That Boy That Girl

12.01.2012
>MFW

Vapaaehtoinen idea, pakotettu aikataulu. Moi oon Otto, Iinan kihlattu/avomies, ja mä erehdyksissäni lupasin aikoinaan et mä tekisin joskus blogikirjotuksen Iinan puolesta. Arvatkaapa vaan kerran oonko mä vähintään parin päivän välein saanu muistutuksia aiheesta. Ei sillä että mulla ois ollu jotai tätä vastaan, mä oon vaan patalaiska ihminen, ja hyvä keksii tekosyitä. (”Muruuuu! En mä nyt voi ku mun pitää pelaa kavereitten kaa/kattoo YouTubesta turhia videoita/raapii mun pyllyä sitä kutittaa!”) Noooh, kai ne mullaki tekosyyt joskus loppuu kesken, ja tässähän mä nyt sit istun. 😀
Toisaalta, nyt kun Iina kerta teki sen ”virheen” että päästi mut sen blogiin, mä ajattelin että käytän tilaisuutta hyväkseni ja kerron vähän että kuka ja millanen mä ensinnäki olen, ja mitä tässä talossa OIKEASTI tapahtuu. (Koska mun näkökulma asioihin tottakai on se ainoa oikea… >:D) Mutta niin, asiaan:
”ottomoi”

Elikkäs, kuten jo sanoin, ja kuten moni varmaan tietää, mä oon Otto, ysikymppinen kesälapsi ja ehdolla maailman laiskimmaksi ihmiseksi. Oon aivan jäätävä nörtti ja oon kaikista nykykonsoleista omistanu vähintään yhden mallin per generaatio, pahimmillaan neljä. WoWiakin takana nyt se 7-8 vuotta. 😀 Vähän sentään pelastan itteni sillä et tuli sitä useita vuosia harrastettua karatea ja alppihiihtoa, tai no, vittuuks täs mitään pelastamaan, MÄ OON NÖRTTI JA YLPEE SIITÄ! Iinaki oppinu jo aika hyvin elämään sen kanssa, ja vaikka mä en enää (ylläripylläri) ehdi pelata ihan niin paljon ku haluisin, nii helposti vierähtää tunteja konsolin ääressä sit ku innostun.
Ladies and gentlemen, Kannelmäki! (Ennen Iinaa.)
Ennekuin mä tapasin Iinan, mä olin just niitä ihmisiä jotka veteli ympäri Helsinkii ku zombiet arkisin. Koulua, duunia, datausta ja nukkumista. Sekä ruokavalio että unirytmi oli enemmän sekasin ku kukkahattutädit seksimessuilla, ja välillä ei oikeesti tienny et mikä maa, mikä valuutta. Viikonloput meni sitten tuhannen töhinässä, ja sillon ei todellakaan tienny että mikä maa, mikä valuutta. 😀 Olihan se aikansa hauskaa, mut en mä enää rehellisesti ymmärrä et miten sitä jakso.
Sit nää kaks ihanaa neitiä ilmesty mun elämään. <3
Tältä se oikeesti näyttä, sillon ku se ei poseeraa. <3

Kyl te Iinan lukijat aika pitkälti tiedätte millasta tää meidän elämä on, ja et minkälainen ihminen Iina on. Mut mä kerron teille nyt salaisuuden. Ei Iina oo ihan niin ”hieno” (kts. siisti) ku se antaa ymmärtää. ;> SE ON IHAN SAMANLAINEN APINA KU MINÄ! Se mitä me tehään Iinan blogissaan kirjottamien tapahtumien ulkopuolella on todennäkösesti ihan syystä sensuroitua, hähää. Täällä me vaa röhnötetään sohvalla kattomassa paskoja ohjelmia, naureskellaan toistemme pieruille, kuunnellaan (lähinnä siitä syystä että mä pakotan) huonoa musiikkia ja mietitään kovasti et miks ”pully” ja ”pilly” on oikeesti niin jäätävän vaikeita sanoja ku niitä tarpeeks hokee. Eli siis ei mitään järkeä koko touhussa. 😀 Kyllähän me käydään joo ulkona syömässä, shoppailemassa jne. jne., mut hei oikeesti, eihä sitä hullukaa jaksa kokoaikaa hienostella. Ja mä oon viimeinki alkanu saamaan Iinan innostumaan kolmen kimpasta, mun ja mun toisen kullan, xboxin kanssa. <3

Tadaa!

