Koko perhe kotona – lapset kotikoulussa

16.03.2020

Koska meillä on mahdollisuus töiden ja opiskeluiden luonteen vuoksi pitää lapset kotona, pidämme heidät kaikki kotona toistaiseksi. Samalla vähennämme omalta osaltamme niiden lasten tartuntariskiä, joiden on vanhempien työn puolesta pakko pysyä päiväkodissa tai koulussa. Samaan päätökseen on näyttänyt tulevan todella moni muukin vanhempi, enkä koe tästä olevan mitään haittaa ainakaan meidän lapsille. Mikäli meillä olisi jonkinlaisia oppimisvaikeuksia tms niin harkitsisin ehkä uudelleen, mutta koska mitään sellaista ei ole, koen, että pystytään tässä poikkeustilanteessa huolehtimaan opetuksen toteutumisesta riittävän hyvin myös itse kotona.

Tehtävät Helsingissä (ainakin meidän koulussa ja opetushallituksen linjauksen mukaaan) saa Wilmaan päivittäin ja suhtautuminen ratkaisuun on päivähoidossa, eskarissa ja koulussa ollut positiivista. Seurataan tilannetta päivittäin ja katsotaan kuinka viranomaiset linjaavat päivähoidon ja koulujen suhteen tulevaisuudessa.

Koska mun omat päivät ovat nyt tyhjempiä niin monien tapahtumien peruuntumisen vuoksi (joissa olisin ollut siis vieraana, en onneksi itse järjestämässä), suoriudun mun normaaleista töistä hieman nopeammin ja kevyemmin kuin yleensä arkiviikoilla. Palaveritkin hoituvat kätevästi etänä, jolloin matkoihin ei mene aikaa. Sekin helpottaa tämän arjen järjestämistä.

Meillähän on jo monelta kesältä kokemusta tästä, että lapset ovat koko kesän kotona ja me vanhemmat kuitenkin opiskelemme tai teemme töitä samalla kun tarjoamme heille pitkän kesäloman. Ollaan palattu siihen hyväksi havaittuun malliin, että osittain vuorottelemme päivällä Oton kanssa työnteossa/opiskelussa ja loput teemme illalla lasten nukkumaanmenon jälkeen. Näin ollen meillä on paljon myös perheen yhteistä aikaa ja olemme pystyneet järjestämään opetushetkiä lapsille sopivasti.

EDIT klo 20.45: Iltapäivällä Suomen hallitus päätti sulkea koulut, mutta koulut järjestävät edelleen opetusta 1-3-luokkalaisille, joiden vanhemmat tekevät yhteiskunnan kannalta kriittisiä töitä. Päiväkodit pysyvät auki, mutta kaikkien, jotka pystyvät, toivotaan pitävän lapset kotona. Kirjoitin ylemmän tekstin jo aamulla, jolloin uusia linjauksia ei vielä oltu annettu. Kaikki uudet linjaukset pääset lukemaan Helsingin sanomista TÄSTÄ

Tein lapsille löyhän lukujärjestyksen, josta kaikki kolme ovat olleet innoissaan. Noudatan siinä 2. luokan tuntijakoa niin, että normaalit viikkotunnit toteutuvat. Lapsi tekee kaikki ne tehtävät, mitä me Wilmaan saadaan, mutta lisäksi olen keksinyt myös omia tehtäviä esimerkiksi musiikin, kuvataiteen ja liikunnan suhteen. Myös pienemmillä on samat tunnit, mutta ikätasoon sopivasti. Matikan tunnilla 3-vuotias voi järjestellä duploja värien mukaan ja harjoitella laskemista niillä (tai vaihtoehtoisesti tehdä ihan mitä huvittaa, mutta on nauttinut siitä, että hänkin saa muka opiskella kuten siskot). Eskarilainen taas saa pelata eskarista tuttua Mattekungen -matikkapeliä iPadilla tai laskea opetella kelloa hauskasta harjoituskirjasta. Joka päivä lapsilla on myös pitkä ”ulkovälkkä” eli 1,5-tunnin ulkoiluhetki merkittynä lukkariin. Lisäksi toki ulkoillaan muutenkin.

