Ajattelin valottaa teille vähän tätä mun tavallista keskiviikkopäivää vähän erilaisen postauksen muodossa. Olen toki tehnyt aiemminkin päivä kuvina -postauksia mutta tää on ainakin aiemmista vähän poikkeava, kun sisältö on erilainen. Tästä päivästä ei ainakaan vauhtia ole puuttunut, kello kymmeneltä mä taisin tehdä henkilökohtaisen nopeusennätykseni. Mutta enpä paljasta nyt kaikkea heti alkuun, edetään kronologisessa järjestyksessä.

7.00

Herätyskellot kävelevät ulos omasta huoneestaan viisi minuuttia ennen mun puhelimen kellon pärähtämistä. Pikainen kahvi, ja eikun vain pyykkikone päälle ja puuron keittoon. Tänään tytöt saavat puuroon hilloa, silmät on niin ristissä että en jaksa pilkkoa hedelmiä.

8.00

Pikainen keittiön siivous, tytöille aamupesut ja vaatteet päälle. Pyykit kuivumaan ja meikit naamaan, ennen lähtöä bussipysäkille.

9.00

Kaikki on valmista, huulipunatkin sudittu huulille ja voidaan kipittää bussille. Pikainen bussimatka päiväkodille, tytöt nopeasti sinne, tai niin kuvittelin, kunnes tajusin että ei hitto mullahan on jo aivan järkyttävä kiire vaikka luulin että aikataulu piti oikein hyvin. Taisin innostua höpöttämään hoitajien kanssa vähän turhan pitkäksi aikaa. Yhtäkkiä tajusin, vasta metroa odottaessani, että siinä vaiheessa kun mun metro on perillä rautatieasemalla, mulla on kaksi minuuttia aikaa juosta junaan, joka kulkee tunnin välein. KAKSI minuuttia. Mä ehdin, juoksin kolmet liukuportaat korkkarit jalassa ylös ja juoksin vielä ulkona pari sataa metriä. Juuri kun oltiin työkaverin kanssa astumassa junan ovista sisään, konduktööri puhalsi pilliin. Mä kerkesin, en vieläkään voi uskoa. Ehkä siisteintä mitä olen vähään aikaan tehnyt!

Junamatkan aikana käytiin vähän läpi päivän suunnitelmia ja muutamia työjuttuja, tai no siis sen jälkeen kun olin ensin hengitellyt pienen tovin mun pinkomisen jälkeen ja  juonut pullollisen vettä. Mä olen aina ollut vahvempi kestävyyslajeissa kuin hulluissa spurteissa, hahhah!

11.00

Juna oli perillä, edessä oli lyhyt automatka Fiskarsiin kultasepänpajalle jossa tehtiin töitä tänään, ja hengityskin oli jo vähän tasaantunut. Korkkarijuoksu kolmissa liukuportaissa tosin aiheutti varmaan ikuiset maitohapot, mutta ei se mitään. Tehtiin muutama tunti hommia, ja suunnattiin sitten lounaalle viihtyisään ravintolaan Fiskarsin keskustassa.

14.00

Lounaan jälkeen tehtiin muutama tunti lisää töitä ja käytiin asioita läpi. Juotiin pannullinen kahvia ja saatiin paljon tehtyä. Viiden maissa lähdettiin takaisin kohti Helsinkiä ihanassa auringonpaisteessa. Fiskars on super kaunis paikka, suosittelen käymään jos ette ole käyneet! En voi edes kuvitella miten nättiä siellä on kesällä kun kaikkialla on kukkia ja puissa lehdet.

18.00

Mun juna oli perillä, sitten kipitin äkkiä kaupan kautta kotiin lapsia pusuttelemaan ja kysymään miten päiväkotipäivä oli sujunut! Kuulemma oli mennyt oikein kivasti, oli leikitty vesileikkejä ja kerätty kiviä ja kuulemma kaikki ruoka oli maistunut paitsi nuoremmalle hedelmäpuuro välipalaksi. Ihan hurja ikävä oli molempia, oli niin ihana nähdä vihdoinkin pitkän päivän jälkeen. Siinä vaiheessa kun tulin kaupan jälkeen kotiin, oli kello jo yli seitsemän ja lapsetkin jo melkein menossa nukkumaan. Lasten alettua iltapalan jälkeen nukkumaan, mä paistoin itselleni päivän superterveellisen herkun, salamipizzan, ja nautin sen hyvällä omallatunnolla cokiksen kanssa.

