Saatoin pelastaa jopa kolmen ihmisen hengen

17.10.2019

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Veripalvelun ja Indieplacen kanssa.

Kävin viime viikolla elämäni ensimmäisen kerran luovuttamassa verta. Mun äiti kävi aina säännöllisesti luovuttamassa verta ennen vakavaa sairastumistaan. Sain siitä hyvän esimerkin jo lapsuudessa ja mullekin oli aina selvää, että haluan tehdä oman osani ja käydä luovuttamassa. Ennen meidän kuopuksen syntymää en kuitenkaan koskaan ollut vielä ollut soveltuva luovuttajaksi, sillä en koskaan ollut painanut yli 50 kiloa ilman, että olisin ollut raskaana tai imettänyt. Veren luovuttamisen alaraja on 50 kiloa ja siitä ollaan tarkkoja. Nytkin mut punnittiin, kun sanoin, että kesällä paino on ollut pari kiloa yli rajan, kun viimeksi kävin vaa’alla. Onneksi paino oli edelleen saman verran ja sovelluin sen puolesta luovuttajaksi.

Mun äiti on saanut omassa lonkkaleikkauksessaan ilmenneiden komplikaatioiden vuoksi todella suuren verensiirron, joka pelasti hänen henkensä. Ilman sitä hän ei olisi selvinnyt mitenkään. Mulla on siis hyvin omakohtaista kokemusta siitä, miten korvaamattoman tärkeää on, että ihmiset käyvät luovuttamassa verta.

Meidän alkuperäisenä ideana oli Oton kanssa mennä hieman erilaisille treffeille: ensin luovuttamaan yhdessä verta ja sitten sen jälkeen kahdestaan syömään, mutta se ei valitettavasti onnistunut, koska sairastettiin kummatkin ristiin flunssat niin, että ei tullut sopivaa slottia jolloin oltaisiin molemmat oltu riittävän pitkään terveenä ennen luovuttamista (kaksi viikkoa). Otto tuli kuitenkin mun mukaan Veripalveluun sekä henkiseksi tueksi että katsomaan, miten se luovuttaminen käytännössä oikein tapahtuu. Ensi kerralla kun luovutan, saa Ottokin tulla yhtäaikaa luovuttamaan ja pidetään oikeasti ne meidän erilaiset treffit.

Verenluovutushan soveltuu oikein hyvin treffeille: siellä on aikaa istuskella ja jutella ihan rauhassa kaverin kanssa ja luovutuksen jälkeen saa vielä ilmaiset tarjottavatkin: kahvia, teetä, mehua, leipiä, protskupatukoita ja kaikkea muuta hyvää. En ole mikään Tinder-ekspertti, mutta tässähän olisi ainakin erilainen treffi-idea ekoille treffeille, vai mitä! Mä haastan kaikki kokeilemaan erilaisia treffejä yhdessä puolison tai kaverin kanssa!

Verensiirtoja tarvitaan esimerkiksi syöpähoitoihin, onnettomuuden uhreille, keskosten hoitoon, suunniteltuihin leikkauksiin, anemian hoitoon ja synnytyksiin. Verta ei voi korvata lääkkeillä tai synteettisesti, vaan ainoa keino antaa verta toiselle ihmiselle on ottaa sitä luovuttajalta. Suomen verihuolto on riippuvainen vapaaehtoisista luovuttajista ja verivalmistetta saa Suomessa vuosittain jopa 50 000 ihmistä.

Yhdestä luovutuskerrasta verta saadaan jopa kolmelle potilaalle. Vapaaehtoisia luovuttajia tarvitaan joka päivä, koska veri ei säily kauaa. Verihiutaleet ”vanhenevat” 5 päivän jälkeen, punasoluja voidaan hyödyntää vähän pidempään, noin 5 viikkoa. Verta kerätään vain juuri sen verran kuin tarvitaan ja luovutetun veren määrää säädellään esimerkiksi kutsuilla. Jokainen luovuttaja voi antaa halutessaan luvan yhteystietojen säilyttämiseen kutsuja varten. Verta saa luovuttaa maksimissaan neljä kertaa vuodessa, mutta nuorille naisille suositellaan kahta luovutuskertaa vuodessa.

Verta luovuttamaan voi vain saapua, eli ei tarvitse varata aikaa etukäteen tai ilmoittaa kenellekään. Halutessaan ajan kuitenkin voi varata netistä. Helsingissä luovutuspisteet ovat Sanomatalossa ja Kivihaassa, Espoossa Isossa Omenassa. Kaikki verenluovutuspisteet näkee Veripalvelun nettisivuilta. Verenluovutustilaisuuksia on tosi paljon esimerkiksi Itiksessä ja Sellossa ja niistä tiedotetaan Veripalvelun somekanavissa ja nettisivuilla. Vaikka ei treffeille lähtisikään, niin verenluovutukseen voi hyvin mennä vaikka ystävän tai sisaruksen kanssa yhdessä, jos yksin tuntuu liian jännittävältä.