Suomen tunneilla saa lukea suomeksi kirjoja ja ruotsin tunneilla ruotsiksi. Lisäksi isommat lapset saivat kirjoittaa ruotsiksi kirjoitelman henkilöstä, jota ihailevat. Niitä oli ihana lukea ja ei voi kuin ihailla 6- ja 8-vuotiaan kirjoitustaitoja. Eskarilainen harjoitteli matematiikkaa laskemalla omasta toiveestaan kuinka vanhaksi Coco Chanel eli syntymä- ja kuolinvuoden perusteella. Hän suoriutui tehtävästä mainiosti. Oikeastaan on aika hauskaa keksiä lapsille tehtäviä ja arki on ainakin tähän asti sujunut oikein hyvin ja mutkattomasti tässä poikkeustilanteessakin, jos jotain positiivista haluaa keksiä.

Kaikille teille, joiden lapset on myös kotona, tässä muutamia meidän vinkkejä tekemisestä lasten kanssa:

  • Pikkulelujen järjestely. Meillä ainakin pikkulelut menee aina helposti sekaisin, vaikka kaikille on omatkin paikat. Usein sekaisin on petsit, lego friends -ukkelit, l.o.l-nuket ja barbien kengät ja pikkutavarat. Pikkutavaroiden järjestely oikeisiin paikkoihin on hyödyllistä ja siinä saa aikaa kulumaan ihan sikana!
  • Moka Mera Lingua -sovellus, jossa voi opetella eri kieliä, esimerkiksi ruotsia, englantia tai espanjaa. Sovellus on ilmainen, siinä ei ole mainoksia ja se sopii 3-vuotiaasta ylöspäin kaiken ikäisille. Löytyy Google Play-kaupasta ja Appstoresta.
  • Duolingo-sovellus, vähän haastavampi ilmainen appi, jossa voi opetella myös eri kieliä. Suunnattu aikuisille, mutta onnistuu kouluikäiseltä varsin hyvin myös
  • Jumppavideot YouTubesta, niiden avulla lapset voi opetella vaikka käsilläseisontaa, spagaattia, kärrynpyöriä, tanssia tai mitä ikinä.
  • Ulkona: pyöräily, kirkonrotta, hippa, piiloleikki, erilaiset hyppynaruleikit, metsässä samoilu, erilaisten kasvien tunnistaminen, katuliiduilla piirtely (onnistuu ainakin Helsingissä kun ei ole lunta).
  • Leipominen: lapset osaa helposti leipoa itsekin vaikka kauralastuja, granolapatukoita, mustikkapiirakkaa tai juustokakkua.
  • Oman pelin keksiminen. Lapset voivat yhdessä kehitellä pelilaudan, pelinappulat ja säännöt.
  • Oman ”YouTube-videon” kuvaaminen. Meidän lapsilla ei siis ole mitään omaa kanavaa, mutta usein tykkäävät kuvata erilaisia haasteita ja videoita, joita katsellaan ihan oman perheen kesken. Vanhempi voi auttaa aiheen keksimisessä tarvittaessa.
  • Oman sarjakuvan piirtäminen, ohjeita löytyy netistä.
  • Vaatekaapin järjestely.
  • Kaikkien kynien läpikäyminen ja teroittaminen kerralla (ai vitsi miten ihanaa on piirtää kun kaikki kynät on teräviä)
  • Disko
  • Oman soittolistan tekeminen Spotifyssa
  • Äänikirjat
  • Muovailuvahaleikit
  • Taikataikinan tekeminen ja siitä esim. barbien ruokien tai pääsiäiskoristeiden askartelu
  • Yle areenasta Tiedonjyvä -sarja ja erilaiset helpot lasten kanssa kotona toteutettavat tieteelliset kokeet
Ruotsinkielisille:

SVT Barn | Bolibompa: Drakens Dansskola Hauska tanssikoulu ilmaiseksi SVT barn -sivuilla. Tanssinopetusvideoita lapsille ajankohtaisista biiseistä. Hauskaa liikunnallista tekemistä monen ikäisille.

