Tänään aamulla sovittiin blogikollegani Annan kanssa että Anna tulee lastensa kanssa meille kylään kun oli muutenkin asioimassa täälläpäin. Johan riitti menoa ja melskettä kun meidän taaperot ja vauvat järjestivät vähän actionia. Mm. meidän makuuhuoneen verho irtosi ja lehtiroskis sai kyytiä – olkkari oli täynnä mitäpä muutakaan kuin Lidlin ja Tarjoustalon mainoksia joihin meidän vauvat erityisesti olivat aivan ihastuneita. Saatiin kyllä hihittää noille neljälle tumpelolle oikein urakalla Annan ja Oonan kanssa.

Armas oli kasvanut ainakin kolme metriä viime näkemästä ja heräsin tajuamaan että Zeldallakin vain se puolivuotispäivä jo kummasti lähenee, enää alle kaksi viikkoa. Toinen niin reippaasti jo seisoskeli ilman tukea, vaikka vastahan pitelin kolmiviikkoista Armasta sylissäni Kideblogien lanseerauspirskeissä Tampereella. Pian olen ollut Kideissäkin jo vuoden! Aika kuluu niin nopeaa ettei perässä pysy. Perjantaina meillä on molempien tyttöjen neuvola, mitä odotan tosi innolla kun en ole ollenkaan kartalla siitä minkä kokoisia tytöt on. Sitä sensijaan en odota innolla että Zelda saa rokotuksia, onneksi Otto tulee mukaan niin ei tarvitse yksin katsoa vierestä.

Juuri päikkäreiltä herännyt Tipa on niin söpönen kun aina haluaa halia äitiä! Tiara aina selittää mitä unia on nähnyt (en tiedä sepittääkö vain koska aina kysytään että näkikö hän kivoja unia vai onko oikeasti nähnyt) ja sitten hän kertoo että on hyvä mieli kun on herännyt. Ja varsinkin silloin kun meillä on Tiaran herätessä vieraita niin äiti tai isi on tosi tärkeä. Ihana kun saa tuollaisen taaperonkin aina välillä varastettua hetkeksi syliin halimaan kun niin usein ainakin meidän 2-vuotiaalla tuppaa olemaan tosi kiire joka ikiseen mahdolliseen ilmansuuntaan eikä sylissä kiinnosta olla ollenkaan.

Kuvista kiitos menee maailman parhaalle Annalle, kiitos kiitos kun taas opetit mulle vähän kuvauksen saloja! Toivottavasti vielä joskus laadukkaat kuvat ovat arkipäivää mun blogissa, mutta vielä hetken joudutte pääsääntöisesti tyytymään mun tämän hetkisiin kittiobjektiiviräpöstyksiin valitettavasti. Huomenna kuitenkin luvassa vielä lisää Annan kädenjälkeä muutaman kuvan verran, täytyy sanoa jo nyt että tuli tosi söpöjä kuvia!

Mulla on ollut hommat vähän seis kun ollaan puuhailtu kaikenlaista muuta tässä ja meillä on esimerkiksi armoton pähkäily hääkakun ulkomuodon suhteen menossa, mutta tulossa on ainakin hääblogin puolelle messulippuarvonnan voittajat, vaatetuskuvia neideistä sekä vihdoinkin postausta meidän Mountain Buggyista. Lisäksi jonnekin lähitulevaisuuteen täytyy sijoittaa myös mun syys- ja talvivaatepostaus, kauneuspostaus sekä se ruokapostaus jota olen hautonut liiiiiiian kauan!

Hyvää yötä ihanat♥♥

Kideblogeja kiertänyt Sobea-kierros sattui kohdalleni ja mietin ensiksi että mitä uutta voisin kertoa enää näistä paljon puhutuista, kehutuista ja esillä olleista housuista jotka sain Mamamiasta lahjaksi sopivasti raskauteni puolivälissä viime talvena. En voikaan – pesunkestävyys on hehkutettu, polvet todettu pussittamattomiksi ja velour uskomattoman pehmeänä kerrasta toiseen säilyväksi. Ajattelinkin keskittyä niihin tärkeisiin hetkiin elämässäni, joissa nämä housut ovat olleet mukana, tavallisen arjen lemppariolohousuina toimimisen lisäksi.

Sobeat jalassani mä paijailin kotona masuvauva-Zeldaa, kuuntelin kotidopplerilla pikkuisen sydänääniä ja sotkin housunvyötärön geeliin jota doppleriin laitetaan että se toimii kunnolla.

