Aika raflaava otsikko eikö? Mutta niin vaan minä olin lauantaina liikkeellä verkkareissa ja korkkareissa. Tosin verkkarit eivät olleet mitkä tahansa pöksyt, vaan vähän aikaa sitten ostamani Adidaksen Sifonki-trackpantsit, joissa ei oikeastaan ole muuta verkkarimaista kuin ne kolme raitaa ja Adidas-logo.

Verkkarit ja korkkarit yhdessä on yksi tän hetken suurimpia trendejä, joka kieltämättä ensin vähän tuntui sattuvan silmiin. Mutta nyt kun sitä on hetken aikaa katsellut, mä voisin jopa melkein kuvitella ostavani ihan kunnon coolit trackpantsit (eikä tällaisia sievistely-sifonkisia), ja laittavani ne jalkaan korkkareiden kanssa, niinkuin Kendall, Gigi ja muut upeudet. Tosin se voisi mennä omalla kohdallani hieman mönkään, sillä mä en ole Kendall enkä Gigi. En omaa mallivartaloa, enkä osaa olla sellainen huolettoman tyylikäs niinkuin he, vaikka kovasti yritänkin.

Ehkä nämä sifonkiset ovat mulle se just oikea vaihtoehto. Rennot, mutta saa puettua myös vähän fiinimmin, sillä ne muistuttavat niin paljon kaikkia perus vaatekauppojen kesäpöksyjä, kankaaltaan, leikkaukseltaan ja ovat vieläpä sopivasti mustat. Mä olen niihin ihan rakastunut, ja voisin mennä näissä melkeinpä mihin vaan.

Housuihin yhdistin skarpimman nahkatakin, sekä teräväkärkiset mustat peruskorkkarit ja mustan v-aukkoisen topin. Aika All black everything -meininki tukkaa lukuunottamatta. Tukan laitoin rennosti ponnarille, osittain siksi että mä menen ihan kohta kampaajalle vihdoin (en ole vaan ehtinyt aiemmin) ja tukka alkaa olla jo aika jäätävässä kuosissa, osittain siksi että sporttiponnari tuntui sopivan asuun.

Takki SheInside* / Toppi River Island / Housut Adidas Originals / Kengät ZARA / Laukku Michael Michael Kors / Kello Tommy Hilgiger* / Kaulakoru River Island / *saatu blogin kautta.

Mitäs sanotte verkkareista ja korkkareista? 😀 Kokeilisitteko itse?

Can’n Picafortissa ei ollut hirveästi vaatekauppoja turistikauppojen lisäksi, mutta Mango löytyi ja muutamia merkkivaateliikkeitä. Läheisessä Alcudiassa oli muutama kauppa lisää, mutta sinne Palmaan me ei sitten lähdettykään erään sattumuksen vuoksi, siitä lisää Mallorcavinkki-postauksessa! Mä olen kuitenkin shoppailijana sen verran kursailematon että ihan hyvin löysin ostettavaa jo näistä muutamasta kaupasta, tiedä sitten onko se hyvä vai huono juttu.

Can’n Picafortin Mangosta ostin itselleni ihanat kultaiset sandaalit, kun mun kesäbaltsuista irtosi pohja jo tokana matkapäivänä. Menin siis Mangoon alunperin sandaalien perässä, mutta mukaan tarttui myös kuvissa päällä oleva ihana valkoinen mekko joka paljastaa olkapäät. Mun olkapäät on aina olleet yksi mun lempikohta mun vartalossa, josta muuten löydän välillä vaikka jos mitä vikaa. Siksi olen tosi iloinen että olkapäät paljastava trendi on nyt valloillaan, se on nimittäin hienostunut ja kiva tapa paljastaa vähän kesäihoa ja näyttää raikkaalta kaikkien muiden mahdollisten paljasteluaukkojen jälkeen.

Mekko on kevyttä ja ohutta kangasta ja siinä on mukava olla kuumallakin helteellä, se on päätynyt mun päälle jo useaan otteeseen vaikka se on ollut mulla vasta pari viikkoa. Ainoa miinus tulee siitä että se rypistyy aika helposti, mutta onneksi meillä on uusi hieno silitysrauta jolla silitellä sitä nopeasti, haha! Mekossa oli mukana tuo ruskea vyö joka on mun mielestä myös tosi kiva lisä muuten valkoiseen mekkoon, se ryhdistää sitä ja tuo vyötäröä esiin.

Olkapäät paljastavien asujen kanssa pitää mun mielestä olla hiukset kiinni, koska avoin tukka vähän niinkuin vesittää sen idean, tai ainakin mun omien hiusten kanssa tuntuu siltä. Toisaalta taas ruotsalaiset tyylibloggaajat ovat pitäneet kyllä hiuksia myös auki ja se on näyttänyt tyrmäävän upealta, itse en vaan osaa olla niin tällaisen kaula-aukon kanssa. Mitä mieltä te olette, paljaiden olkapäiden kanssa tukka kiinni vai auki?

Mekko & Kengät Mango / Aurinkolasit Ray Ban

Valkoinen mekko, hot or not?