SVT Barn | Lilla Aktuellt: uutisohjelma vähän isommille lapsille, täällä selitetty kouluikäisille sopivasti paljon esim. koronaviruksesta.

Me täydennettiin varmuuden vuoksi kotivaraa jo useampi viikko sitten, joten viime viikolla riittivät ihan normaalit viikon ruokaostokset. Meillä riittää täällä hyvin ruokaa ja päivittäistavaraa tälle ja ensi viikolle ainakin, joten pysytellään kotona tai ulkoillaan kodin lähellä ja edetään päivä kerrallaan.

Mun sydän on kaikkien heidän kanssa, joiden elämään koronavirus juuri nyt vaikuttaa. Monet pienyrittäjät ovat ahdingossa, kun tavara ei liiku koronaviruksen vuoksi. Nostin eilen vastikkeettomasti pienyrityksiä esiin instassa ja tulen tekemään sitä tulevina päivinä lisää. Jos voit: osta kotimaisista pienistä verkkokaupoista, osta verkkokurssi tai nettijoogatunti, hanki lahjakortteja palveluihin, jotka voit hyödyntää pandemian mentyä ohi tai tilaa kotiinkuljetuksella ruokaa lähiravintolasta. Mikäli taloudellisesti mahdollista, kannattaa harkita, pyytääkö takaisin lipun hintaa perutusta konsertista tai teatteriesityksestä. Tapoja auttaa on monia.

Pidetään kaikki huolta toisistamme kaikilla mahdollisilla tavoilla ja autetaan, jos siihen mahdollisuus on <3 


Sieniretkellä lasten kanssa

28.10.2019

Me käytiin eilen lasten kanssa sienestämässä Oton enon mökillä reilun tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Meidän piti toteuttaa tämä sieniretki jo viime vuonna, mutta silloin sopivaa ajankohtaa ei vaan löytynyt. Nyt onneksi saatiin järjestettyä ja voi vitsit että kannatti. Ensinnäkin: oli aivan ihanaa rentoutua koko päivä mökin rauhassa ja hiljaisuudessa, ja toiseksi: me saatiin ihan älyttömän hyvä satsi suppilovahveroita, melkein 20 litraa. Siitäpä kelpasi putsata ja perkata Oton kanssa ja laittaa valmiiksi. Lämpöä ei ollut kuin +2 astetta ja lapset poimivat hanskat kädessä jokainen omaan ämpäriin, niin ei onnistunut heti metsässä valmiiksi putsaaminen. Mutta oltiin kyllä tällä koko perheen porukalla huomattavasti tehokkaampia poimijoita kuin oltaisiin oltu vaikka Oton kanssa kahdestaan, eikä se haitannut niitä putsailla jälkikäteenkään. Nyt on pakkanen täynnä sieniä ja ensi viikon ruokiin on jääkaapissa vielä vaikka kuinka paljon.

Upeat sienirihmastot alkoivat jo heti mökin takapihalta ja niitä vaan löytyi lisää ja lisää koko ajan. Lapset poimivat ihan super innokkaasti ja eivät olisi malttaneet lähteä metsästä pois ollenkaan. Taivaalta satoi vuoroin vettä ja vuoroin räntää, mutta se ei menoa haitannut. Taapero kyllästyi jossain vaiheessa poimimaan sieniä ja alkoi poimimaan keppejä niiden sijaan, mutta isommat vaan löysivät toinen toistaan parempia sieniapajia. ”Täällä on hyvät apajat, tuu kattomaan” raikui koko ajan kummankin suusta.

Mulla tuli niin hyvä fiilis, kun muistelin samalla omaa lapsuuttani. Me käytiin äidin kanssa aina joka vuosi äidin työpaikan järjestämällä sieniretkellä. Meillä ei silloin ollut omaa autoa eikä niin helposti mahdollisuutta lähteä sienestämään, mutta se työpaikan sieniretki bussikuljetuksella oli jokasyksyinen perinne koko mun lapsuuden ajan. Mä olin usein ainoa lapsi retkellä, mutta se ei mua haitannut. Päin vastoin.