Kun kannoin kotikynnyksen yli ensimmäistä kertaa tuon ihanan pienen nyytin, silloin jo pikkusoturiksi kutsutun Zelda-neidin – oli mun jalassa Sobeat. Täydelliset, pehmeät, hyvin istuvat raskauden ja äitiyden jokaiseen vaiheeseen. Housut jotka ehdottomasti halusin kotiinlähtöhousuikseni sairaalaan mukaan.

Vastasyntyneen kanssa on kivaa kun kaikki on pehmeää, näitä housuja vasten vastasyntynyt Zelda nukkui jalkojeni päällä niin monet unet viime keväänä, että on ihme ettei se ihana vauvantuoksu ole pysyvästi pinttynyt näihin.

Kun raskauden jälkeen uskaltauduin ensimmäisiä kertojaa pohtimaan liikuntaa, olivat jalassani Sobeat. Kahvakuulaa nostellessani mä tunsin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan taas itseni naiseksi enkä vain äidiksi synnytyksen jälkeen, näissä housuissa nimittäin voi vastasynnyttänytkin näyttää solakalta ja sporttiselta, mukavuudesta tinkimättä.

Kesällä asuntomme oli niin kuuma että pitkien housujen pitämisestä sisällä sai vain haaveilla, mutta nyt syksyn tultua kaivoin vanhat suosikit taas tyytyväisenä kaapista. Ja nuo kaikki ihanat muistot tulvivat taas mieleeni. Nämä housut jalassa tulen kokemaan varmasti vielä vaikka mitä ihanaa!

Jos haluat kokea omia ihania Sobea-hetkiä, Mamamia.fi -verkkokaupasta saat nyt  10% alennuksen koko housuvalikoimasta koodilla KideMama10 (huomaa isot kirjaimet!) 10.10. asti!

PS: Illalla luvassa kuulumisia!♥

Tänään on ollut kiva päivä siitä huolimatta että on maanantai ja siitä huolimatta että ei olla tehty mitään maailmaa mullistavaa. Aamulla piirreltiin ja leikittiin yhdessä Tiaran huoneessa. Päivällä ulkoiltiin pari tuntia kävelyllä ja puistossa ja iltapäivällä Tipa kiskaisi yllättäen kolmen tunnin päiväunet ja me ihmeteltiin Zeldan kanssa että  ihmettä sitä oikein tekisi kun isosisko vaan koisii ja meitä ei väsyttänyt ollenkaan. Ryömimisharjoitusten, peiliin tuijottelun, pehmokirjojen lukemisen ja laulelun jälkeen me leikittiin varmaan tunti Tiaran Fischer Price Learning puppylla, joka on Zeldan mielestä maailman jännin asia heti maidon jälkeen.

Uskomattoman leveä hymy leviää neidin kasvoille jo pelkän koiran näkemisestä ja sitten kun sieltä saa vielä aika helposti tuollainen vajaa puolivuotiaskin ääniä kuulumaan kuhan osaa jonnekin päin huitoa niin johan on villit jokeltelut ja ilonkiljahdukset taattu. Muistan kuinka meitä varoiteltiin ärsyttävästä koirasta viime vuonna joulun alla kun sitä paketoitiin joululahjapakettiin, mutta ihan turhaan! Mä oon tykännyt siitä tosi paljon, Tiara on oppinut sen avulla aakkoset ja monta kivaa laulua ja nyt se viihdyttää vielä meidän pienimmäistäkin. Voin sanoa että on se koira ainakin haukkunut hintansa takaisin!

Voi joulu, joko saan haaveilla siitä? En jaksaisi enää millään odottaa että pääsen laittamaan joulua kotiin, paketoimaan lahjoja ja mikä ihaninta: kokkaamaan ja leipomaan jouluherkkuja. Jouluun on enää reilusti alle kolme kuukautta ja bongasin jo Cittarista ensimmäisiä parvekevalojakin myynnistä, kohta saadaan laittaa meidänkin ihanat valot joista tykkään kauheasti, mutta joita viime vuonna ei voitu pitää päällä kun kärsin koko syksyn ja talven mun raskausmigreeneistä ja ne lamput aiheuttivat mulle migreeniä kylmällä ja kirkkaalla valollaan. Ehkä mä vielä hetken säästelen teitä mun jouluhaaveiluilta, mutta voitte olla varmoja että mitä lähemmäksi joulukuu tulee sitä enemmän jouluaiheista höpinää täältä löytyy, tuttuun tapaan. Johan tämä on kolmas blogijoulukin, hui! Nyt kuitenkin vielä vähän ajankohtaisempia juttuja eli kuvia viime päiviltä.

