Moikka tyypit! Meidän toka arkiviikko on pulkassa, ja tällä viikolla olenkin päässyt tositoimiin kolmen lapsen kanssa, kun keskimmäiselle iski pieni flunssa alkuviikosta ja tytöt olivat mun ja vauvan kanssa koko viikon kotona. Eli olen ollut päivät täällä kaikkien kolmen kanssa yksin ja sompaillut läpi niin työhommista kuin lastenhoidostakin sillä aikaa kun Otto on ollut töissä.

Muutama deadline on puskenut päälle tällä viikolla mutta olen saanut kaiken tehtyä ajoissa ja jopa ihan hyvin vielä. Ollaan onneksi muut säästytty flunssalta ja Zeldallakin se meni ohi parin päivän räkäisyydellä ja pienellä lämmöllä ja loppuviikosta on ollut jo hyvä vointi niin ollaan nähty kavereitakin.

Meillä on sujunut tosi kivasti ja ehkä jonkinlaista rytmiäkin on alkanut löytymään. Vauva on nukkunut aina pidemmät päiväunet vaunuissa ulkona, ja muutenkin olen saanut päivällä yllättävän paljon aikaiseksi. Tänään uskaltauduin ensimmäistä kertaa kaikkien kolmen kanssa ilman Ottoa liikkeelle ja suunnattiin leikkipuistoon. Lähtö meni tosi nätisti, isommat tytöt pukivat itse ja mä puin vauvan. Ei mitään ongelmia. Parin tunnin reissu meni hyvin, vauva nukkui kokoajan ja mä sain haettua ärrältä kahviakin puistoreissulle.

Puistoilun jälkeen vauva jatkoi unosiaan vielä kotipihalla tunnin verran ja heräili juuri sopivasti kun Otto tuli töistä kotiin niin Ottokin sai heti moikata vauvaa jota oli ollut kova ikävä työpäivän ajan. Mullakin oli kyllä jo kova ikävä vauvaa, kyllä siinä kolmen tunnin päikkäreiden aikana ehtii jo tulla sellainen olo että voi kun se heräisi jo niin saisi ottaa syliin, hah!

Meillä oli myös neuvola tällä viikolla ja vauva todellakin kasvaa aivan hurjaa vauhtia, pituuttakin oli tullut kuukaudessa 7,5cm lisää ja painoakin 1,1 kiloa! Ei siis mikään ihme että tyyppi tuntuu tosi jäntevältä ja katselin juuri pari päivää ennen neuvolaa hänen nukkuessa mun sylissä että jalat tulee jo ihan eri kohtaan kuin ekoina viikkoina. Mahtava vauhti kyllä neidillä, ei ole tainneet meidän vanhemmat tytöt kasvaa näin nopsaan vaikka hekin ovat kyllä aina kasvaneet ihan ok vauhtia. Tuntuu uskomattomalta että mun maidolla kasvaa näin hienosti.

 Mulla on tosi hyvä fiilis tästä viikosta ja kaikesta muutenkin. Ulkonakin on selvästi jo lämpimämpää, auringon lämmön voi tuntea kasvoilla kun siemailee kahvia puistoreissulla. Ja ensi viikolle on luvattu jopa kymmentä lämpöastetta, aivan ihanaa! En malta odottaa kevättä ja lämpöä ja sitä että voi oikeasti laittaa tennarit sinne puistoonkin eikä vaan kauppareissulle. Meillä ei ole viikonlopulle sen ihmeempiä suunnitelmia, varmaankin otetaan ihan rennosti vaan ja ulkoillaan paljon. Se kuulostaa ainakin mun korvaan ihanalta.