Lapset olivat niin innoissaan kun löysivät niin paljon sieniä ja mä uskon, että myös syövät erityisen mielellään itse poimimiaan sieniä. Meidän lapsista yksi on ihan sienifani, kuten minäkin jo lapsena, ja kaksi ei niin hirveästi niistä välitä. Mutta ehkä nämä itse poimitut suppikset tekevät poikkeuksen ja sienet maistuvat tällä kertaa tavallista paremmin heillekin. Me käytiin eilen illalla kaikki sienet Oton kanssa läpi ja osa käsiteltiin valmiiksi ja pakastettiin talven sieniruokia varten sopivina annoksina. Viime talvena saatiin Oton enon vaimolta sieniä pakkaseen ja käytettiin ne kaikki talven aikana niin tyytyväisinä. Onneksi sieniä on nyt vielä vähän enemmän, niin riittävät pidemmäksi aikaa.

Ajateltiin hyödyntää sieniä erilaisissa padoissa, pastoissa, kastikkeissa, risotoissa, pizzoissa, piirakoissa ja milloin missäkin. Joulun sienisalaatinkin voisin pyöräyttää näistä vallan mainiosti, mikäpä sen parempaa kuin itse poimituista sienistä tehty sienisalaatti. Oli ihanaa kun oli asiantuntevat sienestäjät mukana. Vaikka suppikset on helppo tunnistaa, niin silti on varmempi olo kun on ammattilaiset mukana. Mulla on nykyisin tosi surkea sienituntemus suppisten ja kantarellien ulkopuolella, kun niistä lapsuuden sieniretkistä on ”pieni” tovi vierähtänyt. Pitää joku syksy ottaa oikein asiaksi ja opetella tunnistamaan muitakin sieniä.

Sieniretken ja hetken mökissä lämmittelyn jälkeen lähdettiin vielä ulkogrillille paistamaan makkaraa ja vaahtokarkkeja ja herkuteltiin hotdogeilla ja perunasalaatilla. Lapset olivat innoissaan vaahtokarkeista ja ruoka maistui monen tunnin ulkoilun jälkeen. Me nautittiin kyllä koko perhe sienestyksestä ja mökkeilystä ihan valtavasti.

Tästä on ehdottomasti tehtävä jokasyksyinen perinne, niin hitsin hyvä fiilis tuli siitä, kun kerättiin 20 litraa upeita sieniä. Se oli kivaa, rentouttavaa, hauskaa ja hyödyllistä. Eilinen päivä oli sellainen hauska syksyn ja talven hybridi, kun kerättiin sieniä ja samaan aikaan satoi räntää ja lunta, kellotkin käännettiin jo talviaikaan. Tämä syksy on taas hujahtanut hillitöntä vauhtia ja tämän viikon jälkeen alkaa jo joulun odotus meidän perheessä.  Mutta vielä tämä viikko mennään syksyn ja halloweenin tunnelmissa, ennen kuin mekin ripustetaan tunnelmavalot ulos ja paistetaan ekat tortut tai piparit.

Ihanaa uutta viikkoa kaikille! 


Sunnuntai kansallismuseossa lasten kanssa

29.09.2019

Vietettiin lasten kanssa tätä sunnuntaita kansallismuseossa. Aamupäivällä meillä ei ollut vielä mitään suunnitelmia, paitsi Otto teki pari tuntia yhtä ryhmätyötä ja mä yritin vuorotellen leikkiä lasten kanssa ja selvittää yläkertaa edelleen hallitsevaa lomareissun jälkeistä pyykkisumaa. Kouluhommien jälkeen Otto tuli yläkertaan ja ehdotti, että lähdettäisiinkö käymään Suomen kansallismuseossa. Mä innostuin heti! Olin itse miettinyt tälle päivälle metsäretkeä, mutta en kyllä koskaan kieltäydy museokäynnistä. Lapsetkin innostuivat siitä ja lounaan jälkeen me lähdettiin kohti keskustaa. Kansallismuseon sisäänpääsy oli alle 18-vuotiailta ilmainen ja aikuisilta maksoi 12 euroa/hlö.

