Viikon arkikuva 13/52

25.04.2020

Viikon arkikuva on ollut hetken aikaa tauolla meidän remppapuuhien ajan, mutta nyt palataan takaisin ja vuorossa on viikon arkikuva nro. 13! Paljon on puhuttu siitä, että koronan aikana pitää olla itselleen armollisempi ja sitä olen yrittänyt olla minäkin. En ole ottanut stressiä siitä, että tuotanko juuri oikeaan aikaan uuden arkikuvan, vaan olen mennyt fiilispohjalta. Tässä nyt oli kuitenkin loistava paikka viikon arkikuvalle, sillä tämä kuva on otettu juuri tänään ja se kuvastaa hyvin yhtä meidän tämänhetkisen arjen lempipuuhista: mun ja meidän 7- ja 8-vuotiaiden yhteisiä juoksu-pyörälenkkejä. Tämä kuva on otettu kun oltiin juuri lähdössä lenkille tänään iltapäivällä. Lapset pyöräilevät ja minä juoksen. 

Ja voi pojat, että juoksenkin! Lapset pyöräilevät kovaa, eivätkä kauheasti himmaile, joten mä saan pinkoa ihan kunnolla heidän perässä tai rinnalla. Sen jälkeen kun muutettiin tänne, on tullut käytyä lasten kanssa tällä tavalla lenkillä montakin kertaa. On niin mukavaa nauttia valoisista illoista ja kevään merkeistä. Käydään sellaisia 4-5km lenkkejä, mitä olen yksinkin juossut ja se on niin mukavaa. Lasten kanssa juostessa mun lenkkien keskivauhti on ollut yleensä 9,9km/h, mikä on jopa vähän nopeampi kuin mulla on yksin juostessa. 

Ollaan bongailtu erilaisia kukkia ja on ihana seurata yhdessä lasten kanssa miten pikkuhljaa kevät etenee. Vielä viikko sitten pensaissa ja puissa oli vain pienen pieniä silmuja. Nyt jo ruohikot vihertävät, monet pensaat ovat kasvattaneet vihreät lehdet ja joidenkin talojen edustalla on oikea kukkameri. Voikukkiakin on jo vaikka kuinka paljon! Ja on ihana muutenkin tutustua lähiympäristöön ja nähdä erilaisia paikkoja. Me aina vähän vaihdellaan reittejä tai juostaan sama reitti toiseen suuntaan, niin saa ihan erilaisia maisemia. 

Varmasti tämä vuodenaika vaikuttaa: on vaan niin paljon kivempi lähteä ulos juoksemaan, kun riittää, että laittaa kengät jalkaan ja juoksutakin päälle, eikä tarvitse kerrospukeutua. Olen kyllä silti ylpeä ja iloinen, että onnistuin pitämään juoksuharrastuksesta kiinni juuri sen kaikkein “vaikeimman” ajan. Aloitin syyskuun loppupuolella ja siitä päivät vaan pimenivät ja viilenivät. Nyt ollaan todellakin jo voiton puolella ja musta tuntuu, että mun juoksuinto vain yltyy säiden lämmetessä.

Muutenkin tuntuu, että tällä hetkellä tekee mieli liikkua tosi paljon. Aamuisin käyn yleensä pomppimassa trampoliinilla vartin, siinä tulee niin hyvä fiilis. Rakastan vaan kuunnella lintujen laulua pihalla ja fiilistellä aurinkoa. Ja lisäksi ollaan käyty paljon myös hitaammilla lenkeillä koko perhe niin, että meidän perheen potkupyöräilijä pysyy mukana hyvin. Hänkin on jo aika nopea potkuttelija, mutta matkalla tulee aina vähän ihania ylimääräisiä stoppeja kun pysähdytään ihmettelemään hienoja kukkia, tien toisella puolella olevaa koiraa tai jännittävää rakennusta. Ja mä rakastan niitä pysähdyksiä ja niistä heränneitä keskusteluita. Siksi kuitenkin ne varsinaiset juoksulenkit on edelleen mielekkäämpää hoitaa joko yksin tai isompien kanssa, niin voi keskittyä olennaiseen silloin. 

