Metsä ja syksy on parasta mitä tiedän

16.10.2019

Me ollaan tänä vuonna löydetty nimenomaan metsät jotenkin uudella tavalla. Ollaan me kyllä aina ulkoiltu perheen kesken, tehty pitkiä pyörälenkkejä ja samoiltu myös metsissä. Mutta jotenkin tänä vuonna jotain on naksahtanut ja metsässä olemisesta on tullut ehkä kivointa, mitä mä voin keksiä koko perheen yhteiseksi tekemiseksi. Kivempaa kuin mikään muu. Me nautitaan siitä ihan valtavan paljon koko porukka. Se on niin mielettömän hyvää vastapainoa kaikelle muulle arjessa. Metsässä mun päässä ei pyöri mitään ajatuksia, ei stressiä, ei työasioita eikä mitään to do -listoja. Metsässä mä vaan hengitän ja nautin. Se on aivan ihanaa.

Aina nykyään kun mietitään, että mitä tehtäisiin viikonloppuna, mä sanon ekana ”mennäänkö metsään?”. Ja sinne me yleensä mennään, jos ei ole mitään muuta erityistä tekemistä. Metsään voi mennä hyvällä säällä ja sinne voi mennä vesisateella, molemmissa on puolensa. Lasten kanssa vesisade metsässä on ihan parasta: voi ihmetellä kotiloita ja kuunnella sateen ropinaa.

Yleensä pakataan jotain evästäkin mukaan, kaakaota termariin, leipiä ja marjoja tai digestive-keksejä. Saatetaan olla metsässä retkellä monta tuntiakin. Just nyt kaikki upeat värit ulkona kannustavat lähtemään metsään vieläkin useammin. Mä niin toivon, että tämä innostus ei laannu siksi aikaa kun on pimeää ja synkkää, eikä vielä lunta maassa. Lumihan tuo sitten taas ihan oman lisämausteensa ulkoiluun ja lumisessa metsämaisemassa ulkoileminen on, jos mahdollista, vieläkin ihanampaa kuin syksyn väreissä samoilu. Marraskuu on luultavasti synkkä ja pimeä, mutta siihenkin voisi saada voimaa ulkoilusta. Metsässä on rauhallista ja kaunista silloinkin, kun puissa ei ole lehtiä eikä maassa lunta.

Mä olen aina toivonut, että ulkoilusta ja liikunnasta tulisi mulle sellainen samanlainen tarve kuin mitä syöminen ja nukkuminenkin on. Koska se ei koskaan ole ollut mulle sitä, vaikka satunnaisesta ulkoilusta olenkin aina nauttinut. Se satunnainen ulkoilu ei kuitenkaan riitä. Mä olen ihmisenä tosi mukavuudenhaluinen ja olen aina rakastanut vaan makoilla sohvalla lukemassa kirjaa tai hengailla mukavasti sisällä herkkuja syömässä. Jossain vaiheessa aikuisiällä olen kuitenkin ymmärtänyt, että liikunta ja ulkoilu ei muutu mulle perustarpeeksi tai ihanaksi palauttavaksi asiaksi, jos en oikeasti pitkäjänteisesti sitä harjoittele ja muuta mun asennetta. Siksi olen yrittänyt harjoitella pikkuhiljaa, niinkuin kaikkia muitakin asioita elämässä. Aina ei ehkä ole huvittanut lähteä sinne metsään, mutta sitten kun on lähtenyt, niin on huomannut, miten mielettömän ihanaa siellä on.

Ja nyt alan olla ehkä vihdoinkin siinä pisteessä, että mä ihan oikeasti kaipaan sinne ulos ja metsään. Mä oikein odotan jo tiistain harrastusrumbassa, että tulisi viikonloppu ja pääsisi tekemään oikein kunnon pitkän metsäretken. Kyllä me lähimetsässä saatetaan käydä arkenakin ihmettelemässä, mutta ihanimpia ovat ne viikonlopun rauhalliset retket. Mä olen ihan fiiliksissä siitä, että meininki on nykyään tämä, koska aina ennen ajattelin, etten koskaan opi tykkäämään ulkoilusta ja liikunnasta säännöllisenä juttuna. Vihdoinkin olen alkanut oppia nauttimaan. Haluan näyttää lapsille pienestä asti miten kivaa on ulkoilla ja miten ihanaa metsässä on rauhoittua arjen askareista.