Ihanaa viikonloppua kaikille <3

Eilen me vietettiin lauantaita lasten ehdoilla, vailla kiireitä ja pakkoa mennä minnekään. Yllättäen sitten kun ei ole pakko mennä, niin haluaakin mennä, ja niin me ulkoiltiin monta tuntia raikkaassa marraskuisessa ilmassa. Välillä tihkutti vettä, mutta se ei menoa haitannut. On ollut niin paha mieli kun ei olla päästy kunnolla ulkoilemaan kun tytöt ovat sairastelleet, mutta onneksi eilen päästiin ja oli ihanaa! Puistoreissun jälkeen käveltiin vielä kauppaan ostamaan vähän lauantaiherkkuja, ja sen jälkeen kirjastoon lainaamaan joulukirjoja ja iltasatuja.

Zeldakin juoksi jo innoissaan ympäri puistoa, ja hyvin näytti sujuvan liikkuminen paksummassakin haalarissa, vaikka nuo Rodinin viime vuoden pandat ovat ainakin mun mielestä aika tuhteja, jos vertaa vaikkapa Molo Kidsin toppaan. Lämmintä ainakin tuntui olevan ja hyvä niin, ei haitannut vesi liukumäessä. Ihana kun haalarit ovat nyt vihdoin sopivat, viime vuonna Tiara vielä hukkui 92/98-kokoiseen pandakuosiin, ja Zeldallekin 80/86-kokoinen pandahaalari oli ihan jättimäinen. Viime vuonna harmitti kun haalarit olivatkin isoja eivätkä päässeet käyttöön, mutta tänä vuonna olen iloinen kun ei tarvitse tuskailla haalarivalintojen kanssa ollenkaan.

Oton kanssa intouduttiin myös kiipeilemään ja laskemaan liukumäkeä, ja meillä ei myöskään palellut varpaita, sillä jalassa oli uudet Crocsilta muutama viikko sitten saadut Duck Bootit molemmilla, mulla naisten ja Otolla tietysti miesten versiot. Otto on kulkenut viime talvet consseissa, ja minä olen käyttänyt erilaisia vuorettomia nilkkureita, joten unelmankevyet ja silti superlämpimät Crocsit ovat kyllä ulkoiluvarusteisiin ihan huikea parannus. Ne eivät edes tunnu kengiltä, kun eivät paina mitään, mutta vuori on silti ihanan paksu ja lämmin.

Mä tykkään ihan laittoman paljon meidän samistelukengistä, onkohan nää ensimmäinen askel kohti mätsääviä tuulipukuja, hahaa! Pipotkin meillä on vähän samaa tyyliä, tai saman väriset ainakin. Nämä on muuten mun ihkaensimmäiset Crocsit, ja varmasti mukavimmat kengät joita olen ikinä pitänyt jalassa. Pohjat ovat tukevat liukkaammillakin keleillä, kun ovat hyvin kuvioidut, ja kengät on helppo vetää jalkaan kun pitää narut tarpeeksi löydällä.

Kengät saatu Crocsilta.

Moni on kysellyt meidän perheen aikuisten ulkovaatteista, että käytetäänkö sellaisia ja ulkoillaanko kylmillä tai huonoilla keleillä. Kyllä me ulkoillaan ehdottomasti jokasäällä, mutta talvivaatteissa on ollut toivomisen varaa. Multa löytyy kyllä laskettelupökät ja -takki, superlämpimiä molemmat, mutta silti olen aina yleensä mennyt pitkällä parkatakilla, joka suojaa pyllyäkin pulkkamäessä, ja sitten tosiaan villasukkaa vaan jalkaan saappaiden sisään. Tiedän että kunnon talvivarusteet tekisivät ulkoilusta niin hurjan paljon mukavampaa, mutta silti olen päätynyt tähän asti aina valitsemaan jonkun kivan näköisen ja ei-niin-lämpimän vaihtoehdon itselleni.