Ihan mahtava päivä takana, ei voi muuta sanoa! Huomenna mä ehdin olla tyttöjen kanssa koko aamupäivän, ennenkuin suuntaan iltapäiväksi blogijuttuihin. Sitten alkaakin meidän viikonloppu vähän etuajassa, koska perjantaille ei ole mitään menoa ja taidetaankin vain nauttia lasten kanssa kauniista ilmasta, ja mennä ehkä vihdoinkin testaamaan sitä Tiaran potkupyörää.

Kyllä tähän arkeen ehkä alkaa jo tottua. Huomaan etten ole enää niin väsynyt kuin viime viikolla iltaisin, ihanaa!

Millainen päivä teillä on ollut?

Jatketaan periaatteessa pastalinjalla, mutta tällä kertaa pastan korvaakin kesäkurpitsa. Kokeiltiin nimittäin tehdä itse kesäkurpitsalasagnea viime viikolla. Mä olen tosi kyllästynyt perinteiseen jauhelihalasagneen kun ollaan syöty sitä vuosien mittaan niin hullun paljon. Se oli lihapullien lisäksi ensimmäisiä ruokia jotka opin tekemään hyvin ja helposti, ulkomuistista ja siksi sitä on tullut niin usein laitettua. Lisäksi lasagne on yksi lasten suurimpia ruokasuosikkeja, joten siksikin me ollaan sitä syöty paljon.

Kesäkurpitsan lisäksi tässä reseptissä vaihdettiin liha toiseen, eli jauhelihan sijaan laitettiinkin broilerin sisäfileetä. Broileri sopii tosi hyvin mun mielestä yhteen kesäkurpitsan ja tomaatin kanssa, ja ne muodostivatkin oivan makuyhdistelmän tähän herkkuun. Lasagne oli helppo tehdä ja maistui oikein hyvin meille kaikille. Perinteiselle lasagnelle erittäin kova haastaja, johon ei varmasti kovin äkkiä kyllästytä. Mä olen myös iloinen siitä että tämän viikon arkiruoka -postaussarjan ansiosta olen haastanut itseni keksimään useammin vaihtoehtoja meidän ikisuosikille eli pastalle. Vähemmän vaaleaa pastaa ja enemmän vihanneksia ja juureksia, se on hyvä linja!

Kesäkurpitsa-broilerilasagne (5 annosta)

3 kesäkurpitsaa

600g broilerin sisäfileitä

1 rs tomaattituorejuustoa

1prk tomaattimurskaa

sipulia

2 valkosipulin kynttä

50g grana padanoa

1rkl maissitärkkelystä

200g mozzarellaraastetta

suolaa

mustapippuria

välimeren yrttimaustetta

Leikkaa kesäkurpitsat pituussuunnassa ohuiksi siivuiksi. Voit itkettää kesäkurpitsat halutessasi suolan ja talouspaperin avulla kuten aiemmissa arkiruokapostauksissa olen kuvaillut, tai lisätä lasagneen ihan sellaisenaa. Pilko sipuli ja valkospuli pieneksi. Paista broilerin sisäfileet pannulla ja leikkaa pieniksi suikaleiksi. Paista pannulla sipuli ja valkosipuli, lisää tomaattimurska, grana padano ja tuorejuusto, sekä mausteet. Hauduta pari minuuttia, nosta pois liedeltä ja lisää sekaan maissitärkkelys. Sekoita tasaiseksi. Mausta kesäkurpitsaviipaleet mustapippurilla (ja lisää suolaa jos et itkettänyt niitä). Lado vuokaan kerroksittain suikaloitua kanaa, tomaatti-tuorejuustokastiketta, mozzarellaraastetta ja kesäkurpitsaviipaleita. Ripottele lopuksi pinnalle vielä juustoraastetta. Paista uunissa 200 asteessa n. 40 minuuttia, anna vetäytyä paiston jälkeen vielä 10min ennen tarjoilua. Tarjoile tuoresalatin kanssa.

Mukavaa keskiviikkopäivää kaikille <3

Millainen on teidän lempparilasagne?