Kun verta menee luovuttamaan, mukana täytyy olla ajokortti tai passi henkilöllisyyden todistamiseen. Omaa veriryhmää ei tarvitse tietää etukäteen, vaan se selviää ensimmäisen luovutuksen jälkeen. Hemoglobiini tutkitaan aina ja sen täytyy olla yli 125. Tällä varmistutaan siitä, että verenluovutus on turvallista myös luovuttajalle. Luovutuksen jälkeen saa aina myös vegaaneillekin sopivan rautakuurin mukaan, jotta rauta-arvot palautuvat luovutuksen jälkeen ja kaikki luovuttajat ovat vakuutettuja Veripalvelun toimesta.

Kannattaa testata ennen ensimmäistä kertaa sovinkoluovuttajaksi.fi-sivuilla, että onko itse soveltuva veren luovuttajaksi. Kysely on tosi helppo kyllä/ei-muotoinen kysely, jolla voi varmistaa ettei tule turhaa käyntiä. Jos on epävarma omasta soveltuvuudesta, voi myös soittaa auttavaan puhelimeen 0800 0 5801, jossa sairaanhoitajat vastaavat kaikkiin kysymyksiin. Sinne voi soittaa todella matalalla kynnyksellä. Luovutuksen yhteydessä otettavista verinäytteistä tutkitaan luovuttajan hemoglobiini ja veriryhmä sekä tärkeimmät veren välityksellä tarttuvat infektiot (HIV, hepatiitit A, B ja C sekä syfilis).

Mulle veren luovuttaminen oli todella positiivinen kokemus. Mut otti Sanomatalon Veripalvelussa vastaan tosi iloinen ja ystävällinen sairaanhoitaja ja koko käynnin oli sellainen olo, että mun luovutusta arvostetaan todella paljon. Ekaksi vastasin lyhyeen kyselyyn, jonka perusteella vielä varmistuttiin siitä, että varmasti sovin luovuttajaksi. Lisäksi testattiin mun paino. Sen jälkeen istuskelin hetken rauhassa ja join pari lasia herkullista Tropical-mehua.

Sitten oli aika mennä luovuttamaan. Kaikki tapahtui todella hygieenisesti kertakäyttöisillä välineillä. Veren luovuttaminen ei sattunut tai tuntunut miltään. Multa otettiin 410ml verta siinä kun istuskelin mukavassa tuolissa ja hengailin. Varsinainen veren luovutus kesti alle 10 minuuttia. Sitten istuskelin vielä kymmenisen minuuttia siinä juomassa hoitajan tuomaa Vichyä, minkä jälkeen nousin ylös ja menin kahvio-tilaan syömään ruisleipää ja juomaan lisää mehua. Lisäksi sain mukaani sen aiemmin mainitun vatsaystävällisen rautakuurin, joka kestää 20 vuorokautta.

Olin paikalla yhteensä n. tunnin verran, mutta käynti olisi voinut olla nopeampikin. Meillä meni aikaa siihen, kun halusin istuskella varmuuden vuoksi ihan ekstra kauan joka vaiheessa, koska olin ensimmäistä kertaa luovuttamassa, enkä tiennyt miten mun kroppa reagoisi. Mulle ei tullut missään vaiheessa huono olo eikä huimannut tai mitään. Sitten lähdettiin kotiin ja loppuillan otin ohjeiden mukaan rennosti ja join paljon vettä. Samana iltana mulle iski pari tuntia ennen normaalia nukkumaanmenoaikaa kova väsymys, mutta se saattoi johtua myös ihan vaan työviikon stressistä. Muuten ei tuntunut mitään ”oireita”, eikä väsymystäkään enää ole ollut sen jälkeen. Rautaa olen syönyt kuuliaisesti yhden tabletin päivässä.