Nyt mulla on eka kertaa oikein untuvainen takki sitten lapsuuden, ja nämä lämminvuoriset Crocsit. Ainut vaan että tämä untuvatakki ei peitä pyllyä! Toistaiseksi villasukkahousut lämmittävät vielä tarpeeksi farkkujen alla, mutta vielä ei edes ole pakkasta. Talveksi pitää keksiä jotkut ulkohousut, jotka olisivat mahdollisimman vähän ulkohousumaiset! Ja ehkä joku takkikin, sellainen jossa on vielä helpompi ja mukavampi liikkua ja olla. Eihän siinä ole mitään järkeä, että lapset on kyllä puettu vimpan päälle lämpimästi, mutta itse sitten hytisee kun on ollut tarpeeksi kauan ulkona. Vinkkejä aikuisten toppahousuihin/-takkeihin jotka myös näyttävät kivalta? Millaisissa varusteissa te tykkäätte ulkoilla talvella?

Tänään meillä kävi kylässä ystäväperhe Tiaran kanssa samanikäisten kaksosneitien, ja ihanan puolivuotiaan vauvelin kanssa ja meillä oli tosi hauska ilta. Istuttiin lattialla syömässä pullaa ja lapset pyörivät ympäri kämppää, ihan parasta ja niin rentoa! Tämä viikonloppu teki tosi hyvää, nyt täytyy vaan jaksaa vielä muutamat kiireiset viikot ennen joululomaa.

Ensi viikolla luvassa ainakin pari tosi kivaa arvontaa, asukuvia, treenikuulumisia ja vaikka mitä muuta! Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille<3

Meidän esikoinen sai tänään ensisuudelmansa pojalta, ja on ollut siitä ihan liekeissä koko päivän. Nytkö se jo alkaa, piirun verran alle kolmivuotiaana? Mä oon vähän kade Tipalle, oman ensipusuni sain ”vasta” yhdeksänvuotiaana. Olihan se hurjan söpöä, kun ystäväni poika Vilppu kainosti ennen kotiinlähtöä pussasi ja halasi vielä Tiaraa, ja sen jälkeen Tiara kertoi kotimatkalla, että Vilppu on hänen poikaystävänsä ja he menevät isona naimisiin. ”Isona” on muuten edelleen se sama kolmen vuoden hurja ikä, kuin aina ennenkin.

Painostava ilma sai aikaan kauhean päänsäryn aamulla, ja oli hankala koettaa keskittyä oikein mihinkään. Onneksi iltapäivällä oli leikkipuistotreffit kahden äitikaverin ja lasten kanssa, niin sai muuta ajateltavaa ja pääkipukin hävisi. Ei ole vielä ukkosta näkynyt, eikä se onneksi häirinnyt puistoreissuakaan kun saatiin nauttia kauniista auringonpaisteesta, mutta voisi se vierailla vaikka yön aikana vähän puhdistamassa ilmaa, niin saisi huomenna herätä vähän paremmissa tunnelmissa, kuin päänsärystä kärsien.

Puistoseurana mulla oli Oona ja maailman söpöin mini, sekä Jutta, Vilppu ja Zeldan ikäinen Nella. Lapset leikkivät nätisti yhdessä kaikki, paitsi vauveli joka otti rennosti sylissä ja välillä nukuskeli. Me viihdyttiin siihen asti että puistossa tuli aika kerätä puiston omat lelut pois. Zeldakin niin reippaasti jo keräsi leluja laatikkoon, että tuli hyvä mieli! Kotonakin saisi kerätä tosin vähän useammin, miten lastenhuone tuntuukin aina olevan niin kaaoksen vallassa? Sanokaa että me ei olla ainoita, joiden lastenhuone pysyy siistinä ehkä n. minuutin siivouksen jälkeen, please!