Ja sit on tottakai tää meidän pieni päivänsäde, isin ja äidin lailla piereskelevä pienoisapina. Maailman ihanin pieni otus, joka oikeesti pelastaa päivän ku päivän. Ja jos multa kysyy ni ei tästä neidistä tule äidin huippumallia, vaan isin pikkunörtti. Vaikkei me sen annetakkaa telkkaria katella, ni jeesus sentää, tää neiti on enemmän vauvadatis ku mitä mun kymmenen vuotta nuorempi pikkusisko aikoinaan oli. Siinä missä sisko tuijotti mun sylissä mun nettipelaamista muutaman vuoden ikäsenä, sillon kun mut lapsenvahdiks määrättiin, ja itseasias samoihin aikoihin voitti mut ekaa kertaa pleikkaril, ni tää meidän neiti tuijotti (niille jotka sen tietää) Battlefield 3:en sotatannerta niinku se ois maailman siistein asia, jo tossa reilun 3kk ikäsenä. Eihä siinä nörtti-isi tienny et pitäiskö se kääntää pois vai jatkaa pelaamista ylpee kyynel silmässä. (Ja ennenku kukaan innostuu, joojoo käänsin, niinku jo kerran sanoin ei me anneta sen katella.)
Mut sellasta! Mulla oli aluks ihan selvä suunnitelma et mitä kirjotan ja mitä haluun sanoo, mut ei. Ei vaa riittäny keskittyminen, vaa avautumisekshan tää meni. 😀 Ihan kivaa tää kirjottaminen oli, musta vaa tuntuu et mä oon liian laiska tähän hommaan, JA SIKSI: jos on jotain kysyttävää multa, oli se sitten mistä tahansa (karsin kyl jossen syystä tai toisesta halua vastata) ni kannattaa tehä se nyt! Minä tosiaan vastaan tän postauksen kommenteihin, enkä jaksa tehä erillistä kysymyspostausta taas. Hyvät illanjatkot vaa teille Iinan lukijoille, pitäkää pää pilvissä ja carpe diem sun muut kliseet, tämä mies painuu suihkun puolelle haisemaan pahalle.
P.S. Ihmiset hyvät, jos teillä tai teidän miehillä, tai miksei mahdollisten mieslukijoiden naisillakin, on Xbox 360 ja liveaikaa, ja varsinki jos löytyy se saamarin Battlefield 3, ni lisätkää toki Escapethemoi, peliseuraa on aina mukava saada.

Toivepostaus: Mun unelmahäät

12.01.2012

Tällasta on multa pyydetty jo pidemmän aikaa ja nyt ajattelin sen pyöräyttää kun jotenki tullu niin hääkuume ku kattelen joka päivä hääohjelmia telkkarista! Jopa Bridezillas -ohjelma saa mussa aikaan hääkuumetta, vaikka ne hirmumorsiamet onkin aika järkyttäviä ja sellaseksi en haluais itse muuttua. Tää käsittelee nyt mun unelmahää -ulkonäköä, -kirkkoa ja -juhlapaikkaa. Jos oisin alkanut vielä miettimään morsiusneitojen/kaasojen, bestmanin, Oton ja Tiaran ulkonäköä niin ois menny varmaan koko yö kun tässä on nytkin vierähtänyt jo muutama tunti pelkkien kuvien etsimisessä. Mutta jo riittää turha höpinä, mä oikeen kihisen innosta et pääsen kertomaan mun hääunelmista! Ja nää on sit kaikki aivan överiunelmia, tai no ei nyt kaikki mutta lähinnä noi sormukset ja muutenkin ulkonäköön liittyvät jutut on sellasia öky designerjuttuja että niistä saan todellakin vain tyytyä unelmoimaan.