Meidän lapset ovat pienestä asti kyllä rakastaneet ulkoilua ja halunneet päästä sinne ulos säännöllisesti, niin metsään kuin leikkipuistoonkin ja sitä ollaan kyllä tehty. Yleensä meillä on ollut tosi kivaa. Mutta vasta viime aikoina olen alkanut fiilistellä metsäilyä niin paljon, että tekee mieli usein lähteä sinne ihan omasta aloitteesta, ilman, että kukaan toinen edes pyytää. Tästä mä haluan pitää kiinni. Metsässä samoilu on ilmaista, terveellistä, rentouttavaa ja nautinnollista. Siis ihan parasta koko perheen tekemistä <3

Missä on teidän lemppari-metsä? Onko teillä ollut samaa, että ulkoilu ei ole koskaan tuntunut itsestä ”pakolliselta”, vaan on pitänyt opetella haluamaan lähteä ulos?


7 Responses to “Metsä ja syksy on parasta mitä tiedän”

  1. Avatar Tarza sanoo:

    Mikä merkitys vaatteilla on mielestäsi ulkoilun mielekkyyden näkökulmasta?
    Haluaisin itse ulkoilla enemmän perheen kanssa, mutta mies ei innostu. Ja sitten kun mennään, on kivaa, mutta vain jos olen osannut pukea hänelle oikein 🤣😂 hah!

  2. Minä(kin) olen sisäihminen. En kaipaa edes ulos, saati metsään. Tietysti. kun kulkeminen on hankalaa metsä epätasaisena on viimeinen valinta. Viikonlopun saatan olla sisällä edes nenääni ulos pistämättä – saan raittiinilmanmyrkytyksen jos kauan ulkoilen.

  3. Avatar kp sanoo:

    Me ollaan muuttamassa Lontoosta takaisin Suomeen yli 15 vuoden jälkeen. Odotan varmaan eniten just Suomen luontoa ja metsiä. Ihana myös että 3 vuotias tyttäreni pääsee nauttimaan metsistä ja toivon, että voimme hänen kanssaan tehdä just paljon samankaltaisia metsäretkiä.

  4. Avatar Sofia sanoo:

    Mä oon taas niin ulkoilma ihminen että tuun hulluks jos en joka päivä pääse ulos. Helsingissä kaipaan melutonta metsää ja siksi on välillä päästävä oikeasti kunnolla maalle, missä kuuluu vain ne luonnon äänet. Sipoonkorpi, nuuksio on hienoja mutta mun makuun liian täynnä ihmisiä ja esim sipoonkorpeenkin moottoritien pauhu kuuluu. Niissä silti käyn usein koska ne on arkena näppärän matkan päässä helsingistä.

  5. Avatar iia sanoo:

    Marraskuun pimeässä suosittelen ottamaan taskulamput mukaan metsään! Näyttää metsä aivan erilaiselta taskulamppujen valossa :)

  6. Avatar Mima sanoo:

    Luonnossa liikkuminen on kyllä ihanaa! Oli pakko tulla kommentoimaan, että vesisateestakin voi nauttia mukavuudenhaluinen panostamalla kunnon coretex kenkiin ja vaatteisiin! ;) Välillä olen kauhistellut teidän asuja esim. pakkasella pulkkamäessä kun on vaan vaikka toppatakki, mutta farkut jalassa. Toki itsekin tätä teininä harrastin, mutta nyt olen jo pitkään ollut kaikkien ulkohousujen ja coretex kenkien fani, vaikka sua nuorempi onkin :)

  7. Avatar Riikka sanoo:

    Hei! Olet liittänyt tähän postaukseen hieman hämäävät kuvat, tuossahan näkyy kulkuväyliä ym. teitä. Itse en ihan tuollaista miellä metsäksi, tuo on ihan tavallisen näköistä ulkoilua, ei ”metsäilyä” Ainakin meidän omat metsät missä ulkoillaan on aika eri näköisiä kuin nuo maisemat.

Kommentoi