Kuopus nukahti matkalla ja jatkoi unia vielä rattaissa, joten saatiin käydä esihistoriallinen aikakausi ja keskiaika läpi ihan isojen kesken. Oli niin mahtavaa nähdä miten hienosti kansallismuseo oli uudistunut, sillä mun edellisestä käynnistä siellä (jos ei barbie-näyttelyä lasketa) oli vierähtänyt jo varmasti 15 vuotta. Se oli vähintään yhtä vaikuttava nyt kuin silloin lapsena. Oli niin mielenkiintoista lukea ja nähdä kaikkea ja erityisen iloinen olin siitä, miten kiinnostuneita lapset olivat historiasta.

Kierrettiin myös valtakunta-näyttely, joka kertoo suomalaisten vaiheista kirkon ja Ruotsin maallisen vallan hallinnassa sekä Venäjän keisarikunnan osana. Siellä lapset kokeilivat VR-laseja, joilla pääsivät Aleksanteri II rinnalle valtaistuinsaliin ja nähtiin upeat muhkeat laahukset. Käytiin myös ihmettelemässä savupirttiä, joka oli aika täydellinen vastakohta aateliston asuinoloille. Savupirteissä asui suuri osa suomalaisista vielä muutama sata vuotta sitten.

Käytiin läpi kaikki Suomen presidentit ja lapset kävivät ottamassa itsestään ”tulevaisuuden presidentti” -potretit valokuvauskopissa. Oman kuvan sai sitten nähdä seinällä muiden presidenttien vieressä. Ihan mieletön idea!

Lapsia kiinnosti kovasti myös viime vuosisata ja oli itsellekin tosi mielenkiintoista nähdä 1900-luvun historiaa. Äitiyspakkauksessa olleita vaatteita, vanha neuvolakortti, kerrostalon kokoisia Vuokkosten yösiteitä äitiyspakkauksesta ja tietysti videota lama-ajan Suomesta. Siinä taisi pyöriä joku vanha haastattelu, jossa oli haastateltu miestä, jonka tittelinä oli ”mainos-mies”. Käytiin istumassa saunan lauteilla ja katsomassa videota saunovista suomalaisista. Siellä oli kyllä tosi Suomi-meininki.

Käytiin myös ”hevi-käytävässä” kuuntelemassa suomalaista metallimusiikkia. Koko perhe tykkäsi, kuten kuvista näkyy!

Kansallismuseon ylimmässä kerroksessa oli lapsille tarkoitettu Vintti, missä lapset pääsivät kokeilemaan ja koskettamaan kaikkea. Siellä sai nousta ratsaille ison hevosen selkään, leikkiä kauppaa vanhan ajan kaupassa tai jauhaa kahvia kahvimyllyllä. Saipa siellä tehdä mattoa kangaspuilla ja käydä istumassa vähän valtaistuimellakin. Meidän lapsista hauskinta vaikutti kuitenkin olevan äänestäminen. Siellä sai äänestää omasta mielestään Suomen kuuluisinta ihmistä. Museon työntekijä antoi ihan äänestyslipukkeen, lapset kävivät yksitellen äänestyskopissa äänestämässä, sitten lipuke leimattiin ja tiputettiin laatikkoon itse. Ihan niinkuin oikeissakin vaaleissa. Olisipa hauska kuulla kuka on Suomen lasten mielestä Suomen tunnetuin ihminen, toivottavasti äänestyksen tulokset julkaistaan joskus jossain.

Meillä vierähti museossa yli kolme tuntia! Oltiin suunniteltu lähtevämme kävelylle vielä Töölönlahden rantaan museoreissun jälkeen, mutta kun päästiin ulos museosta, meillä kaikilla oli jo kiljuva nälkä ja ajeltiin kotiin laittamaan ruokaa. Oli ihana museo-sunnuntai. Mä rakastan kun saan näyttää lapsille historiaa ja kulttuuria.