Helsingin tuomiokirkko! En varmana ole ainoo suomalainen nainen joka on pikkutytöstä asti haaveillut astelevansa alttarille tuossa kirkossa. Mutta tuosta mäkin siis unelmoin. Helsingin tuomiokirkko on kyllä sen verran massiivinen että siellä ei kyllä mitään intiimejä muutaman vieraan häitä kannata järjestää, mutta mä haaveilenkin super isoista häistä jonne tulee kaikki mun ja Oton sukulaiset ja ystävät vuosien varrelta. Kerran sitä elämässä mennään naimisiin ja mä haluun tehdä sen isosti, sit joskus vanhempana voi pitää vaikka jotain intiimimpiä häävalan uudistamistilaisuuksia aina kymmenen vuoden välein vai mitä ne oli nimeltään joita Jenkeissä aina juhlitaan.
                     Mä vaan unelmoin kuinka käveltäis noita isoja portaita alas (vaikka oon nähny kyllä monien jotka menee naimisiin tuolla tulevan ulos kyllä aivan muuta kautta mutta saa sitä hei haaveilla! :D) ja kaikki vieraat muodostais kujan jonka läpi käveltäis ja meidän päälle heiteltäis ruusun terälehtiä. En haluis riisiä ku se jäis tukkaanki kiinni ja kummiski tippuis mun mekon kaula-aukosta sisään tai jotain ja sit mulla ois hullun tiukka korsetti jota ei saa millään auki ja joku riisinjyvä kutittais rintsikoissa loppupäivän, ei kiva!
                    Ja koska mä olen stadilaistyttö henkeen ja vereen niin haluaisin juhlapaikankin löytyvän Helsingin keskustasta, läheltä tuomiokirkkoa. Siihen sopisi täydellisesti Bulevardin ja Yrjönkadun kulmassa sijaitseva G18 -juhlasali. Juhlasali on osa vuonna 1884 rakennettua Svenska Folkskolans vännerin kulttuuri -ja koulutustaloa. Uskomattoman ihana ja tyylikäs paikka joka henkii arvokkuutta ja juhlatunnelmaa! Paikasta oli aivan älyttömän vaikeaa löytää hyvälaatuisia kuvia mutta G18:n omat hienot flash -tuetut nettisivut antaa kyllä upean kuvan juhlasalista.
                     Mitä siellä meidän häissä sitten tehtäis? No syötäis ainakin mielettömän hyvää ruokaa, haluaisin et ensin on vaikka alkudrinkit jonka jälkeen kunnon buffet -illallinen ainaki miljoonalla ruokavaihtoehdolla, jokaiselle jotain -periaatteella. Tietysti mun ja Oton joku ihana häätanssi, biisiä en tiiä mikä ois semmonen ”meiän” biisi kun niitä on niin monta, mut eiköhän sieltä joku valikoituis ylitse muiden. Häävalssia en usko et tanssittais koska jotenki mulla on sellainen fiilis et se valssi ei ihan kuvastais mua ja Ottoa, eikä se ehkä ois niin herkkää ku pitäis keskittyä liikaa siihen valssaamiseen eikä sais vaan huojua ja pussailla rauhassa.
                    Ois kiva jos ois jotain hääleikkejäkin (näistä mulla ei oikeen oo muuta käsitystä kun ne mitä oon itte ollu mukana leikkimässä), morsiamenryöstöä ja vaikka joku häävisa. Sitten myös tietysti perinteiset morsiuskimpun ja sukkanauhan heitot. Illalla kunnon bileet ja Dj, ei mitään humppabändiä jostain takahikiältä. Vaikka mä haluankin viettää meidän häitä jossain upeassa juhlatilassa ja massiivisessa kirkossa niin en silti halua että niistä tulee sellaset pönötysjuhlat, haluaisin että meidän häissä ois rento ja hauska tunnelma ilman turhaa jäykistelyä ja stressiä. En usko että musta tulee Bridezillaa koska mä en stressais niin paljon jokaista pikkuyksityiskohtaa, jos jossain on vähän vääränlaisia kukkia tai pari nimilappua puuttuu niin ei se maailmaa kaada.

Mutta musta tuntuu että se ulkonäkö taitaa olla vähän kiinnostavampi aihe, joten siirrytään seuraavaksi hääpukuun! Mä haluan valkoisen hääpuvun jossa on merenneitohelma tai ainakin sellainen ylempää kapeampi ja alempaa hieman leveämpi helma ja mieluiten olkaimeton yläosa ja jokin kiva juju. Katselin Elie Saabin ja Vera Wangin pukuja ja löysin monta aika ihanaa!

Hääkengiksi haluaisin jotkut mielettömän ihanat designer -korkkarit. Mä omistan useita laadukkaita korkokenkäpaerja halpiskenkien lisäksi mutta kyllä multa silti puuttuu ne THE kengät. Mutta mikäs sen parempi syy törsätä kuin häät? Mun mielestä jos puku on suht yksinkertainen ilman mitään turhia härpäkkeitä niin kengät saa olla aika överit. Vastaavasti taas jos puku on vaikka todella pitsinen tai sisältää paljon yksityiskohtia niin kenkien pitäis silloin olla aika simppelit. Mä valitsin muutamat jotka miellytti mun silmää eniten Polyvoren sivuilla. Kaikki muut noista on aika avonaisia, mut noi jotka on täynnä helmiä ja timantteja on silti mun ehdottomat suosikit vaikka poikkeaakin kovasti muista. Mutta noita en kyllä lähtisi laittamaan jalkaani tosiaankaan vaikkapa tuon alarivissä keskellä olevan pitsiunelma -puvun kanssa.

Katselin myös häälaukkuja, eikös sellainenkin kuulu asuun? Häälaukun pitäis olla pieni, mutta tilava ja kätevä. Tärkeintä on tietysti että se sopii puvun ja kenkien kanssa hyvin yhteen. Mä tykästyin tällasiin super pieniin aika vintage -henkisiin laukkuihin. Mun suosikit on ehdottomasti ylä- ja alarivin vasemmanpuolimmaiset laukut. Jotenkin niin ihania molemmat, mutta aivan eri tavalla.

Hääkoruiksi haluaisin mitäs muutakaan kun paljon paljon timantteja. En haluais kaulakorua ollenkaan, jotenkin musta tuntuu että se veis liikaa huomiota itse hääpuvulta. Mutta jotkut upeat korvakorut ja käsikoru ois kyllä pakko olla. Mä en tykkää hirveesti keltakullasta joten valkokultaiset korut ois mun valinta. Korviin joko pienet roikkuvat timanttikorut tai sitten ihan napit, riippuen kampauksesta. Käteen sitten tollainen vähän näyttävämpi käsikoru olis ihana ja päähän kampauksesta riippuen ehkä TIARA. Hah, siinä se nyt tuli! Mutta eipä mua ollenkaan haittaa jos mun neitiä verrataan tuossa kuvan oikeassa alareunassa olevaan kapistukseen, on nimittäin melkosen kaunis kuten Tirriskäkin♥