Vaikka mulla on vähän ikävä mun ja Oton kahdenkeskisiä juoksulenkkejä, joihin on tullut pitkä tauko, niin nautin kyllä näistäkin lenkeistä ihan hirmuisesti. Ja kyllä me ehditään taas kahdestaankin lenkille sitten, kun arki joskus palautuu ihan normaaliksi. Siihen asti nautitaan täysillä niistä jutuista, mistä juuri nyt voidaan. 

Meillä on muuten edessä uuden pyörän hankinta meidän esikoiselle, sillä tämä on jäänyt pieneksi (ja samalla keskimmäinen saa tämän esikoisen nykyisen pyörän). Nyt vaan juuri mietityttää, että minkähän kokoinen olisi hyvä ja joko pitäisi laittaa sellainen pyörä, jossa on vaihteetkin. Kertokaa ihmeessä millaisia pyöriä teidän koululaisilla on? Mä en muista yhtään millainen mulla itsellä oli tuossa iässä. Ihanaa viikonlopun jatkoa kaikille <3

PS: Tuli mieleen, että tauolla on myös mulle rakas Ihanat erilaiset perheet -sarja, jonka perään on kyselty. Mulla oli tosiaan seuraava haastattelu silloin sovittuna juuri sille viikolle, kun koronarajoitukset asetettiin maaliskuussa ja jouduttiin lykkäämään sitä eteenpäin. Mulle sarjan tekemisessä kyse on nimenomaan perheiden tapaamisesta henkilökohtaisesti, eikä se ole juuri nyt mahdollista. Koko se perheen tarina syntyy nimenomaan siitä keskustelusta ja tapaamisesta ja tunnelmasta. Mutta Ihanat erilaiset perheet palaa heti kun se taas on mahdollista ja en malta odottaa, että pääsen tapaamaan seuraavan perheen!


17 Responses to “Viikon arkikuva 13/52”

  1. Avatar Nimetön sanoo:

    Meillä ainakin on jo 5- vuotiaalla vaihteilla oleva pyörä, ja 7-vuotiaalla kunnon maastopyörä.
    Eikö N voisi alkaa jo opettelemaan polkupyörällä ajoa apupyörien kanssa? Molemmat meidän lapsista ovat ajaneet 2,5-3v asti polkupyörillä, ilman apupyöriä oppivat ajamaan 4v.

    • Avatar es sanoo:

      Mä oon ainakin ymmärtänyt, että suoraan aikovat siirtyä potkupyörästä polkupyörään ilman apupyöriä. Tästä oli juttua aiemmin täällä blogissa, että jotenkin se tasapaino on apparien kanssa erilainen kuin pyöräillessä ja paremman tuntuman saa siis potkupyörällä :)

  2. Avatar Nimetön sanoo:

    Ehdottomasti vaihteet! Meillä tuli kuopukselle vaihdepyörä (Islabikes Beinn 20″) jo vähän ennen kuin täytti 5v ja pyöräilyyn tuli aivan uutta tehokkuutta. Kannattaa myös ostaa sellainen pyörä, jossa on vain käsijarrut ja joka on mahdollimman kevyt. Nuo Pukyt ovat harmillisen painavia pyöriä. Suosittelen katsomaan 24″ pyörää merkeiltä KuBikes, Woom bikes tai Frog bikes, näitä kaikkia pääsee Helsingissä myös kokeilemaan.

  3. Avatar E sanoo:

    Riippuu toki lapsen pituudesta, mutta meillä kohta 10-vuotias meni vielä viime kesänä 20″ pyörällä, vaikka oli ehkä vähän pieni jo. Nyt sit just siirryttiin 26″ pyörään. Hyvin ylettää polkemaan, kun satula matalimmalla eikä tunnu liian isolta. Tää löytyi tosiaan edullisena käytettynä, siks ei ostettu enää 24″ tähän väliin.