Päivän asu / Takki H&M / College ZARA / tekonahkaleggingsit ZARA / Maiharit Dinsko / Huivi Seppälä

Iltapäivällä sain postin saapumisilmoituksen varmaan valehtelematta viisi minuuttia sen jälkeen kun oltiin tultu ulkoilureissulta kotiin, miten siinä käykin aina niin? Me lähdettiin kuitenkin sitten vielä ruuan jälkeen koko perhe kävelylle käymään postissa ja ostamassa mulle uusi hammasharja kun edellinen päätti tänä aamuna tipahtaa peilikaapista lavuaariin juuri kun olin pesemässä Zeldan pyllyä (kyllä, tässä oli juuri blogini ensimmäinen ja viimeinen kakkajuttu!). Ehkä se oli mun muuten mainion maanantain THE juttu joka teki tästä päivästä autenttisen maanantain. Mikä oikeasti on todennäköisyys että täysin paikallaan siististi ollut hammasharja tippuu juuri silloin ja osuu juuri siihen? Onneksi olin ehtinyt pestä hampaat tälle päivää, muuten ei olisi naurattanut ehkä niin paljoa!

Tässä vielä meidän eilinen herkkulounas jota vilauttelinkin jo Instagramissa, sekä ohje sen tekemiseen:

Eli nuo epämääräiset kyhäelmät ovat kylmäsavulohiwrapeja ja ihan superhyviä ja helppoja tehdä! Kuuteen wrappiin tarvitset paketillisen tortilloja, n. 150g kylmäsavulohta, 1/2 kurkkua, sopivasti jäävuorisalaattia, 1/2 rasiaa kirsikkatomaatteja, yhden avokadon, puolikkaan limen mehun ja paketillisen Valion raputuorejuustoa (tai muuta tuorejuustoa oman makusi mukaan). Pilko kaikki ainekset, sivele lämmitetyt tortillat tuorejuustolla ja laita ainekset tortillojen sisään. Limemehua mä puristin avokadojen päälle kun tykkään siitä makuyhdistelmästä, mutta se ei ole välttämätöntä!

Huomenna mä lupaan pitää kommentteihinvastaamispäivän ja vastaan kaikki rästit joita on nyt kertynyt, pahoittelut niistä! Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille♥

EDIT//: Pakko lisätä että olipas muuten smoothi siirtyminen kakkajutuista ruokaohjeeseen eikö vain? 😀

Sain yhteistyökumppaniltani Lumoavalta teille arvottavaksi neljä lippua 11.10.-13.10. järjestettäville I Love Me -messuille Helsingin Messukeskukseen. Arvon kaksi voittajaa ja arvontaan voit osallistua keksimällä itsellesi nimimerkin, kommentoimalla tähän postaukseen ja kirjoittamalla sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään jolloin se ei tule muille kuin minulle näkyviin.

I Love Me -messut tuovat yhteensä neljä eri messukokonaisuutta saman katon alle; kauneus-, muoti-, terveys- ja koru & kellomessut. Lumoavan messuosasto löytyy koru ja kellomessuilta ja on numeroltaan 6d111. Lumoava juhlii messuilla 5-vuotissynttäreitään ja osastolla on esimerkiksi arvontoja ja ongintaa kuten kunnon synttärikutsuilla kuuluukin! Arvonnoissa ja onginnassa voit voittaa itsllesi Lumoavan mielettömän kauniita koruja. Ellen Jokikunnas on juontamassa Lumoavan messuosastolla lauantaina ja sunnuntaina, ja myös minä vierailen Lumoavan messuosastolla lauantaina 12.10. jolloin Ellen haastattelee mua meidän häihin liittyen, eli jos haluatte tulla mua moikkaamaan niin silloin olen tavattavissa!

Infoan vielä tarkemmin vierailuajankohdastani täällä ja blogin facebook-sivuilla. I Love Me-messuilla juostaan myös aiemmin mainitsemani Hääjuoksu johon minä ja Otto osallistutaan mikäli saamme tarpeeksi ääniä, eli jos haluatte nähdä meidän hulvattoman juoksusuorituksen niin kannattaa osallistua arvontaan ja antaa ääni parille nro. 17 eli meille!