Huntua mä en haluaisi ollenkaan, musta jotenkin tuntuu et se ei ois enää vaan mun juttu. En muutenkaan oo mikään kovin neitseellinen kun oon jo äiti ja jotenkin huntu luo mulle mielikuvan jostain neitsytmorsiamesta mitä en todellakaan ole :DD Vaikka hunnut on kyllä kauniita, ne ei vaan ole mua varten. Ja en nyt tarkota tällä sitä että jos on äiti nii ei saa käyttää huntua omissa häissään, se vaan musta itsestä henkilökohtasesti tuntuis jotenkin hassulta. Hiukset haluaisin joko auki ja tuuheille kiharoille tai sitten puoliksi kiinni mutta tuuheat kiharat silti, eli paljon pidennyksiä!

Mä en oikeen osannu päättää että minkä väriset hääkukat haluaisin. Toisaalta haluaisin häihin valko-hopean teeman, mutta jotenkin tuntuis tylsältä että puku, kengät, laukku ja vielä kukatkin ois valkoiset joten kattelin sit vaihtoehdoksi myös pinkki-limenvihreitä kukkasia. Sitä en kyllä tiedän miten ne yhdistyis siihen väriteemaan mutta onneksi tää on vaan unelmapostaus niin sillä ei ole mitään väliä!

Ja sitten viimeisimpänä, vaan ei vähäisimpänä: Vihkisormus! Mä haaveilen Harry Winstonin sormuksesta, mut tietty joku muukin kelpais. Tärkeintä sormuksen ulkonäössä on se että se on valkokultaa ja siinä on ainakin yksi iso timantti, mut mieluummin tietty useampia. Tämmösiä ihanuuksia valikoitui mun suosikeiksi:

Viimeisen loppusilauksen meidän häät sais kun mentäis sitten yöllä Oton kanssa Hotelli Kämpiin jonnekki ihanaan morsiussviittiin ja sitten heti seuraavana päivänä sais lähteä vaikka viikon häämatkalle Malediiveille. Ai että! Tää on nyt tällanen aikamoisessa väsymyksessä väännetty postaus, mutta kuvastaa kyllä suurinpiirtein mun villeimpiä hääunelmia. Mitäs pidätte?

Musta kyllä vähän tuntuu että jos mä kovin pian haluan naimisiin niin meidän häät ei kyllä oo lähellekään näin luksusta, saa nähdä että jaksanko odottaa hyvää vai haluanko vähän vähemmän mutta nopeammin. Ja onhan se tietysti Otostakin kiinni että milloin tuo herra haluaa sanoa tahdon. Mutta on mulla ainakin kova luotto siihen että tässä lähivuosina me otetaan ja repästään ja mennään naimisiin kun kerran kihloissakin jo ollaan. Että vinkvink Otto! Mutta joo, nyt mä käperryn tonne murun viereen nukkumaan kun silmät ei enää pysy auki. Hyvää yötä ihanat ja kertokaa ihmeessä mitä piditte!♥♥

 Kuvalähteet: onewed.com jamieandbenwed.com fiftyflowers.com designbyindy.com weddingbee.com wikimedia.org weddingstheknot.com floralartvt.com aileentran.com studioblush.blogspot.com foreverwf.blogspot.com etsy.com www.goexperience.fi weddingbycolor.com bridalpk.com bestnewhairstyles.com frenchfashions.blogspot.com


Ulkoilua ja uusia vaatteita

09.01.2012

Viikonloppu meni tosi nopsaan ylimääräsestä vapaapäivästä huolimatta, syötiin hyvin, ulkoiltiin ihanassa auringonpaisteessa ja leikittiin Tirriskän kanssa. Kateltiin myös muutama leffa murun kanssa ja muuta me ei oikeestaan saatukaan aikaseksi, eikä tarvinnutkaan. Just näin oli ihan parasta! Viimenen pidempi hengähdystauko ennen Oton pitkää työputkea ilman lomia, seuraava loma on nimittäin pääsiäisenä. Tai onhan tietty viikonloput aina välissä mut siis ei oo mitään yli kahen päivän vapaita, nyyh!
                  Mutta tosiaan, eilen käytiin kävelyllä tuolla rannassa ennen kauppareissua ja ai että oli ihanat maisemat! Bongattiin kans sorsia ja joutsen vauveli vanhempineen♥

Ihana joutsenperhe♥

Vauvajoutsen, maailman söpöin♥

Tiara on nyt alkanu vihdoin kannattelemaan päätä kunnolla ja ihan pidempiäkin aikoja, ettei enää heti väsy niska kun on masulleen. Lelutki on alkanu kiinnostaa enemmän ja Tiara osaa jo tarttua välillä haluamiinsa leluihin, mutta suuhun niitä saa vielä harvemmin vietyä. Mutta kaikki aikanaan, oon kyllä niin ylpeä meidän pienestä ja pippurisesta tirriäisestä kun se on noin hienosti oppinu♥ Tiara on kans alkanu hymyileen suoraan kameralle, ennen sitä piti aina vähän huijata ku kamera oli pelottava mut nykyää kameraki on vissiin kaveri ku sille voi väläytellä ihania hampittomia hymyjä! Kuvista voitte myös bongata Tiaran minihaivenet joita on alkanu kasvamaan tohon päälaelle, ihanaa pientä untuvatukkaa takatukan seuraksi♥

”Kamera on kiva!”
”Oon mä aika velmu, äitipä ei tiiä yhtään mitä mä ajattelen, hähää!”

