikuisille myös.

Oltiin Heurekassa suunnilleen kolme tuntia, ja se vierähti ihan siivillä. Myös vauvalle siellä on paljon katseltavaa vaikka mitään varsinaista vauva-aktiviteettia siellä ei olekaan. Me ei ehditty ollenkaan leffoihin, kun käytettiin niin paljon aikaa näyttelyissä ja Heureka meni kiinni jo kuudelta. Mutta tosiaan mun mielestä sieltä saa kyllä hyvin vastinetta lippujen hinnalle, ja tekemistä parhaimmillaan koko päiväksi jos kiertää ne leffat ja muut esitykset myös. Meille tuo kolme tuntia oli ihan riittävä, varsinkin kun mukana oli vauveli joka olisi halunnut kävellä ihan itse koko reissun, vailla minkäänlaista päämäärää tai edes selkeää suuntaa, hah. Hän muka niin pätevänä tepasteli siellä ympäriinsä. Illalla uni tuli samantien, taisi olla jänskä päivä.

Meillä oli kyllä tosi kiva loma sekä täällä että Oulussa. Oulussa nähtiin paljon mun sukulaisia ja ystäviä, vietettiin aikaa mun tädin perheen luona ja käytiin useampaan kertaan moikkaamassa mun rakasta pappaa. Ajomatkat sujuivat hyvin lasten kanssa, enkä niitä enää ole pitkiin aikohin jännittänytkään. Vauvakin on jo ihan konkari pitkillä matkoilla, ja lähinnä nukkuu, leikkii ja syö.

Me otettiin lomasta kyllä kaikki mahdollinen ilo irti, ja ihanaa kun ollaan saatu nauttia auringosta myös nämä viimeiset pari päivää. Tiedän että ollaan vielä kaukana keväästä, mutta aurinko tuo niin paljon energiaa että kyllä jo mulla ainakin on vähän kevättä rinnassa, haha.

Aivan ihanaa uutta viikkoa kaikille <3


12 Responses to “Joululoman viimeiset päivät ja Heureka lasten kanssa”

  1. S sanoo:

    Saako kysyä mihin tää sun päätös ettet käytä lasten etunimiä blogissa oikein perustuu? Itseä vaan häiritsee ihan jokaisessa postauksessa kun puhut vauvasta, isommista tytöistä, esikoisesta, keskimmäisestä jne. Oikein särähtää tekstin seasta. Muuten tykkään kovasti lukea sun postauksia, kun sisältö on niin monipuolista. 🙂

    • Ta sanoo:

      Onko sillä väliä kirjoitetaanko lapsista nimillä vai ei? Miksi se häiritsee? Tiedäthän kuitenkin kuka lapsista on esikoinen ja kuka kuopus?

    • Kristiina sanoo:

      Mua taas varmaan häiritsisi jos joka välissä puhuttais tytöistä etunimillä 😀
      Enpä oo edes kiinnittänyt tällaiseen mitään huomiota, jotenkin kun Iina kuitekin on monesti maininnut tytöt myös etunimillä niin helposti käsittää kyllä että esikoisella tarkotetaan Tiaraa ja näin 🙂

      • Nimetön sanoo:

        Eiköhän tämä ratkaisu ole oikein hyvä lasten yksityisyyden suojan kannalta, kun ovat kuitenkin muuten tuotu julkisuuteen positiivisesta raskaustestistä tähän hetkeen saakka. Kaikkea ei lukijan tarvitse tietää, eikä kaikkea tarvitse nettiin kirjoittaa. Hyvä Iina, kun olet alkanut kiinnittää huomiota vähän enemmän tähän lasten yksityisyyden suojaamiseen.

        • S sanoo:

          Joo ehdottomasti olen samaa mieltä, että lasten yksityisyyden kannalta hyvä juttu. Kysyinkin asiaa juuri tämä mielessä, että onko lasten yksityisyys syynä vaiko mikä, kun mielestäni ei ole ollut mitään mainintaa, että lasten etunimiä ei enää käytetä blogissa. Jotkut bloggaajathan eivät edes kerro lastensa nimiä blogiin, mikä taas on todellakin ok eikä häiritse millään muotoa kun tästä päätöksestä on selkeästi kerrottu.

    • Nimk sanoo:

      Nimenomaan, kyllähän nyt jokainen vähänkään järkevä ymmärtää tämän olevan puhtaasti lapsia suojeleva valinta. Lapset kasvaa omiksi persoonikseen, mutta perhettä käsittelevässä blogissa on hyvä myös kiinnittää huomiota siihen, ettei kaikki ole nähtävillä. Hienoa, että Iina on ottanut tiukemman linjan! Nimet on toki edelleen löydettävissä, mutta se ei olekaan se pääasia, vaan kirjoittaa neutraalimmin.

  2. Elle sanoo:

    Minkä kokoiset vansit tiedän pienimmäisellä on? Malttamattomana kevään asusteita omalle vauvalle mietin…

  3. Elina sanoo:

    Näyttääpä Otto aikuiselta silmälasit päässä. Kaikella hyvällä siis 🙂 Kuulostaa kivalta päivältä teidän heureka-päivä. Olen käynyt heurekassa joskus lapsena luokkaretkellä, paikka on varmaan kehittynyt siitä hirmuisesti.

  4. S sanoo:

    Joo kyllä tiedän kuka on kuopus ja kuka esikoinen :D. Jotain toistakin oli aiemmissa kommenteissa häirinnyt tämä sama asia. En tiedä mikä siinä itseäni häiritsee, se on vaan jotenkin kummallista kun enhän itsekään puhu/kirjoita kenellekkään omasta lapsestani vauvana/lapsena/esikoisena vaan aina etunimellä.

    • Sinna sanoo:

      Sama juttu, muuten teksti on niin sujuvaa ja helppolukuista että tämä asia jotenkin särähtää silmään jos yhtään ymmärtää mitä tarkoitan. Ymmärrän kyllä yksityisyydensuojankin. Ehkä etunimien ekat kirjaimet tuntuis tekstissä helpommilta 🙂 no, äidin ja isän päätös (ja ainoa oikeutettu tietenkin!).

    • jasmin sanoo:

      No mun pitää kyllä tähän väliin kommentoida puhuvani lapsestani useimmiten vauvana, koirastani koirana ja miehestäni isinä. eli tyylinsä kullakin!

    • Nimk sanoo:

      Mutta ehkäpä, jos sinunkin juttujasi kuuntelisi/lukisi valtava joukko tuntemattomia ihmisiä, niin saattaisitpa ajatella asiaa ihan toisin. Ihan lasten parhaaksihan tämä on.

Kommentoi

Sinun pitää kirjautua kommentoidaksesi.