Mulla on siivouksen suhteen nyt vimma meneillään muutenkin, sillä suunnitelmissa on lasten huoneen ja lasten vaatehuoneen lisäksi oman vaatekaapin megasupersiivous. Haluan sieltä pois kaiken mitä en ole käyttänyt puoleen vuoteen (tai ollenkaan), ja tilalle hallitun ja hillityn järjestyksen, niinkuin viime vuonna sain hetkeksi aikaan. Mun suunnitelma karsimisesta ei aivan toiminut, kun ostin vuoden aikana tilalle tuplamäärän lisää, ja nyt en löydä kaapista yhtään mitään. Pois heitettävät vaatteet olisi mahtia myydä eteenpäin, mutta blogikirppikseen mä en taida enää jaksaa alkaa. Välillä on mennyt tosi hyvin, mutta välillä kaupanteko on jo huudettujen tuotteiden tiimoilta käynyt niin hankalaksi, että jokin helpompi ratkaisu kelpaisi. Mutta mikä? Kirppisekspertit, saa neuvoa!

Sellainen kevyt sillisalaatti vaihteeksi, nyt on pakko ottaa minituuletin käteen ja mennä hetkeksi parvekkeelle istumaan, ennenkuin alan nukkumaan. Palailen huomenna, hyvää yötä ja kivaa keskiviikkoa kaikille jo etukäteen<3

Sunnuntai on yleensä se viikon rauhallisin päivä, niin myös tänään. Mutta pinnan alla kuhisee! On jääkiekon MM-finaalia, Eurovaaleja, ja koska ilta ei muuten olisi tarpeeksi jännittävä, päätettiin sitten järjestää vielä sellainen oma pieni jännitysnäytelmä nimeltä ”Lapset yhtäaikaa nukkumaan”. Normaalisti lapset menevät meillä peräkanaa nukkumaan 19-20 välillä, Tiara ensin, ja Zelda perään. Tähän asti Zelda on aina (imetyksen loppumisen jälkeen) nukutettu Oton syliin, ja Otto on kantanut neidin vaan sitten nukkuvana omaan sänkyynsä.

Zelda on kuitenkin jo senverran iso tyttö, että Otolla ei kestä enää selkä jokailtaista nukuttelua, ja muutenkin on varmasti jo hyvä aika opetella omaan sänkyyn nukahtamista, kun ikää on se reilut 13 kuukautta, verraten Tiaraan joka oppi nukahtamaan omaan sänkyyn jo alle kolmikuisena. Meille tämä on tähän asti ollut toimiva ratkaisu, eikä olla sitä koettu mitenkään taakkana. Lapset ovat erilaisia, ja siinä missä Tiara jäi jo ihan pikkuvauvana onnellisena lauleskelemaan sänkyyn ja jokelteli itsensä uneen, Zelda huusi pää kirkuvan punaisena jos hänet yritti jättää yksin sänkyyn.

Ollaan nyt pari viikkoa harjoiteltu omaan sänkyyn nukahtamista päiväuniaikaan ja käytetty tassumenetelmää, eli olen käynyt aina paijaamassa Zeldaa ja laittamassa lammasunilelua takaisin kainaloon, jos tytsy on alkanut itkemään. Yllättävän hyvin kuitenkin on sujunut, ja joka kerta päiväunille mentäessä ei ole tarvinnut käydä paijailemassa, vaan Zelda on tosiaan nukahtanut ihan itse.

Tämäniltainen yhdessä yöunille nukahtaminen sujui odotettua paremmin, Tiara nukahti kymmenessä minuutissa tyttöjen hetken kikateltua yhdessä. Zeldalla kesti reilut puoli tuntia nukahtaa, mutta itkuinen tai hätäinen hän ei ollut. Lähinnä huuteli ja höpötteli itsekseen, leikki vähän pehmoleluilla, ja juuri ennen nukahtamista kitisi pienen hetken, ennenkuin tuli ihan hiljaista. Nyt molemmat nukkuvat, uskomatonta! Tästä me haaveiltiin kolmetoista pitkää kuukautta.