Viikonloppuna mä laitoin pitkästä aikaa hameen päälle, kun testasin Sheinsidelta saatua mustaa skater-hametta. Mun on kyllä pakko myöntää että mitä harvemmin hametta käyttää, sitä hankalampaa siihen on pukeutua. Ennen käytin pelkkiä hameita, joskus teini-iässä, enkä kokenut oloa housuissa ollenkaan kotoisaksi. Nykyään on toisinpäin, musta on tullut tylsä. Farkut ja sifonkipusero tai teepaita on niin helppo yhdistelmä, ja aina kun vedän hameen päälle, mä tuskastun ja päädyn kiskomaan sittenkin ne farkut jalkaan. Jotenkin tuntuu että mikään paita ei näytä hameen kanssa hyvältä, eikä myöskään mikään takki.

Nyt kuitenkin, monen viikon pähkäilyn jälkeen, mä sain yhdistettyä mielestäni hameen kivasti. Arvatkaa mihin? Mekkoon. En halunnut liian paljastavaa, enkä liian löysää yläosaa. Paljas maha tuntui typerältä tähän aikaan vuodesta joten croptop  oli no-no, ja hame ohutkankaisena ei istunut kivasti jos alla oli pidempihelmainen paita, etenkin jos se oli yhtään paksumpi. Niinpä päädyin pukemaan hameen alle H&M:n raidallisen skatermallisen mekon, mun suuren lempparin viime kesältä joka mulla oli silloin päällä varmaan useammin kuin mikään muu vaate. Siinä on mukavan peittävä kaula-aukko, mutta se on kuitenkin vartalonmyötäinen. Se toi myös kivasti volyymia hameen alle, ja oli juuri sopivan mittainen ettei näkynyt alta kuitenkaan.

Päivän asu / Takki Sheinside* / Mekko H&M / Hame Sheinside* / Sukkahousut Lindex / Kengät H&M / Kaulakoru Marc by Marc Jacobs / Korvakorut Marc by Marc Jacobs / *saatu blogin kautta

Ehkä vähän höpsöä yhdistää mekko ja hame? Mutta ei ne musta pahalta näyttäneet yhdessä. Mä puin asun ostoksille ja verhouduin nahkatakkiin ja kahteen villatakkiin. Vielä viikonloppuna oli oikeasti vähän kylmä nahkatakille, mutta ostosreissulla on vaan niin ahdistavaa jos on paksu ja painava takki, kun me pyörittiin kuitenkin koko aika sisätiloissa kahden minuutin metron odottelua lukuunottamatta.

Lapset valitsivat asunsa itse, ja päälle päätyi tietenkin vaaleanpunaista ja samanlaiset takit kuin isillä. Pari viikkoa sitten ostetut pipot on musta edelleenkin varmaan kevään lemppariostos, ne näyttävät molemmat niin ylisöpöiltä että en kestä. Kissakorvat ja ihana pörröinen atsteekkikuvio isolla tupsulla, aww! Tykkään kovasti meidän Mini Rodinin haalareista, mutta ihana pukea tytöille välillä päälle jotain muutakin, haalarit kun ovat olleet aika nonstop päällä jostain loka-marraskuusta asti. Keltaiset kurahousutkin näyttivät niiden päällä viime viikolla jo niin ihanalta, piristävältä vaihtelulta kun on tuijottanut samoja kuoseja monta kuukautta, haha.

Tiaran asu / Takki Zara / Pipo Zara / Leggingssit Mini Rodini / Hanskat ? / Kengät Crocs* / Laukku H&M /*saatu Oton blogin kautta

Zeldan asu / Takki Kappahl / Pipo Zara / Farkut Zara / Huivi PO.P / Lapaset H&M / Kengät Crocs* /*saatu Oton blogin kautta

Kenen asu oli teidän lemppari? 😀 Mukavaa maanantaipävää kaikille <3

Meillä naistenpäivä ei ole mikään megaluokan juhlapäivä synttäreiden tapaan, mutta aina kun on pienikin syy keksiä jotain ekstrakivaa, niin miksipä ei keksisi? Naistenpäivänä mä en odota mitään sen kummempaa lahjaa tai vapaata kotitöistä, mutta nautin siitä että saan tehdä perheen kanssa yhdessä jotain kivaa. Siksi me tänään laitettiin pitkästä aikaa pöytä koreaksi jo heti aamusta, ja herkuteltiin brunssin merkeissä. Myöhäinen aamupalalounas on kivaa vaihtelua sille arjen perus aamupalaksi puuro ja lounaaksi jämiä -meiningille, ja lapsetkin tykkäävät.