  4. Avatar Linsu sanoo:

    Hei. Sua ja teidän perhettä on mukava seurata. Yleensä luen blogiani iltaisin 🙂 Meidän tyttö sai 6-v lahjaksi Pukyn pyörän 20 tuumaisena. On pitkä tyttö ja siinä on kolme vaihdetta. Menee varmasti koulun alkuun ainakin. Puky, Frogi, Tunturi ovat ainakin varmoja merkkejä ja todennäköisesti teidän tytölle 24-tuumainen pyörä on oikea koko 🙂👍 Myös muut maastopyörä merkit ovat varmasti hyviä. Kannattaa sovittaa

  5. Avatar Nimetön sanoo:

    Vaihdepyörään, jalkajarrulliseen, on vaihdettu toisella tai kolmannella luokalla. Vähän sen mukaan, mitä lapsi on toivonut ja mitä on ollut tarjolla. Siis sitten, kun liikenteessä kaikki keskittyminen ei enää menee ”oikealla kaistalla ajamiseen”.

  6. Avatar Nimetön sanoo:

    Pientä paikallista suosittelen! https://liikkuvalaatikko.fi/kauppa/
    Pauli on ihan huikea tyyppi ja palvelu mitä mainiointa!

  7. Avatar Pita sanoo:

    Meillä on samanikäisellä tytöllä Jopo, on tykännyt sillä pyöräillä vuoden verran.

  8. Avatar sande sanoo:

    Tää postaus vahvisti sitä mitä niin monesti oon ajatellut; siellä helsingissä jo voikukat kukkii ja ollaan jo kesän kynnyksellä, kun täällä lapissa vedetään edelleen toppatakit päällä ja lunta on vielä metrikaupalla. Oon niin monesti miettinyt että täällä lapissa asuessa menee iso osa vuodesta ”hukkaan” koska talvi on niin pitkä ja kesä on oikeasti sen kaksi kuukautta. Ja kun ei todellakaan ole talvi ihminen, voin sanoa rehellisesti että inhoan talvea. Inhoan lunta ja kaikkea siihen liittyvää. En tykkää laskettelusta, hiihtämisestä, luistelusta, saati mistään lumeen liittyvästä. Oikeastaan en talvisin haluaisi astua edes ovesta ulos. Varsinkin tälleen keväisin tulee niin sellainen fiilis että oikeesti nyt jos asuisi etelämmässä olisi jo melkein kesä. Tuntuu että talvi ei vain ole minua varten. Oon niin monesti miettinyt että jos jotenkin olisi mahdollista niin asuisin ainakin osan talvesta ulkomailla. Tai jos asuisi etelämmässä tilanne olisi ihan toinen. Osaatko itse antaa minkäänlaista näkökulmaa asiaan kun oot kuitenkin asunut oulussa ennen helsinkiä? Oot kyllä niin positiivinen ihminen ja ihanalla perheellä varustettu että varmaan pärjäisitte vaikka siperiassa :D mutta oikeasti kaipaisin mielipidettä, ootko itse kokenut helsingissä kesän/talven eri tavalla kuin oulussa?

  9. Avatar Tiina sanoo:

    Ihana arkikuva, tosi reipas meininki välittyy kuvasta :) meillä ekaluokkalaisella on 3-vaihteinen 20″ polkupyörä, Nopsa-merkkinen taitaa olla.

  10. Avatar Milla sanoo:

    Meillä on 12- vuotiaalla 24 tuumainen jopo. Hyvin polkee sitä. Ei vaihteita.
    7-vuotiaalla on nyt vähän aikaa sitten ostettu 20 tuumainen jossa on vaihteet ja käsijarru.
    Varmaan vähän riippuu minkä pituinen on. Me käytiin tytön kanssa prismassa kokeilemassa pari viikkoa sitten eri kokoisia pyöriä, kannattaa kokeilla lapsen kanssa että mikä olisi sopiva. Saatiin myös myyjältä hyvin neuvoa ja se pystyi laskemaan /nostamaan satulaa yms :) ja likka sai siellä sisällä pyöräillä ja kokeilla miltä tuntui pyörä.
    Samalla reissulla ostettiin uusi pyöräilykypärä kun vanha oli liian pieni.
    Myös käytettynä saa hyviä pyöriä. Nyt ei vaan löydetty mitään hyvää käytettyä meidän läheltä niin piti uusi ostaa kun pyöräilemme aamulla eskariin ja minä töihin niin piti saada nopeasti uusi pyörä vanhan tilalle.