Ihanaa torstaita kaikille <3

Löysin vihdoin pari viikkoa sitten itselleni sellaisen sivuilta avoimen topin, joka oli oikean mallinen juuri mulle. Mulla on kaksi aiempaa, jotka ovat kyllä tosi kivoja, mutta jotka ovat niin pitkiä että en tiedä sopivatko ne sittenkään omalle vartalolleni. Tämä harmaa toppi on tosi avoin sivuista, ja sopii kivasti lämpimiin kesäpäiviin ja myöskin reissuvaatteeksi. Se on helppo heittää bikinien päälle sortsien kanssa, tai menee kivasti myös vaikka kynähameen kaverina. Jotenkin mua viehättää hirmuisesti nämä sivuilta avoimet topit, koska ne paljastavat kesällä kauniisti ruskettunutta ihoa, mutta eivät ole kuitenkaan sellaisia överipaljastavia.

Mä en ole ehkä ollut kovin innoissani nykyisestä leggingssit housuina -muodista, mutta pakko se on myöntää että onhan se hitsin mukavaa olla leggingseissä farkkujen tai jeggingsien sijaan. Mulla on Zaran tukevampaa kangasta olevat leggingsit joissa on kuitenkin koristetakatasku ja etutaskut, sekä nappi ja vetoketju edessä luomassa vähän housumaisempaa vaikutelmaa. Ne ovat yllämainituista huolimatta ihan yhtä mukavat kuin muutkin leggingsit ja ne ovat myös materiaaliltaan pehmeää puuvillasekoitetta. Niitä mä olen nyt käyttänyt, mutta yleensä vain pitkien paitojen/jakkujen kanssa.

Tämän lyhyen topin kanssa kääräisin vyötäisille farkkupaidan, joka myös lämmitti mukavasti kesäisen tuulenvireen yllätettyä jätskinhakureissulla, siinä missä peitti myös leggingssipyllyn.

Toppi H&M / Rintsikat Björn Borg* / Leggingsit ZARA / Farkkupaita H&M / Kengät Primark / Laukku Marc by Marc Jacobs / Kello Marc by Marc Jacobs* / *saatu blogin kautta.

Mun mielestä tän asun kaveriksi sopi hyvin rento ponnari ja kevyt meikki. Muutenkin tykkään näin kesällä meikata kevyemmin kuin talvella. Kai se on ihan loogista että kun kesällä laitetaan ohuempi kerros vaatetta, niin meikkiä myös. Kesällä on ihanan helppoa, ulos lähtemisessä kestää huomattavasti lyhyempi aika kuin talvella, varsinkin silloin kun on liikkeellä lasten kanssa.

Sivuilta avoin toppi hot or not? Oletteko itse hommanneet?

Olin viime lauantaina ystäväni Great Gatsby -teemaisilla 25v-synttäreillä, ja sinne piti tietysti pukeutua teeman mukaisesti. En meinannut millään löytää sopivaa mekkoa, koska rakastamani 20-luvun tyyli ei ole juuri nyt pinnalla muodissa yleisesti, eikä sellaista näinollen ihan joka kaupasta löytynytkään. Ystäväni oli tilannut oman mekkonsa Englannista riskipelillä, palautus olisi kuulemma maksanut 60 euroa – eli mekon oli parempi olla sopiva. Ja sehän oli, synttärisankari näytti upealta.

Juhlapäivänä, edelleen tuskaillessani asuttomuuttani mä vielä kerran selasin Pinterestiä ja yritin keksiä jotain tee-se-itse-hätäratkaisua, kunnes mulla vihdoin välähti: Hitto mullahan on ihan 100% teemaan sopiva mekko omassa vaatehuoneessani. Zeldan odotusaikana ostin Cubuksesta silloisen blogialustani avajaisiin ihanan puuteriroosanvärisen helmikoristellun mekon, joka on tyyliltään ihan 20-lukua.

Sovitin mekkoa, ja se oli edelleen oikein hyvän kokoinen, sillä se on malliltaan muutenkin väljä eikä ihonmyötäinen. Mekko itsessään oli sen verran hyvin teemaan sopiva, että en jaksanut edes ottaa stressiä muista asusteista. Yksinkertaiset sandaletit ja laukku vain, ja avot.

Takki Sheinside* / Mekko Cubus / Kengät Zara / Laukku Rebecca Minkoff / Koru Nora Norway / Kello Marc by Marc Jacobs* / Korvakorut Glitter / *saatu blogin kautta

20-luvun tyyliä miettiessäni olin onnellinen pidennyksistä ja siitä että tukassa löytyy sekä massaa että pituutta, sain tehtyä hiuksistani sekä koristeen että kampauksen. Muistin että mulla on yksi ihana helmikoristeltu mekkoon sopiva otsapanta, mutta etsiessäni sitä en löytänytkään sitä tai mitään muutakaan todistetusti ainakin joskus omistani otsapannoista. Niinpä piti ottaa käyttöön suunnitelma ö ja tehdä sellainen itse, omista hiuksista. Letitin puolikkaan päässäni kiinniolevan teippipidennyksen itselleni pannaksi, ja kiinnitin sen pinnillä.