Se oli sellainen sunnuntai se. Ensi viikolla tiedossa on paljon kaikkea hauskaa ja viikko huipentuu vihdoin 8-vuotiaan synttärijuhliin (sukulaissynttärit), tällä viikolla juhlittiinkin jo yhteiskaverisynttäreitä isolla porukalla Hoplopissa seitsemän synttärisankarin voimin. Oli aivan ihanan stressitön ja helppo vaihtoehto, näin sai niputettua seitsemät juhlat syyskuulta yhteen iltaan. Paikalle oli kutsuttu koko luokka ja halukkaat saivat tuoda mukanaan yhden lahjan, jotka sitten arvottiin sankareiden kesken tasan. Toivottavasti tämä sama käytäntö toteutuu ensi vuonnakin.

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille <3  


Sunnuntairetki Vuosaaren huipulle

08.09.2019

Meidän on jo pidempään ollut tarkoitus lähteä käymään Vuosaaren huipulla eli Vuosaaren täyttömäellä. Vuosaaren huippu on mahtava korkeimmillaan 60 metriä meren yläpuolelle kohoava korkea näköalapaikka ja ulkoilualue, josta näkee ihan joka puolelle ympäri Helsinkiä. Paikka on sillä tavalla piilossa, että aina on tuntunut jotenkin isolta projektilta lähteä sinne, eikä tiedetty etukäteen esimerkiksi, että pääseekö sinne rattailla. Odotettiin siis reissun kanssa sitä, että taaperokin jaksaa kävellä pidempiä matkoja. Kesällä meidän naapurit kuitenkin vinkkasivat, että sinne pääsee myös rattailla (vaikka matkalla oli pari hieman haastavampaa n. 100m kohtaa). Päätettiin silloin, että pitää ehdottomasti lähteä tsekkaamaan se.

Tänään mietittiin, että mitä tehdään yhdessä koko perhe ja mä sanoin, että haluan mennä metsään. Oltiin jo lähdössä toiseen suuntaan, kun yhtäkkiä muistinkin sen Vuosaaren huipun ja me lähdettiinkin sinne. Pakattiin mukaan mehua ja mustikoita vedettiin ulkokamppeet niskaan. Otettiin mukaan meidän Babyzen Yoyo+  -rattaat, jotka on siitä kätevät, että silloin jos maasto on liian hankalaa niille, ne voi laittaa kasaan ja kantaa niitä ”laukkuna”, kun eivät paina kuin viisi kiloa.

Lapsetkin innostuivat, kun kerrottiin, että lähdetään katsomaan Helsinkiä tosi korkealta paikalta. Kävelyreitti Vuosaaren huipulle oli tosi kiva ja siinä riitti paljon nähtävää. Löydettiin niin puolukoita, vadelmia, katajanmarjoja, sieniä kuin muitakin marjoja ja paljon ihania kukkia ja kasveja. Matkalla vastaan tuli monta muuta lapsiperhettä ja pari koiraa, joita pysähdyttiin rapsuttamaan. Muutama mummokin pyöräili ohi, joille meidän taapero vilkutti ja toivotti mukavaa päivän jatkoa. Suurimman osan menomatkasta hän käveli, eikä halunnut istua rattaissa, joten kannettiin niitä vaan mukana/työnneltiin tyhjänä. Takaisin tullessa hän kuitenkin halusi istuskella puolet matkasta, joten oli ihan hyvä, että rattaat oli mukana.

Kävelymatka Vuosaaren huipun ulkoilureitin alusta kesti meidän porukalla perille ehkä n. puoli tuntia tai vähän yli, kun ei pidetty mitään kiirettä vaan pysähdeltiin tuon tuostakin ihmettelemään lasten kanssa jotain.