Vain 5% suomalaisista ylipäätään luovuttaa verta. Me viisi prosenttia pelastetaan 100% verta tarvitsevista suomalaisista. Ja kyllä, nyt olen ylpeä kun voin sanoa ”me”, kun vihdoinkin kävin itse luovuttamassa heti kun se oli mahdollista, enkä jahkaillut. Suurin osa ihmisistä haluaa auttaa ja tehdä hyvää, mutta joskus esteenä on esimerkiksi raha tai voimavarat. Veren luovutus on tosi helppo ja vaivaton tapa auttaa ja täysin ilmainen keino, jolla on todella merkittävä konkreettinen vaikutus. Verta voi luovuttaa kuka tahansa luovuttajaksi soveltuva henkilö elämäntilanteesta riippumatta. En tiedä kuulostaako oudolta tässä yhteydessä, kun kyseessä on kuitenkin terveyteen liittyvä toimenpide, mutta mulle kokemus oli oikeasti mukava ja kiva ja positiivinen.

Mä kannustan kaikkia tutustumaan aiheeseen lisää Veripalvelun sivuilla ja testaamaan soveltuuko veren luovuttajaksi sovinkoluovuttajaksi.fi -sivulla. Mä uskon että Suomessa on paljon enemmän kuin vain viisi prosenttia soveltuvia luovuttajia ja haastan kaikki menemään luovuttamaan verta yksin tai yhdessä. Loka-marraskuu on yleensä vuoden hiljaisinta verenluovutus-aikaa ja siksi juuri nyt olisi tärkeää mennä luovuttamaan.


18 Responses to “Saatoin pelastaa jopa kolmen ihmisen hengen”

  1. Avatar Vilma sanoo:

    Mulle verenluovutus on aina ollut itsestäänselvyys ja odotinkin innolla 18v synttäreitä, jotta saan vihdoin alkaa auttaa muita tällä tavalla. Liittyisin samantien myös kantasolu-rekisteriin, jos oma sairaus ei olisi esteenä. Tosi järkyttävää että vaan 5% suomalaisista luovuttaa verta! Mun mielestä jokaisen velvollisuus olisi auttaa muita, ja mikä olisikaan helpompi tapa kuin verenluovutus!

  2. Avatar Nimetön sanoo:

    Haastan kaikki myös liittymään kantasolujen luovuttaja rekisteriin!
    Todella tärkeä rekisteri tuokin, ja tarvittaessa jonkun henki pelastuu taas. Mielestäni pitäisi olla ihan lakisääteinen velvollisuus kaikkien kuulua rekisteriin!

  3. Avatar Jules sanoo:

    Kiitos tärkeän aiheen esiin nostamisesta! On mukavaa, että blogissa esiin voi nostaa myös tällaisia aiheita. Valitettavasti lähipiirissä on useita tärkeitä, jotka ovat verituotteita saaneet. Treffi-ideanahan tämä on ihan huisin hyvä! Itse menin luovuttamaan heti täysi-ikäistyttyäni. Ehdin luovuttaa viitisen vuotta ennen kuin minulla diagnosoitiin sairaus, mikä estää luovuttamisen. Harmittelen erityisesti sitä, että myös mieheni verenluovutus on jäänyt väliin, kun emme enää yhdessä voi sitä tehdä. Otan nyt kuitenkin itseäni niskasta kiinni ja vien miehen vaikka kädestä pitäen verenluovutukseen. Kiitos siis postauksesta, se tuli nyt juuri sopivaan kohtaan. Saadaan aktivoitua ainakin yksi tyyppi takaisin tuohon hommaan.

  4. Avatar J sanoo:

    Mä olen käynyt luovuttamassa toisinaan, mutta välillä on esteenä ollut alhainen hemoglobiini, kerran olin luovutuskiellossa sen takia. Nyt harmittaa, kun ainakin Joensuussa on siirrytty siihen, että vain ajan varaamalla (tiettyinä päivinä n. kerran kuussa) voi luovuttaa. Vuorot menevät jo pari viikkoa aikaisemmin, ja itse en välttämättä tiedä vielä niin ajoissa, pääsenkö. Ton hemoglobiinin takia tarkkailen myös vointia ja kuulautiskiertoa, just in case. Mulle paras mahdollinen oli se, että paikanpäälle sai tiettyinä päivinä vain kävellä sisään, pieni jonottaminen ei haitannut.

  5. Avatar Äiti sanoo:

    Sun äitillä on käynyt hyvä tuuri että sai avun verensiirrosta, valitettavasti näin ei kuitenkaan aina ole vaan niissä on aina riskinsä! Voi tulla paljon komplikaatioita.

  6. Avatar Elisa sanoo:

    Hienoa toimintaa sinulta, arvostan kaikkia verenluovuttajia. Kiitos! Itsekin kyllä aion luovuttaa verta sitten, kun se on mahdollista. En ole vielä luovuttanut kertaakaan. Pari vuotta sitten sain pari pussia verta synnytyksen jälkeiseen verenhukkaan.