Nutturan väkersin ihan summanmutikassa juuri ennen lähtöä, puolet pidennyksistä kieritin vaan ympyräksi niskaan ja kiinnitin pinneillä, toisen puolen pyörittelin kahden osion letille ja sen jälkeen kiinnitin sen pinneillä myös. Koristelin vielä toisella pikkuletillä. Kuulostaa hankalammalta kuin se olikaan, siis oikeasti vaan mun kädet teki jotain ja yritin tihrustaa vessan likaisesta peilistä että mitä ne teki, ja kuorrutin lopputuloksen isolla kerroksella ainoaa lakkaa mitä meiltä löytyi: pettämätöntä Wellan 2,95 hiuslakka extra strongia jota löytyy jokaisesta kaupasta.

Mielestäni lopputulos oli erittäin onnistunut, varsinkin kun asuun käytetty rahasumma oli pyöreä nolla. Tämä oli osoitus siitä että joskus kannattaa säästää niitäkin vaatteita mitä ei ole käyttänyt kolmeen vuoteen, sillä ei sitä koskaan tiedä milloin niille tulee tarvetta. Tosin tämä koskee vain sellaisia erikoisempia vaatteita joita ei ihan helposti kaupasta löydä koska tahansa.

Eilen tuli pieni postaustauko, kun me viiletettiin töiden ja dagiksen jälkeen ensin tanssiin ja sitten hakemaan mun äidille etukäteisäitienpäivälahjaa kun hän lähtee tänään kotiin, ja sitten vielä hakemaan Ottoa lentokentältä, kun hän tuli takaisin työreissulta. Nyt nautitaan tyttöjen kanssa neljästä vapaapäivästä ja suunnataan pian kaveriporukalla piknikille puistoon.

Aivan ihanaa helatorstaita kaikille <3

Viimeisen vuoden aikana olen lainannut kaikki gaala-asuni, paitsi viime syksyisen yksisarvismekon koska mistään ei löytynyt sopivaa. Tiedän jo asua suunnitellessa, että luultavasti tulen käyttämään sitä vain yhden kerran, ja siksi en mielelläni osta sitä vaan lainaan. Tälläkin kertaaa aloitin asun etsinnän Polhemin showroomin valikoimista hyvissä ajoin, ja löysin ihanan BCBGenerationin haalarin johon rakastuin. Myös viime syksynä mulla oli samaisen merkin vähän erilainen haalari lainassa toisessa blogigaalassa. BCBGenerationia myy Suomeen ainakin Zalando, ja Zalandon valikoimasta oli tämä kyseinen haalarikin.

Mua mietitytti ensin että olenko liian värikäs jos yhdistän sähkönsinisen haalarin tähän pastelliviolettiin kuontaloon (niinkuin mua mietityttää joka kerta jotain muuta kuin harmaata, mustaa tai valkoista yhdisteltäessä), mutta päädyin siihen että sininen ja violetti ovat kavereita.

Haalarin leveät lahkeet olivat mulle ihan uusi juttu, sillä olen viimeiset kymmenen vuotta käyttänyt pelkkiä pillejä. Mutta toisaalta ne toivat sellaista naisellisempaa muotoa mulle, mistä tykkään, ja ehkä tämän haalariasun myötä nyt uskallan ostaa itselleni jotkut leveämmät pöksyt. Olen vartalonmalliltani tosi pötkö, koska mulla on kapea lantio ja kapeat olkapäät, eikä rintamuskaan päätä huimaa. Siksi on hauskaa aina välillä luoda itselleen enemmän muotoja vaatteiden avulla, sitä pitäisi harrastaa useamminkin.

Iltalaukun kanssa oli sellainen hassunhauska sattuma, että mun piti ottaa mukaan musta Michael Korsin crossbody, mutta unohdin sen kotiin, ja niinpä ainoa mukana ollut pikkulaukku oli tuo kirkkaanpunainen Rebecca Minkoffin Mini Love jonka olin tarkoittanut alunperin ainoastaan päivätapahtumaan punaisen hameen kaveriksi. Tämä oli varmaan siis värikkäin gaala-asuni hetkeen.

Haalari BCBGeneration (lainattu) / Kengät Zara / Laukku Rebecca Minkoff Mini Love / Korvakorut Gina Tricot / Kello Marc by Marc Jacobs* / *saatu blogin kautta

Mä en ota gaala-asuja turhan vakavasti, koska mulle ne on tilaisuuksia kokeilla jotain uutta ja vähän repäistä. Tilaisuuksia pitää vaatteilla hauskaa ja leikitellä eri tyyleillä.

Otto tuli eilen illalla myöhään kotiin, ja me ollaan täällä ihan onnemme kukkuloilla kun saadaan olla kaikki yhdessä viikonloppu. Nyt vappuaaton viettoon ja munkin paistoon. Aivan ihanaa vappuviikonloppua kaikille <3