”Näytän vähän kieltäki teille, oon tämmönen äitin ihana hömppä!”

Tänään saapui vihdoin H&M:n paketti jota jo jännityksellä odottelinkin. Paketista jäi uupumaan vielä ne oranssit housut mutta niissä pitäis olla toimitus ens viikolla, saapa nähdä että onkohan ne sitten hyvät vai ei. Tän paketin sisältö oli kyllä unelmien täyttymys, mä en oo kovin hyvä tilaamaan netistä ku yleensä en koskaan tykkää niistä vaatteista niin paljoa sitten kun nään ne livenä, mut nyt kaikki vaatteet tuntu ihan omilta ja ne pinkit korkkarit oli kyllä pure love♥ Noi vaatteet ei kyllä oo vielä lähellekään näille keleille sopivia, paitsi paksujen sukkahousujen kanssa mutta kylläpä noille löytyy varmasti käyttöä vielä kesälläkin. Tässäpä vielä kuvia uusista jutuista:

Mitäs tykkäätte? Oliko kivoja ostoksia ja sopiiko mulle? 🙂

Nyt mä alan tästä pikkuhiljaa painelemaan unten maille, herättiin tänään vähän aikasemmin kun Tiaraa e
i enää nukuttanutkaan puoli ysin jälkeen nii alkaa väsy jo tulla mullakin. Neiti on tuhissu tyytyväisenä unten mailla jo hyvän tovin. Mä edelleenkin säädän sen kiharapostauksen kanssa, alkaa ärsyttää pikkuhiljaa kun ei siitä näytä tulevan mitään, mut mä nyt koitan vielä! Hei ja kiitos muuten vielä kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille, aivan mielettömän ihania ja kannustavia kommentteja! Ootte te kyllä vaan ne maailman parhaat blogilukijat♥ Mahtavaa viikon alkua kaikille, moikkamoi♥♥


2011 meni jo, mutta…

07.01.2012

…Multa toivottiin vielä tällasta kertauspostausta viime vuodesta. Aattelin nyt toteuttaa tän kun viime vuodesta ei vielä ole kovin kauaa ja on asiat suhteellisen tuoreessa muistissa. Kiitos vielä sinulle joka pyysit tätä postausta!

Tammikuu 
Olin kipeenä, paljon! Vietin yli puolet kuukaudesta äidin luona Oulussa keuhkokuumeessa, mutta sen muun ajan mä hengailin Helsingissä kavereiden kanssa bilettäen ja Ottoon tutustuen. Tammikuun lopussa Tiara sai alkunsa mutta sitähän me ei vielä tiedetty. Piipahdin myös Netan kanssa Tallinnassa ja parin kaverin synttäreillä. Tammikuulta ei paljoa kuvia ole koska mulla ei ollu omaa kameraa silloin ja myös siksi että en paljoa mitään ehtiny tehdä kun olin kipee.

Jotkut kekkerit tammikuussa, mukana menossa ainakin Nona♥

Jarnon kanssa Mikon synttäreillä, sen muistan että oli huippuhauskaa! 😀
Ja tässä minä ja toi mun ihana muru, meidän eka yhteiskuva :D♥ Meidän kaveri Ville osallistuu tähän kuvaan ilmeisesti vähän enemmän kun me 😀

Helmikuu
Helmikuun alussa, 9. pvä me alettiin Oton kanssa virallisesti seurustelemaan ja sillon jo epäiltiin molemmat että olin raskaana, mut ei viel oltu tehty testiä. Käytiin Johanna Tukiaisen keikalla Onnelassa ja oli kyllä huippuhauskaa! 17. pvä helmikuuta sitten tein raskaustestin joka näytti plussaa ja siitä alkoi Tiaran odotus♥ Sen testipäivän jälkeen menin Otolle koko viikonlopuksi jonka jälkeen lähdin Ouluun äidin luokse, minne Ottokin seurasi perässä parin työpäivän jälkeen. Siellä kului sit loppukuukausi. Helmikuulta on näin ollen vielä vähemmän kuvia, kuin tammikuulta. Puhelimessa olis loistava video Tuksun keikalta mutta arvatkaapa vaan saanko sitä ulos! 🙁