Meillä ei ole vielä mitään brunssiperinnettä, sen verran harvinaista herkkua se on jostain syystä, joten kokeillaan yleensä joka kerta vähän erilaisia herkkuja. Tänään tehtiin itse näkkileipää kurpitsansiemenillä, sekä sille kaveriksi hummusta. Näiden herkkujen lisäksi tarjolla oli karjalanpiirakoita, vihanneksia ja leivänpäällisiä, juuressipsejä ja hedelmäsalaattia. Hyvään brunssiin kuuluu mun mielestä myös tummapaahdettu kahvi, johon olen ihan koukussa oli kellonaika mikä hyvänsä, ja herkullinen mehu. Lapset halusivat mustaherukkateetä hunajalla kyytipojaksi ruuille. Musta on hauskaa että meidän lapset tykkäävät niin kovasti teestä kun itse opin juomaan sitä vasta aikuisena!

Hummus oli helppo tehdä tahinista, kik-herneistä, öjystä ja sitruunamehusta. Mausteiksi käytin suolaa, pippuria, chiliä ja valkosipulia. Ohjeena käytin vähän soveltaen K-Ruoka Hummus Libanonin tapaan -reseptiä. Myös näkkärin valmistin K-Ruoka -ohjeella, ja sekin oli helppo ohje, näkkäri valmistui puolessa tunnissa. Meillä tosin ei ollut seesaminsiemeniä eikä niitä löytynyt edes lähikaupasta, joten laitoin niiden tilalle kurpitsansiemeniä joita kaapista löytyi valmiina. Tuli kivasti makua ja lisää rakennetta niistä!

Ostettiin naistenpäivän kunniaksi kevään ensimmäinen tulppaanikimppu ja ai että miten ihanasti tuoreet kukat piristävät tämän harmauden keskellä. Niin pieni juttu jolla on niin iso merkitys! Tälle päivälle luvattiin huikeita lämpötiloja, ainakin nollakeleihin verrattuna, ja kaunista auringonpaistetta joten tuo harmaa pistävän kylmä tihkusade tuuleen yhdistettynä ei aamulla ikkunasta katsoessa saanut ainakaan kiljumaan riemusta. Suunnitelmissa oli potkupyörän ja uuden kypärän testausta kauniissa auringonpaisteessa meren rannassa. Siitä nyt ei ihan tullut mitään, mutta kyllä näitä päiviä vielä tulee. Kevät on jo silti lähempänä kuin sitä uskoisikaan, tai niin ajattelemalla mä ainakin lohdutan itseäni näinä harmaina päivinä.

Pyöräretki auringonpaisteessa vaihtui kotidiscoiluun lasten kanssa. Isi toimi DJ:nä ja me bailattiin Popsi popsi porkkanan tahtiin tyttöjen kanssa. Aika ihanaa! Kerrassaan erittäin mukava naistenpäivä, rento ja vapaa. Halusin vielä lisätä meidän videon tähän postauksen loppuun, koska se on helpompi katsoa upotettuna postaukseen suoraan kuin klikkailla itse sivulta toiselle sen nähdäkseen, ja haluan että mahdollisimman moni teistä pääsee sen helposti katsomaan niin halutessaan. Myös tällä videolla näkyy meidän villiä bailausta, haha!

Teidän kommenttien perusteella videot ovat erittäin kaivattuja, joten jatkossa tulen niitä tekemäänkin, samaan tyyliin kuin tässä Aussie Academy -videossa. Tosin opettelen ensin vielä paremmin käyttämään videonmuokkausohjelmaa, jotta osaan esimerkiksi hiljentää musiikin voimakkuutta puheen kohdalla, mitä en lukuisista yrityksistä huolimatta osannut tehdä vielä tämän videon kohdalla.