.Arvonta-aikaa on tästä hetkestä keskiviikkoiltaan klo: 18.00 asti. Onnea arvontaan♥

Tiaran asu: Haalari Mini Rodini / Pipo Huttelihut (saatu MiniMintistä) / Nilkkurit ZARA

Me vietettiin eilen aivan ihanaa perjantaipäivää tyttöjen ja naapurin Oonan kanssa monta tuntia ulkoillen! Ensin käytiin puistossa pari tuntia, sitten pyörähdettiin postissa hakemassa paketti ja sen jälkeen tehtiin vielä pitkä kävelylenkki jonka aikana Tipakin simahti päiväunille. Zelda nukkui koko ulkoilureissun ajan, eli varmaan elämänsä pisimmät päiväunet jotka olivat kestoltaan kolme ja puoli tuntia! Tiara nukkui useinkin pienenä noin pitkiä unosia mutta Zeldalta tämä on aivan huikea suoritus, mä kun olen jo tottunut niihin 45min mittaisiin pikku uniin joita tyyppi vetää yleensä jos hyvä tuuri käy.

Zeldalla taisi myös muutenkin olla eilen joku tilapäinen mielenhäiriö kun yleensä klo 22 nukahtava neiti sammahti jo kello 20.30 eli samaan aikaan kuin isosiskonsa ja me saatiin ensimmäistä kertaa viiteen ja puoleen kuukauteen siitä asti omaa vapaata aikaa niin että molemmat tytöt nukkuivat heräilemättä. Mun olo on uudestisyntynyt! Ja nyt en enää lepsuile vaan Zeldakin saa alkaa menemään ihmisten aikoihin nukkumaan ihan joka ilta. Fiilis oli aivan mieletön kun sai pitkästä aikaa omassa kodissa rentoutua ja lukea vähän uutta Cosmoa, syödä edellisenpäivän kanasalaatinjämiä ja kyhnöttää Oton kainalossa ilman pienintäkään häiriötekijää.

Päivän asu / Takki TopShop / Farkut DrDenim / Kaulahuivi Seppälä / Laukku Michael Kors / Kengät Dinsko

Mua harmittaa että en varmaan kovin kauan tarkene enää tuolla Topshopin ihanuus-camotakilla, kun nuo hihat päästävät kaiken tuulen läpi. Tänäänkin oli lämmin neule alla ja sen kanssa tarkenin kun ei pahemmin tuullut, mutta tuulisempina päivinä tulee kyllä hytistyä. Äkkiä se syksy sitten tuli! Onneksi mulla on vielä muitakin syys- ja talvitakkeja varastossa kylmempien kelejen varalle, vaikka kyllä himottaisi uusi talvitakki ostaa kun viimeksi olen ostanut ainoastaan jättikokoisen parkatakin viime vuonna jotta se mahtuisi raskausmasun kanssa koko talven ja nyt kun kokeilin sitä niin mähän hukun siihen takkiin! En vain ole sattunut löytämään vielä mistään sellaista takkia mikä olisi kolahtanut, kun en edes oikein tiedä mitä etsin. Mutta luotan siihen että täydellinen takki kyllä tulee vielä jossain vastaan!

Loppuun vielä kuvia meidän ihanasta, mietteliäästä, pikku Zelda-neidistä joka ottaa ihan hurjia kasvuspurtteja eteenpäin kokoajan! Kuten mä eilen kirjoitinkin blogin FB-sivuilla niin on meillä vaan maailman ihanimmat tytöt enkä voisi olla ylpeämpi äiti. Nyt mä lähden näiden ihanien tyttöjen kanssa ulkoilemaan!

Ihanaa viikonloppua kaikille ♥♥

PS: Kommentoinnin suhteen otan taas käyttöön nollatoleranssin. Sen saa aina huomata kun päästää yhdenkin epäasiallisen kommentin läpi, että se ei koskaan jää siihen. Mua henkilökohtaisesti ei turhanpäiväisellä napinalla voi satuttaa, mutta kyllä se on teitä ihania lukijoita kohtaan väärin että kommenttiboxin ilmapiiri on jostain pyllyn perukoilta. Eli siis jos sinulla on negatiivista sanottavaa niin kiinnitäthän jatkossa huomiota siihen miten asian ilmaiset, sillä yksikään asiaton kommentti ei tule pääsemään läpi. Kiitos!