  11. Avatar Pyöräostoksilla sanoo:

    Hei. Me ostettiin juuri meidän tokaluokkalaiselle tytölle 24 tuumainen maastopyörä. Vaihteita taitaa olla 7, muistaakseni. Noin paljon vaihteita ei tietenkään tarvitsisi olla, mutta tässä nyt niitä oli :) On juuri sopivan kokoinen hänelle ja tykkää kovasti, kun voi vaihdella vaihteita ja pystyy pyöräilemään myös metsäradoilla.

  12. Avatar Miia sanoo:

    Meillä on tytöllä ollut nyt kaksi pyörää XXL:n White-merkkisiä. On erittäin kevyt joten siksi helppo hallittava. Toki merkkejä on varmasti paljon, mutta toi on ollut hinta-laatusuhteeltaan hyvä. Tyttö on nyt 3.lk:lla ja Jopo pitäis kuulemma seuraavaksi saada. Katsotaan sitten kun seuraavan pyörän osto ajankohtainen että vaihdetaanko siihen :) Ei olla mitään himo pyöräilijöitä niin Jopokin kyllä menis.

  13. Avatar Essi sanoo:

    Kahden treenipyörän jälkeen meidän esikoisen toiveet seuraavalle pyörälle on jo ihan selvät. Hän tahtoo vaihteet ja molemmat jarrut käsijarruina niin kuin oli pienemmässä pyörässä, sillä kokee nykyisen jalkajarrun jotenkin turvattomana. Vaihteiden ideaan ihastui kun kuuli niiden toimintaperiaatteesta. Ollaan sovittu, että seuraavan pyörän saa viimeistään ekaluokalla.

  14. Avatar Kaisa sanoo:

    Meidän lapsilla on Frog-merkkiset pyörät. Ne on tosi kevyitä ja helposti ajettavia ja on kiva että on myös neutraaleja värejä saatavilla että saman pyörän voi kierrättää tytöltä pojalle. Kannattaa satsata nimenomaan keveyteen koska se on avain sujuvaan pyöräilyyn josta lapsi itsekin nauttii.

  15. Avatar HelKa sanoo:

    Meillä on tokaluokkalaisella 24″ maastopyörä, 7-vaihdetta ja jalkajarrut. Samalla ajoi jo viime vuonna loppukesästä.

  16. Avatar Tepe sanoo:

    Meillä ostettiin pojalle 20-tuumainen, 9-vaihteinen Orbea-pyörä, kun oli 5,5v. (nyt 6,5v.). Ennen sitä oli vaihteeton Isla Bike, joka oli ihan mahtava myös. Poju on aina ollut kova pyöräilemään ja oppikin ajamaan pyörällä viikkoa ennen kolmevuotispäiväänsä, apupyöriä ei ole koskaan ollut käytössä ja molemmissa pyörissä pelkät käsijarrut. Sai kummeiltaan jo 1v. lahjaksi Pukyn potkupyörän, jolla huristeli alkuun ja tasapaino ja pyöräily onnistuikin heti, kun sai hetken harjoitella tuolla Isla Bikella :) On tykännyt kovasti uudesta pyörästä ja viime kesänä hurautettiin 35km mummolaankin sillä ja olisi jaksanut vielä pidemmällekin :D Vaihteista tykkää pyörässä paljon ja myös siitä, että pyörä on vähän maastopyörämäinen, niin pystyy käymään iskän kanssa myös maastopyöräilemässä, kun mies sitä harrastaa :)

Kommentoi