Maaliskuu
Kun tulin Oulusta takaisin Helsinkiin niin käytännössä muutin Otolle, en viettäny enää yhtään yötä mun Ullanlinnan kämpässä vaan nukuin joka yö murun vieressä. Värjäsin hiukset vihdoinkin takaisin tummiksi blondin katastrofikauden jälkeen. Maaliskuussa mä olin aivan järjettömän väsynyt, mä nukuin oikeestaan kellon ympäri jos vaan sain. Otto teki töissä iltavuoroja ja pitkiä päiviä ja mä en tehny muuta ku nukuin sillon ku Otto oli töissä ja myös öisin tietysti. Menin aina viimestään 00.00 nukkumaan ku en vaan pysyny hereillä. Maaliskuussa oli myös eka neuvola ja Emmis kävi Helsingissä meitä moikkailemassa. Silloin tein jonku poikkeuksen ja pysyin yhtenä iltana hereillä kun käytiin kaverin synttäreillä Herkussa juhlimassa, aamuun asti. Tanssin pöydillä ja pidin hauskaa, sinä iltana huomasin että alkoholittomat drinkit on tuhat kertaa parempia ja hauskaa voi olla ilman viinaakin! Maaliskuun lopussa oli sitten eka ultra ja oli ihan mielettömän ihanaa nähdä että siellä se meidän oma pieni asustelee♥

Herkussa Jussin synttäreillä (oon mä tuol piilossa takana :DD)

Oton ja Simon kanssa, kädessä alkoholiton Piña Colada 😀

Tompan tuparit maaliskuun lopussa, muistan ku olin ihan järjettömän väsyny ja me lähettiin himaan varmaan ennen yhtätoista 😀
Meitsi!

Huhtikuu
Huhtikuussa me alettiin tosissaan ettiä Oton kaa yhteistä kämppää kun ei se elämä siellä Oton soluhuoneessa ollu niin kauhean tilavaa kun sinne oli ahdettu kauheesti tavaraa ja päälle viel mun iso matkalaukullinen vaatteita, meikkejä ja kenkiä. Mulla oli kumminkin viel se oma kämppä Ullanlinnassa, vaikka en mä siellä muuta tehnyt kun kävin välillä hakemassa postit ja lisää vaatteita.  Me kyllä viihdyttiin siellä solussa hyvin, Oton kämppikset oli tosi kivoja ja vaikka olin siellä aina sillon yksin ku Otto oli töissä nii ne jutteli mulle ja piti seuraa mutta kyllähän me tarvittiin se oma rauhakin tulevaa pikkusta varten♥ Huhtikuun lopussa, just ennen vappua oli sit muutto. Huhtikuussa me ei ilmeisesti muistettu Oton kameran olemassaoloa ollenkaan kun löysin vaan kaks kuvaa jotka sillon on otettu, no tässä ne nyt kummiski on:

Oiskohan joku rv 12-13 😀 Hyvänkokonen pötsi jo kummiski!

Toukokuu
Toukokuussa aloitin blogin pitämisen kun oltiin muutettu tänne Vuosaareen. Sisusteltiin kämppää ja totuteltiin siihen et meil oli vihdoinkin oma tila ja oma rauha. Odoteltiin myös jo malttamattomana kesäkuun alussa olevaa rakenneultraa ja pikkuisen ensimmäisiä liikkeitä jotka tuntuikin sit ekan kerran rv 18 muistaakseni, eli joskus toukokuun puolivälissä suunnilleen. Se oli kyllä niin jännää ja ihanaa kun tunsi että siellä se pieni liikuskelee. Olin tässä vaiheessa jo aivan varma että meille tulee tyttö ja olin jo miettinyt Tiara -nimeä Oton kanssa. Toukokuussa oli myös jääkiekon MM -kisat ja kisastudio oli täällä meidän kotona, tunnelma oli mahtava ja meteli korvia huumaava! Toukokuulta on sit vihdoin vähän enemmän kuvia kun aloin blogin myötä käyttää kameraakin ahkerammin:

Otto vatkas käsin kermavaahtoa 😀

Mun äitienpäiväkakku, oli kyllä namia♥

Kisatunnelmia 😀

Kesäkuu
Kesäkuun alussa oli siis rakenneultra ja saatiin tyttölupaus. Sinä päivänä päätettiin että Tiara tuosta palleroisesta tulee. Kesäkuussa oli myöskin Oton synttärit ja kesäloma, sekä Juhannus, jota vietettiin Oulussa. Kesäkuussa alettiin käymään perhevalmennuksessa ja muutenkin se vauvantulo alkoi tuntua konkreettisemmalta kun tiesi että puoliväli on jo ohi. Masu kasvoi kasvamistaan ja multa alettiiin ekoja kertoja kysellä jo tuolloin (!) että joko se vauva kohta syntyy ja aina mulle naurettiin kun kerroin että eikun lokakuun 19. päivä on laskettu aika. Emmis ja Sami tulivat meille pitkäksi viikonlopuksi ja käytiin syömässä, shoppailemassa ja jopa Korekasaaressa!

