Meillä oli aivan ihana hiihtoloma varsin talvisissa maisemissa. Vaikka alkuviikosta Oulussakin jo lämpeni ja luisteltiin plus-asteilla, loppua kohden päästiin hytisemään 20 asteen pakkasissa eka kertaa tälle talvelle. Niiden jälkeen Helsinkiin viikonlopuksi luvatut +4 astetta tuntuvat varmaan suunnilleen kesältä.
Me päästiin Oulussa tekemään kaikkea talvista. Lapset kävivät poroajelulla, ratsastamassa ja suuressa pulkkamäessä, ollaan luisteltu yhdessä koko perhe ja leikitty leikkipuistossa jäätävässä viimassa, mutta upeassa auringonpaisteessa. Lisäksi ollaan vietetty paljon aikaa meidän läheisten kanssa, juuri niin kuin suunniteltiinkin. Ja pääsin myös sinne saunaan, aivan niin kuin toivoinkin. Kertakaikkisen ihana reissu, joka me kuvattiin myös videolle. Pääsette meidän mukaan Ouluun ensi viikolla, kunhan saan videon editoitua valmiiksi. Materiaalia kertyi satoja klippejä viikon aikana, niin siinä on vähän hommaa niitä läpikäydessä.
Näiden reissujen jälkeen on aina niin haikea olo, että ei tiedä miten päin olisi. On raastavaa, kun suunnilleen puolet elämästä on aina 600km päässä. Vaikka ikävä on välillä ihan hirveä, on toisaalta niin onnekas, kun on ihana perhe ja ystävät kahdessa paikassa, kaukana toisistaan tai ei. On onnekasta, että on ihmisiä keitä ikävöidä. Onnekas olen myös siinä, että Ottokin haluaa viettää aikaa Oulussa ja nauttii siellä olemisesta yhtä paljon kuin minä. Monesti se onkin Otto, joka Helsingissä toteaa, että olispa nyt just ihana ajaa vaan Ouluun viikoksi.
Me ollaan näiden vuosien aikana leikitelty ainakin tuhat kertaa sillä ajatuksella, että muutettaisiin joskus Ouluun. Mutta eihän se ratkaisisi mitään. Sitten olisi se toinen puoli elämästä taas 600km päässä. Kummassa tahansa asutaankin, aina saa ikävöidä. Paras ratkaisu olisi varmaan se SpaceX:n HyperLoop -tyhjiöputki, niin pääsisi edes moikkaamaan vähän nopeammin ja ekologisemmin vaikka joka viikko. Mutta sitä taitaa joutua odottelemaan vielä jonkin aikaa (jos ei ikuisesti), niin nyt on tyytyminen tähän. Nykyisin sentään on videopuhelut ja muut, silloin kun minä olin pieni niin me soiteltiin vaan lankapuhelimella mummun ja papan kanssa.
Tänään tultiin illalla takaisin Oulusta kotiin, ja täytyy kyllä taas olla kiitollinen siitä, miten hienosti matka sujui koululaisen, viisivuotiaan ja taaperon kanssa. Tyypit ovat niin tottuneita matkusteluun, että ne matkat menevät yleensä hyvin ilman sen suurempia kriisejä tai yllätyksiä. Niin myös tänään. Parasta oli kun ajettiin kotipihaan, niin isommat tytöt ihan ekana sanoivat taaperolle, että ”Sinä jaksoit niin hienosti koko matkan, me ollaan niin ylpeitä sinusta!” ennen kuin me aikuiset ehdittiin sanoa mitään. Siinä sai tippa linssissä kehaista kaikkia kolmea itsekin. Ihanat typpit!
Nyt on ihanaa olla kotona, ja nautitaan vielä viikonlopun ajan lomafiiliksistä lasten kanssa. Sitten onkin aika palata rytinällä arkeen, ensi viikko on täynnä touhua ja toimintaa! Viikonloppuna päästään vielä viettämään perheenjäsenen synttäreitä, mutta huomenna aiotaan ottaa vaan iisiä koko päivä, vuokrataan ehkä leffa ja syödään jotain super hyvää mutta älyttömän helppoa ruokaa. Mikähän sellainen olis?
PS: Käykää kurkkaamassa mun instatilillä mun top3:t kaikesta mahdollisesta. Ja saa vielä lähettää top3-kysymyksiäkin! Storiesissa tällä hetkellä mm. kolme parasta vitsiä, taaperon parhaita juttuja ja mun inhokkiruuat. Ja ainakin 50 muuta top3:a, joita multa kysyttiin!
Ihanaa viikonloppua kaikille <3
Anteeks, mutta missä sun pipo, hanskat ja kypärä on?!
Ei kovin hyvä esimerkki lapsille, kun äiti ei käytä kypärää ja yleisesti johdonmukaisuus puuttuu tuossa kun hälläväliä asenteella suhtaudutaan omaan turvallisuuteen, vaikka lapsilla olisikin kaikki viimesen päälle tiptop. :/
Kyllä mulla hanskat on, tuossa toisessa kuvassa vaan olin ottanut ne hetkeksi pois, kun säädin kameran asetuksia 🙂 Meillä ei valitettavasti mahtunut viittä eri kypärää viikon reissulle mukaan autoon kahden matkalaukun, viiden hengen luistimien, rattaiden, lämpöpussin ja viiden hengen ulkovaatteiden lisäksi. Priorisoitiin siksi lasten kypärät. Ilma oli lämmin (+3 astetta) eikä tuullut yhtään, joten siksi ei ollut myöskään pipoa päässä. Mun mielestä sekin on vähän huonoa esimerkkiä lapsille, jos puhuu ikävään sävyyn toisille netissä. Tämänkin kommentin kun olisi voinut ilmaista myös mukavammin. Mitä mieltä itse olet?
Itse asumme etelä savossa ja täällä ollut 20 asteen pakkasia lähes koko alkuvuoden.välillä on mittari ollut jopa -30.sähkökatkoja oli myös reippaasti tammikuussa.kestivät pahimmillaan pari vuorokautta.
Huh, toi on hurjaa! Onneksi me säästyttiin sähkökatkoilta. Se on varmasti jo aika hankalaa, jos sähkökatko kestää parikin vuorokautta :S
Missä teillä on tapana pysähtyä Oulu-Helsinki välillä? Joskus teit kyllä yhteistyöpostauksenkin huoltoasemista… meillä ois Helsingin reissu Oulusta käsin tiedossa meidän lomaviikolla eli viikolla 10. Matkassa 4- ja 1-vuotiaat 🙂
Siellä Hirvaskankaalla just, josta tein sen postauksenkin! 🙂 Vakkari pysähdyspaikka jo siitä asti, kun kuljettiin tuota väliä mun äidin kanssa lapsena. Ihanaa reissua teille tänne Helsinkiin <3