Ja täytyy sanoa että oli ihana kuunnella sitä tyttöjen kikattelua, tuli ihan mieleen yökyläilyt kavereiden luona omasta lapsuudesta. Kikateltiin aina kavereiden kanssa ja jossain vaiheessa aina äiti tuli sanomaan että nyt tytöt nukkumaan. Mä niin näen jo sieluni silmin kuinka monta kertaa me vielä tulevaisuudessa tullaan sanomaan nuo sanat, mutta samaan aikaan olen niin järjettömän onnellinen ja iloinen siitä, että tytöillä on toisensa. Tiara ja Zelda tulevat olemaan suuri tuki ja turva toisilleen, ja varmasti ihanat ystävät myös.

Tänään on ollut kyllä ihan loistava päivä muutenkin, käytiin päivällä puistossa hengailemassa ja syömässä jäätelöä, minkä jälkeen tultiin kotiin kokkailemaan kana-halloumi-mansikkasalaattia. Ruuan jälkeen lepäiltiin hetki, ja lähdettiin sitten käymään äänestämässä. Yllättävän rauhallinen meininki oli äänestyspaikalla ainakin puoli seiskan aikaan illalla, yhtään ei tarvinnut jonottaa. Nyt katsellaan jääkiekon MM-finaalia, ja toivotaan että tuo 1-1 tilanne tuosta vielä kohenee Suomen parhaaksi.

Ihanaa että saatiin yksi yhteinen vapaapäivä viikon päätteeksi, ensi viikolla niitä onkin jo kaksi helatorstain ansiosta, ja sitä seuraavalla viikolla kokonainen viikonloppu ekaa kertaa sitten Vapun. Enää kaksi viikkoa ja viisi päivää kesäloman alkuun, ja oi kyllä, mä todellakin lasken päiviä! Tämä vuosi on ollut varmasti meidän elämän rankimpia kun ollaan molemmat ahnehdittu itsellemme hommia vähän turhankin paljon, Otto töissä ja minä blogin, lasten, pääsykokeiden ja hääjärjestelyiden kanssa, mutta kuuden viikon yhteinen loma varmasti lataa akkuja siihen malliin että jaksaa taas puurtaa seuraavankin vuoden. Välillä on tuntunut että loppuu puhti kesken, mutta nyt jaksaa taas kun tietää että loma on niin lähellä, ihanaa!

Mahtavaa sunnuntai-iltaa kaikille! Toivottavasti tämä ilta saa vielä arvoisensa päätöksen ja Suomi voittaa MM-kultaa!

Moikka! Viikko on lähtenyt ihanasti käyntiin, jokapäivä ollaan tehty kaikkea kivaa lasten kanssa ja oltu paljon ulkona. Tänään lähdetään käymään pikavisiitillä keskustassa kunhan Zelda saa ensin nukuttua päiväunensa rauhassa, ja illalla on tiedossa rauhallinen koti-ilta, kun tänään ei sää ole ihan sitä mieltä että lähdettäisiin pikinikille tai retkelle. Huomenna pitäisi olla aurinkoisempaa, silloin on tiedossa äititreffit keskustan sydämessä ihanalla terassilla.

Eilen tosiaan puistoiltiin ja käytiin tutkimusretkellä muksujen kanssa, ja illalla syötiin hyvää ruokaa. Mä oon kirjoittanut meidän uusista rattaista nyt kattavaa postausta, ja muutaman kuvalisäyksen jälkeen postaus on valmis julkaistavaksi, eli sitä luvassa illalla. Pääsykokeisiin pitäisi tehdä lukusuunnitelma ja alkaa lukemaan, sekin on tämän päivän ohjelma. Oli vaan pakko saada ladata akkuja ja aivoja parin kiireviikon jälkeen, ei vielä eilenkään olisi lukemisesta tullut mitään. Nyt onneksi tuntuu että puuroaivot alkavat pikkuhiljaa palautua ja muistan jopa joitain asioita. Vielä on ihan hyvin aikaa lukea, ja kurssin pohjalta on helppo keskittyä olennaiseen.