Huomenna alkaa uusi arkiviikko, ja puuhaa riittää. Lapsilla olisi huomenna edessä ensimmäinen päiväkotipäivä ilman mua siellä mukana, ja kieltämättä vähän jänskättää. Mutta eiköhän se hyvin mene, niin mä ainakin luulen! Ihanaa naistenpäivän iltaa ja aurinkoisempaa alkavaa viikkoa kaikille!

Päiväkodin aloituksen lähestyessä myös päiväkotiin tarvittavien varusteiden miettiminen on tullut ajankohtaiseksi. Kotikäynnillä käytiin läpi myös nämä hankinnat, joita on tarpeellista tehdä, mikä oli musta todella hyvä. Tähän astisen tutustumisen perusteella tiedän, että meiltä puuttuu molemmilta kurahousut (olkoonkin että ostan aina välikausivaatteet mahdollisimman korkealla vesipilarilla, eikä koskaan ole vielä vesi tullut läpi). Mä ymmärrän kyllä että kurahousut on helpot, ja tietenkin ne suojaavat myös niitä vk-vaatteita siellä alla pahemmilta sotkuilta, ja ihan hyvillä mielin ajattelin hankkia keltaiset henkselipöksyt tytöille, samanlaiset reimat kuin itsellänikin oli pienenä.

Välikausivaatteet meillä on myös ostoslistalla molemmille, vaikka eivät ehkä vielä muutamaan viikkoon olekaan ajankohtaiset. Esikoinen otti hurjan kasvupyrähdyksen syksyn ja talven aikana ja kasvoi ulos elokuussa ostetuista vk-vaatteista samaan aikaan kun alkoi olla ensimmäiset talvivaatekelit. Nuorempi taas on juuri nyt sillä tavalla kokojen välissä, että sopivan kokoista vk-haalaria ei ole valmiina Tiaran jäljiltä, ja noin pienelle haalari on vielä mun mielestä helpompi ja käytännöllisempi, kuin Tiaran viime syksyn kaksiosainen setti. Toki se jää varakäyttöön, mutta haluan päiväkotiin Zeldalle myös haalarin. Tiaralle ostetaan kaksiosainen setti myös nyt kevääksi, jos hän pärjäsi sellaisella loistavasti metsäkerhossa puoli vuotta täysin metsäolosuhteissa, niin pärjää kyllä varmasti oikein hyvin päiväkodissakin.

Kuvat: Polarn O. Pyret, Viking (lekmer.fi), Kappahl & Tähti Jonathan (Jesper Junior)

Kenkäpuolella ostoksia on myös tehtävä, koska viime syksyn Gore-tex Vikingit jäivät myös jo Tipalle pieneksi, ja Zeldalle ei vielä Gore-Texeja edes ole tarvinnut ostaa aiemmin. Mä olin Vikingin kenkiin tosi tyytyväinen kyllä, joten samanlaiset tai samantyyliset ostetaan varmasti tänä keväänä myös. Kumppareista meiltä löytyy Nokian Jalkineilta saadut talvimuumikumpparit, jotka menevät varmasti hyvin sinne asti että alkaa olla oikeasti lämmintä. Sitten pitäisi vielä hommata vähän kevyemmät kumpparit.

Sisävaatteiden suhteen ei oikeastaan ole mitään mitä hirveästi puuttuisi. Molemmilla on paljon mukavia leggingsejä, collegepöksyjä, paitoja, tunikoita ja mekkoja prinsessa-aamujen varalle. Kuten taannoisessa ystävänpäiväpostauksessa mainitsinkin niin täällä tuntuu tällä mammalla olevan vähän se prinsessavaihe päällä, melkeinpä enemmän kuin tytöillä, mutta tosiaan päiväkotiin kyllä mahdollisimman mukavat vaatteet päälle niin kauan kuin se musta on kiinni. Mutta onneksi hoitajat sanoivat myös, että pärjää siellä hoidossa mekko päälläkin ihan hyvin, sitten kun ne prinsessa-aamut joskus iskevät. Hyvä siis tietää että on yksi taistelu vähemmän käytävänä tulevaisuudessa. Mitä sitä turhaa kieltämään, ihan hyvin voi laittaa mekon alle pitkähihaisen ja sukkikset, riisua mekon pois sitten kun on uloslähdön hetki, ja kiskaista ulkovaatteet niiden päälle.