Vuosaaren huipulta näkyy niin Kalasataman Redi, Vuosaaren Cirrus kuin kaikki korkeimmat nosturit ja muut Helsingin maamerkit. Sieltä näkee upeasti koko Vuosaaren valtavan sataman ja voin vain kuvitella, kuinka upealta Vuosaaren huipun näköalat näyttävät sitten kun syksy hieman etenee ja puissa on upeat ruskan värit. Sitten sinne on ihan pakko lähteä uudestaan ja ottaa mukaan kaakaota termarissa ja vaikka korvapuusteja. Ihan täydellinen syysretkikohde! Ja siis luonto oli jotenkin niin omaperäistä siellä, ihan erilaista kuin muualla Helsingissä. Ei jotenkin meinannut edes tajuta, että ollaan Helsingissä kun siellä näytti niin erilaiselta.

Vuosaaren huipulle kiipeämisen jälkeen me tultiin kotiin ja laitettiin sauna lämpeämään keskellä päivää. Käytiin päiväsaunassa ja sen jälkeen herkuteltiin Oton itse tekemällä sienikeitolla. Otto ei siis ennen voinut sietää sieniä, mutta pari vuotta sitten hänen veljensä tarjoili meille tosi herkullista sienikeittoa (ja Otolla oli kamala nälkä eikä muuta ruokaa ollut tarjolla), joten Otto ”joutui” maistamaan sieniä. Sen jälkeen hän on alkanut itsekin tekemään sieniruokia ja toivomaan, että mä teen kantarellikastiketta tai metsäsienipiirakkaa.

Iltaruuan jälkeen vietettiin vielä #readhouria klo 19-20 lasten kanssa. Isommat lapset lukivat itse kirjoja ja me tehtiin Oton kanssa niin, että kumpikin sai lukea puoli tuntia yksinään omaa kirjaa ja puoli tuntia toinen luki taaperolle. Mä luin ensin taaperolle kolme satua ja sitten puoli tuntia omaa kirjaa. Otto luki sitten toiset kolme satua seuraavan puolen tunnin aikana.

Aivan ihana retki ja päivä lasten kanssa kyllä ja sanoinkin tänään Otolle, että voisko tää olla meidän sunnuntai joka viikko tänä syksynä? Metsää, saunomista, herkullista satokauteen sopivaa ruokaa ja paljon kirjoja. Ai että, kuulostaa niin hyvältä. Se oli meidän sunnuntai tänään ja se voisi kyllä olla aika moni tulevakin sunnuntai.

Toivottavasti teillä on ollut ihana ja rentouttava viikonloppu <3 Oletteko käyneet Vuosaaren huipulla? Mitä muita ihania retkeilypaikkoja Helsingissä on lasten kanssa? 


Lapset päättää -päivä 3.0

21.07.2019

Me vietettiin tämän viikon maanantaina meidän perheen kolmatta lapset päättää -päivää. Tämä oli niistä ensimmäinen, johon taaperokin kunnolla osallistui, sillä tällä kertaa hän sai myös olla mukana päättämässä päivän sisällöstä. Päivä oli aivan ihana ja jälleen kerran saatiin yllättyä siitä, miten ihania toiveita lapsilla oli ja miten hienosti he tekivät yhteistyötä päättämisessä. Lapset suunnittelivat yhdessä meille unohtumattoman ihanan päivän.

Päivä alkoi suunnittelutuokiolla ja lego- sekä koiraleikeillä taaperon kanssa. Sitten kun oltiin yhdessä käyty herättämässä Otto, suunnitelma oli jo valmiina ja aloitettiin päivän vietto lasten suunnittelemalla ”terveellisellä herkkuaamupalalla”. Mua hihitytti tämä, että suunnitelmassa oli erikseen mainittu sana ”terveellinen”. Oli aamupalatoiveessa kyllä tuoreita marjoja, kauramaitoa, sokeroimatonta jugurttia, täysjyväleipää ja muita ihan hyviä juttuja, mutta lisäksi oli maapähkinävoi-hilloleipiä sekä rice crispies -muroja, joita me ollaan kesäloman kunniaksi ostettu. No yhtä kaikki meillä oli ihana aamupalatuokio ja kaikki saivat mahat täyteen.