Ekat tyttöostokset♥

Oton synttärit 😀
Söpöjä kameleita vesisateisessa Korkeasaaressa

Minä ja Emmis, masu rv 22 oisko? 😀


Jarno♥
Minä, Sanna ja Emmis Juhannuksena

Otto ja ihana kummipoikaseni♥

Jarno, meitsi ja Netta Oulussa shoppailemassa

Heinäkuu
Heinäkuussa Otolla oli onneksi vielä lisää kesälomaa, mulla kun sattui välillä olemaan todella tukala olo mun mammuttimasun kanssa niillä helteillä. Käytiin myös mun tädin häissä Oulussa ja Ikeassa ostamassa neidille pinnasänky. Mun serkku Riina tuli myös Oulusta meille kyläilemään ennen häitä. Oltiin rannalla, luin kirjoja ja kävin kavereiden kanssa kahvilla sillon kun Otto oli töissä. Heinäkuu oli ihana kuukausi♥

Biitsillä ison masun kanssa 😀

Ylpeä tuleva isi kokoaa pinnasänkyä♥

Suht talvinen kirja keskellä kesää mut ihana!

Mun lemppari äitiysfarkut!

Kyllä mä sain sen kukkakimpun kiinni, oli makeeta! 😀

Elokuu
Elokuussa aloin jo malttamattomana odottaa neitiä syntyväksi, vaikka raskautta oli jäljellä yli kaksi kuukautta. Jännitti ja en olis millään jaksanu enää olla sen ison masun kanssa, vaikka olo ei vielä niin kovin tukala ollutkaan. Raskausarpia alkoi ilmestymään jenkkakahvoihin ja pelotti että masukin menee ihan raidalliseksi. Innoissani suunnittelin synnyttäväni kätilöopiston Haikaranpesässä ja varattiin ajat Haikaranpesän valmennuksiin. Elokuussa oli myös mun Babyshowerit ja äiti tuli meille!

Vapianossa murun kanssa♥

Isoisoiso masuli♥
Saatiin uudet vaunutkin vihdoin!

Baby Showerit♥

Ihania vauvalahjoja kaikilta 🙂

Syyskuu
Sanomattakin on varmaan selvää että tää oli se viime vuoden mullistavin kuukausi! Ensin jouduin sairaalaan ennenaikaisten supistusten vuoksi, pääsin kotiin hetkeksi ja kihlauduttiin mun syntymäpäivänä, siitä kahden päivän päästä; 20.9. aamulla Otto sai uuden, loistavan työpaikan ja illalla kello 23.23 mulla oli pieni ihana oma tyttö rinnalla ja olin rättipoikkipuhkiväsyneenä, mutta onnellisena synnytyssalissa. Loppusyyskuu menikin sairaalassa ja päästin kotiin juuri ennen kuunvaihdetta oman nyytin kanssa.

Supistuskäyrää n. viikkoa ennen synnytystä
Vika masukuva n. 1,5 tuntia ennen kun lähdettiin sairaalaan synnyttämään

4min ikäinen pikkutirriäinen♥

Ihana pieni♥

Iso minä, pieni Tiara 😀 Viikon ikäinen neitokainen♥

Isi vaihtaa vaippaa, muistan kun Tiara meinas hukkua noihin liberon ykkösiin ja saatiin sairaalasta Pampersin microvaippoja 😀
Menossa isyyttä tunnustamaan lastenvalvojalle

Mummun sylissä♥

Lokakuu
Lokakuussa totuteltiin elämään perhe-elämää yöheräämisineen kaikkineen, oli ihanaa mutta taisin myös olla suht väsynyt koska en muista tuosta ajasta hirveästi juuri mitään. Otto oli isyyslomalla neidin syntymästä lokakuun 10. päivään ja voi kauhistus että mua jänn
itti jäädä yksin neidin kanssa kotiin. Mutta hyvinpä se arki alkoi siitä rullaamaan, tuossa vaiheessa Tiara ei oikeen muuta tehnyt kun nukkui ja söi ja mulla oli oikeestaan suorastaan tylsää välillä kun olin odottanut että saan hoitaa vauvaa muka heti kun se syntyy ja sit se vaan nukkukin 😀 Maailman ihanin vauva silti, hyvä vaan että nukkui väsymystä pois pieni♥ Teinpä myös uuden vauvankuviakin sisältävän bannerin blogille, eli tuon nykyisen kuvan!

Onnellinen siitä että shortsit mahtui päälle! 😀

Eka vaunulenkki!

Mun muru♥

Kuinka pieni voi toinen olla♥

Toi tuttiki näyttää niin kauheen isolta!

Maailman kaunein pieni neiti♥

Maailman tärkeimmät♥

Oho, jopa simmut auki kuvassa! :D♥

Marraskuu
Marraskuussa järkkäiltiin jo ristiäisiä ja otettiin vastaan kyläileviä ystäviä ja sukulaisia. Oli vauvaa toki käyty katsomassa jo lokakuussakin, mutta marraskuussa tuli vielä lisää ihmisiä. Äiti ja mummo kävivät Oulusta yhden yön reissun tuomassa meille ruokailuryhmän ja mummo rakastui pieneen tyttärentyttärentyttäreensä♥ Marraskuu oli tosi hektinen kuukausi ja musta tuntuu että silloin Tiara nukkui huonoiten ikinä, ei nukahtanut melkein koskaan omaan sänkyynsä ja heräili 2-3h välein. Mutta eipä niin pieneltä unirytmiä ois voinukaan odottaa. Marraskuussa taidettiin myös kokea neidin ensimmäinen ihana, tarkoituksellinen hymy♥ Marraskuussa juhlittiin tietysti myös Oton ensimmäistä isänpäivää, vaikkei se ihan suunnitelmien mukaan mennytkään 🙂

Ihana pieni muru♥

Moi mä hymyilen teille!