Kuvat: River Island, Minimocks, Zara & Starchild (sarenza.eu)

Tarpeellisten kerhovaatteiden lisäksi kaupat ovat tietenkin pullollaan vaikka mitä ihanaa, mille ei mitään tarvetta tavallaan edes ole, mutta mitä niin kovasti tekisi mieli ostaa. Cityvaatteita, niitä jotka olisi ihana pukea tytöille päälle niinä päivinä kun ei ole päiväkotia, vaan mennään keskustaan tai tytöt tulevat mun mukaan erilaisiin tapahtumiin. Se miksi sanon ettei ”tavallaan” ole edes tarvetta, on se että tokihan niissä samoissa rennoissa dagisvaatteissa voisi kaupungillekin lähteä. Mutta sitten taas toisaalta on niin ihana panostaa ja pukea oikein vimpan päälle, varsinkin kun tytöt itse rakastavat laittautua ja tykkäävät valita itsekin vaatteitaan.

Kaupunkivaatteissa mä tykkään mini-me -tyylistä, siitä että puen tytöt vähän samaan tyyliin kuin itseni, mutta tietenkin lapselle sopivalla tavalla ja niin että heillä on edelleen mukava olla vaatteissaan, eivätkä vaatteet tietenkään saa olla mitään liian aikuismaisia, tai teinimäisiä, ne kokeilut jätän tyttöjen itsensä mietittäväksi sitten teini-iässä.

Kuvat River Island, Kenzo (childrensalon.com), Little Marc Jacobs (childrensalon.com) & Mini Rodini (fi.babyshop.com), Pandapipokuva mun oma (meiltä löytyy tuo pipo vuodelta 2013).

Nämä cityasut on nyt stailattu tietenkin vähän epäloogisesti, en usko että pukisin Zeldalle samaan aikaan päälle Rodinin Picoa ja baltsuja, ballerinakelit on lapsilla vasta silloin kun takkia ei enää tarvita. Mutta eikö vain olekin maailman söpöimpiä molemmat ballerinat? Noista Little Marc Jacobsin hiiribaltsuista olen haaveillut Tiaralle jo kauan, mutta kuten viime syksyn vk-kengätkin osoittivat, kolmevuotiaalla kengät voivat jäädä pieneksi parissa kuukaudessa, enkä välttämättä haluaisi maksaa kolmen kuukauden (satunnaisen käytön) kengistä 120:tä euroa. Siksi pidän ehkä noita River Islandin muutaman kympin baltsuja fiksumpana hankintana tässä vaiheessa lasten elämää, vaikka laadultaan ja jälleenmyyntiarvoltaan nuo LMJ:t olisivat varmasti paremmat.

Tuota ylempää, ”Tiaran” cityasua katsoessani mä näen asun jonka voisin itse pukea päälleni koska tahansa. Silti näen myös asun, joka on varmasti mukava myös Tiaran päällä, ja uskokaa tai älkää nuo kaikki vaatteet ja asusteet on saatavilla 3-vuotiaan koosta alkaen. Mun mielestä se on ihan mieletöntä, että jo näin pienille on saatavilla noin tyylikkäitä juttuja. Kyllä mä alemmankin asun voisin pukea päälleni, vaikka joku saattaisi ehkä hihitellä mun trikoiselle pandapipolle.

Mini-me -tyyli on haastava tyylilaji, joka joillakin menee vähän turhan yli, kuten Kimyen Northille puettu minikokoinen luotiliivi tässä taannoin osoitti. Vaikka kuinka oli isukin muotinäytös, niin oli siinä näytöksessä esillä vähän enemmän lapselle sopivia asujakin kuin se nimenomainen luotiliivi. Mun mielestä siinä ei ole mitään vikaa, että lapsi ja äiti on stailattu samaan tyyliin, niin kauan kuin se äidin tyyli ei pidä sisällään mitään vesirajahameita tai rintsikoiden kokoisia yläosia, ja äidin korkkarit korvataan lapselle mukavilla kengillä. River Islandilta löytyisi Tiaran koossa myös korkokenkiä, mutta niitä en kyllä lähtisi kolmevuotiaalle vielä laittamaan jalkaan.

Mitkä on teidän lemppariasut näistä? Mitä mieltä olette minime-tyylistä? Luitteko Northin stailauksesta? Mitä mieltä olette siitä? Viime hetken vinkit päiväkotihankintoihin?