Aamiaisen jälkeen keskusteltiin ensin vähän lounaasta. Lapset toivoivat lounaaksi valmiita snack pot -kuppipastoja, joihin vain lisätään keitetty vesi. Heillä oli kuitenkin toiveena vierailla kahdessa eri paikassa, joiden välissä syötäisiin lounas. Tultiin yhdessä siihen tulokseen, että on logistisesti fiksumpaa käydä jossain syömässä näiden kahden eri paikan välissä, kuin ajaa kotiin syömään ne snack potit. Lapset valitsivat sitten McDonaldsin, kun mietittiin sopivaa ruokapaikkaa kahden eri vierailukohteen välissä.

Sitten oli aika lähteä kohti Rush Trampoliinipuistoa, jonka lapset valitsivat päivän ”maksulliseksi aktiviteetiksi”. Oltiin sovittu yhdessä, että voidaan tehdä yksi joku spesiaalijuttu, johon voi olla sisäänpääsymaksut tms. ja sitten toinen aktiviteetti, jonka pitää olla ilmainen. Rush oli tosi hyvä kohde ja meillä oli niin hauskaa siellä. Ostettiin 1,5h rannekkeet ja saatiin pomppia itsemme kyllä aivan litimäriksi hiestä. Tehtiin sellainen moka, että ei otettu vaihtovaatteita. Me ei oikeasti arvattu, että siellä tulee niin tajuttoman kuuma. Olisihan se pitänyt älytä, että 1,5h pomppimisesta tulee hiki.

No, hikisinä ja onnellisina suunnattiin sitten lounaalle Mäkkiin Töölöön ja sen jälkeen lähdettiin kohti Lasten liikennekaupunkia, joka sijaitsee Auroran sairaalan vieressä. Oltiin varauduttu omilla pyörillä ja potkulaudoilla, sillä viimeksi kun käytiin siellä, se oli kiinni ja siellä sai liikkua omilla välineillä. Nyt paikka olikin täynnä elämää ja lapset pääsivät osallistumaan liikenneoppitunnille ja sen jälkeen ajamaan polkuautolla. Taapero ei vielä päässyt mukaan oppitunnille, eikä ajaminenkaan oikein luonnistunut, mutta paikalla oli onneksi ihan tosi kiva aidattu leikkipuisto, jossa hän olisi viihtynyt vaikka yöhön saakka.

Oppitunnin ja 40min polkuautoajelun jälkeen me lähdettiin pikkuhiljaa kotia kohti ruokakaupan kautta. Tytöt halusivat iltaruuaksi enchiladaa, joten käytiin ostamassa tarvikkeet siihen. Lisäksi oltiin etukäteen sovittu, että he saavat jotkut pienet karkkijutut lapset päättää -päivänä, vaikka se ei olekaan yleensä karkkipäivä. Kotona kokattiin, syötiin ja leikittiin ilta. Syötiin vielä iltapalaakin, vaikka unohdin sen kuvata videolle siinä tohinassa, kun taapero alkoi olla jo väsynyt aktiivisesta päivästä. Hän lähtikin sitten kesken iltasadun jo yöunille ja me höpöteltiin sen jälkeen isompien kanssa vielä hetki päivästä ja sen tapahtumista.

Oli kyllä kertakaikkisen ihana päivä jälleen kerran ja täytyy ehdottomasti järkätä taas uusi tällainen päivä mahdollisimman pian. Ehkä syksyllä meidän etelän lomalla voisi olla seuraava hyvä tilaisuus?

Tässä vielä video meidän päivästä, joka on tekstitetty (sekä ruotsinkieliset kohdat myös suomennettu) alusta loppuun asti.

Se oli ihana aloitus tälle helteiselle viikolle, joka sai tänään ihanan lopetuksen täydellisellä rantapäivällä. Törmättiin vielä rannalla kavereihin ja lapset seilasivat Pizza-uimapatjan kanssa meressä vaikka kuinka kauan kikattaen. Taas yksi viikko kesästä takana. Voisin sanoa, että kesän paras ja kesäisin viikko. Toivottavasti huomenna alkava ensi viikko on yhtä ihana <3

Tsekkaa myös:

Lapset päättää päivä

Lapset päättää päivä 2.0