  7. Avatar Emminkemmi sanoo:

    Mitä painat täl hetkel

  8. Avatar Myös verenluovuttaja sanoo:

    Kopio Veripalvelun sivulta:
    ”Verenluovuttajat ovat sitoutuneita omalla vapaaehtoistoiminnallaan potilaan auttamiseen ilman korvausta. Se on myös oleellinen asia verivalmisteen turvallisuuden kannalta. Verenluovutuksesta ei saa Suomessa maksaa palkkiota. Tästä on säädetty laissa.”

    Todella hienoa, että kävit luovuttamassa verta. Sille tulee varmasti käyttöä! Silti kysyn ihan vilpittömästi, omaa tietämättömyyttäni, mitä tämä kaupallinen yhteistyö Veripalvelun ja Indieplacen kanssa tarkoittaa? Saitko verenluovutuksesta korvausta? Tosin tätä on vaikea Veripalvelulta uskoa. Mutta luulen, että tämä postaus herätti monessa lukijassasi samoja kysymyksiä. Tai sitten vain minussa :)

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      En saanut veren luovuttamisesta palkkiota, vaan tämän postauksen tekemisestä. Veren luovuttaminen ei ollut pakollista tämän toteuttamiseksi, halusin sen kuitenkin itse tehdä. :)

    • Avatar Ellu sanoo:

      Eiköhän tää oo Veripalvelulle samanlainen mainos ku joku välkkyvä banneri tai ulkomainokset, joista maksetaan mainosten suunnittelijoille ja tekijöille.

  9. Avatar Tove sanoo:

    Minulla seuraava luovutuskerta on kymmenes ❤️ Pieni teko, josta saa todella hyvänmielen.

  10. Avatar Hetukka sanoo:

    Aivan mahtavaa, että teit postauksen aiheesta! Oon miettiny jo pidemmän aikaa, että uskaltaisinko lähteä luovuttamaan ja nyt tsekkasin veritilanteen, ja jos oikein muistan veriryhmäni, nii oma veritippa näytti hyvinkin surkealta. Pitäneen tehdä testi ja suunnata luovuttamaan, jos soveltuisin.

  11. Avatar Annika sanoo:

    Eli kannatat verenluovutusts, sulla on omakohtaisia kokmuksia sen hyödyllisyydestä ja olet saanut siihen mallin kotoa – mutta itse menet luovuttamaan vasta kaupallisen yhteistyön merkeissä, eli kun sulle maksetaan siitä. Jepjep.

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Mulle ei maksettu luovuttamisesta mitään, eikä veren luovuttaminen ollut millään tavalla pakollista tämän yhteistyön toteuttamiseksi. Halusin sen kuitenkin tehdä, kun vihdoinkin oli mahdollisuus painon puolesta, enkä enää imettänyt. :)

  12. Avatar Ellu sanoo:

    Kiitos Iina, todella tärkeä aihe! Ja tässäkin bloggaajien ja somen voimaa pitäisi käyttää enemmän, niin saataisiin myös nuoret luovuttamaan. Treffi idea oli loistava! Joku työpaikan tyky päivä verenluovutuksen merkeissä, voisi olla myös hyvä konsepti :D

  13. Avatar Paukku sanoo:

    Tulin nyt sanomaan kaikille,että vaikka hb olisi todella hyvä tai hyvä,niin se ei kerro aina kaikkea. Kannattaisi tarkistaa ferritiini arvot naisella ne olis hyvä olla siellä raja arvojen yläpäässä joka on 150.. Se että ihminen ei juo tarpeeksi, eli on kuiva nostattaa hiukan hemoglobiinia.
    Minulla esimerkiksi hb on 130-150 paikkeilla pyörinyt. Ja olen kärsinyt anemian oireista ja ferritiini on ollut 26.. Olen nyt syönyt 100mg vahvaa rautaa saa ihan kaupasta ja olen huomannut eron olossa ja aijon jatkaa ja toki tarkkailla arvoa.. Mutta olkaa varovaisia! Tarkistakaa ferritiini arvo! Verensiirtoihinkin liittyy omat riskit ja nykyään lääketiede on mennyt hienosti eteenpäin ja omaa verta voi kierrättää leikkauksen aikana. Tämä on omakohtainen kokemus,kun en halua verta.

  14. Avatar T sanoo:

    Tärkeä aihe! työskentelen itse vastasyntyneiden teholla ja lähes kaikki pikkukeskoset tarvitsee jossain vaiheessa punasoluja. Usein tunnutaan ajattelevan, että verta tarvitaan vain leikkauksissa/isoissa onnettomuuksissa jne, mutta noille kaikista pienimmille se on myös selviytymisen kannalta välttämättömyys <3

Kommentoi