Lauantaina kun tulin kirppikseltä kotiin, mua odotti mahtava yllätys: Otto oli ostanut mulle uuden tietokoneen! Mun edellinen koneeni oli ikivanha ja hajoamispisteessä ollut raukka vuodelta 2009, ja sen kanssa bloggaaminen oli aika tuskallista. Nyt mulla on upouusi Samsung Ativ book 9 lite, joka palvelee mun tarpeita paremmin kuin hyvin, on nopea ja ennenkaikkea helppo kuljettaa mukana, tykkään. Ativ book yhdistyy kätevästi mun Galaxy-puhelimeen, ja tekee bloggaamisesta moninverroin miellyttävämpää.

Alkoi naurattaa kun otin uudesta koneesta kuvaa ja tajusin että mun tärkein laitekolmikko on kokovalkoinen tällä hetkellä, uusi kone, puhelin, sekä testissä oleva Nikonin aw1 -kamera. Kamerasta tulossa lisää juttua kunhan olen käynyt ensin Nikonin valokuvauskoulutuksessa, mitä odotan todella innolla! Mulle on tärkeää että kaikki laitteet sopivat kauniisti yhteen, ja toimivat kätevästi yhdessä myös käytännössä. Ennenkaikkea mä oon yllättynyt siitä että Otto osti mulle valkoisen koneen, ja vielä kehuu tätä tyylikkääksi, sillä Otto on valkoisen teknologian vihamies ja haluaa aina kaiken itselleen mustana. Mun silmään valkoinen on raikas ja miellyttävä, sulautuu kätevästi meidän kodin vaaleaan ilmeeseen muutenkin.

Vaatteiden vähennys on ollut ihanaa, ja uloslähtö on niin helppoa ja mukavaa kun ei tarvitse käyttää aikaa kaikenmaailman takkien ja hanskojen pukemiseen x3 itseni mukaanlukien. Mä oon nauttinut sortsikeleistä oikein olantakaa, ja erityisen iloiseksi mut teki se että viime kesänä ostamani sortsit antoivat nyt jopa mukavasti tilaa hengittää ja syödä grilliruokaa, viime kesänä vielä istuessa tuntui tosi tukalalta. Pakko oli änkeytyä 2kk synnytyksen jälkeen vanhaan vaatekokoon siitä huolimatta, näin jälkeenpäin tuntuu typerältä mutta mikäs siinä.

Toppi H&M / Sortsit BikBok / Kengät Topshop / Laukku Michael Kors / Käsikoru Indiska* / Aurinkolasit Gina Tricot                          

  *saatu blogiyhteistyön kautta.

Huomasin juuri että olen unohtanut ilmoittaa Sylvanian Families -arvonnan voittajan, ja lisäksi nyt on arvottu myös Oral-B:n sähköhammasharja+hammastahna -paketit, sekä se Braunin epilaattori, josta tulikin blogini kaikkien aikojen suosituin arvonta järjettömän suurella 1059:n osallistujan määrällään! Huh! Ihan mahtavaa miten moni teistä ottaa osaa arvontoihin, niitä on tulossa vielä tässäkin kuussa lisää useampia !

Sylvanian Families -arvonnan voittajaksi arpoutui Mummi:

Oral-B -arvonnan kaksi voittajaa ovat Lottis & Naniiiida:

Ja Braun Silk-épil -epilaattori lähtee Miukulle, jonka kommentti oli muuten ihan huippu 😀

Paljon onnea voittajille! Laittaisitteko sähköpostilla mulle nimeä ja toimitusosoitetta tulemaan (couturecouture (at) windowslive.com), niin saadaan palkinnot oikeisiin osoitteisiin.

Nyt mun pitää alkaa kokkailemaan lounas meille sekä pukeutumaan johonkin muuhun kuin mjukisbyxoihin että päästään liikkeelle tyttöjen kanssa ajoissa. Illalla luvassa siis ratasasiaa, pysykää kuulolla! Ihanaa päivää kaikille<3