Rakas♥

Tutti piti ottaa omaan käteen 😀

Neiti nappisilmä♥

Isänpäivälahja

Väsynyt mutta onnellinen isi ja kameran takana vielä väsyneempi äiti 😀

Meidän ÄIJÄ! 😀

Joulukuu
No joulukuu, silloin oli tietysti Tiara Teija Alessian ihanat ristiäiset ja JOULU Oulussa♥ joulukuu on varmaan teilläkin tuoreessa muistissa joten antaapa kuvien puhua puolestaan:

Sellasta vielä, huh olipa urakka käydä koko vuosi läpi! Mut toivottavasti tykkäätte! Jotkut kuvat saatto vähän heittäää päivämäärissä muutamalla päivällä kuukauteen tai toiseen, mutta eipä se ole niin turhan tarkkaa. Nyt hyvää lauantai-iltaa kaikille!♥


Asiaa rattaista

07.01.2012

Mä oon kokenu toimiviksi ja hyviksi nuo meidän ABC Pramy lux -yhdistelmävaunut ja varsinkin nyt kun tänne vihdoin tuli lunta niin on mukavaa että on isot pyörät ja vankat vaunut alla. Oon kuitenkin pidempään jo miettinyt että kesän lähestyessä ja Tiaran kasvaessa isommaksi ja oppiessa istumaan olis kivempi hankkia ketterämmät ja pienemmät rattaat. Mä oon jo pitkään tutkinu eri valmistajien valikoimia ja nyt musta tuntuu että oon löytäny sen meille sopivan merkin: Cosatto 
                           Cosatton rattaat on ihan mielettömän söpöjä ja hauskan näkösiä ja ainakin lukemieni käyttökokemusten ja lastentarvikeliikkeiden sekä Cosatton omien tietojen perusteella myös todella käytännöllisiä. Musta tuntuu että ne sopis ihan mielettömän hyvin just meidän tarpeisiin ja oonkin ajatellut että sellaiset hankitaan kunhan lumet kunnolla lähtee. Cosatton rattaat sopivat jo ihan vastasyntyneestä alkaen mutta jotenkin mä itse silti miellän ne kätevämmiksi vähän isomman vauvan kanssa, tuntuu että tollainen ihan pieni sylivauva kun Tiara vielä on olisi jotenkin paremmin turvassa isojen vaunujen vaunukopassa. Mutta ei siihen kyllä enää niin kauaa mene että meidänkin ipana oppii istumaan, 4kk -päivä kun kolkuttelee ovea jo tuolla alle kahden viikon päässä! Hurjaa! Me ollaan jo lähempänä puolta vuotta kuin vastasyntynyttä, niin se aika vaan rientää. Mutta sen pidemmittä puheitta, tässä olis näitä mun Cosatto -suosikkeja (Noi otsikot on sitten linkkejä mistä pääsee tarkemmin tarkastelemaan kyseisten rattaiden tietoja):

#1 Yo! Pushchair Golightly
 Nää on mun ihan ehdottomat suosikit, ehkä ihanimmat rattaat mitä oon koskaan nähny! Noi on niin mun tyyliset oikeesti, tollaset ihanan tyttömäiset ja oi vitsi toi mukana tuleva hoitolaukkuki! AAAAA noi on niin ihanat! Sopis kyllä Tirriskälle kun nenä päähän♥ Ainut vaan et en löytäny näitä mistään suomalaisesta lastentarvikeliikkeestä eli pitäis tilata ulkomailta ja sit nää on viel joku Limited edition eli vaan pieni erä vähän aikaa myynnissä. Mut oon kyllä ihan rakastunu!

Kuva kiddicare.com

 
#2 Swift Lite Supa Chip off the old block

Nää löytyis ihan suomalaisistakin kaupoista ja on musta tosi söötit ja myös aika tyylikkään väriset. Kuten muissakin Cosatto -rattaissa, näissäkin on hauskat tekstit ja kuvat. Hintakaan ei päätä huimaa, 219€ Lastentarvikkeessa. Mut silti noi mustavalkoset kummittelee vaan mun mielessä kokoajan ja jotenki mitkään muut ei tunnu miltään niiden jälkeen vaikka ois kuinka upeet!

   
Kuva Lastentarvike.net

#3 Cosatto Swift Lite Supa Little pip squeak
Näitäkin rattaita löytyis ihan Suomen maan kamaralta ja tykkään ihan kauheesti näiden herkullisesta ulkoasusta. Kuin söpöt! Noissa on limenvihreetäkin kivasti kun sitä löytyy meiltä paljon muutenkin Tirriskän tavaroista ja punasta on meillä kotonakin. Tykkään! Toi omppukuva on vaan niin söpö ja hauska ja toi tekstikin. Mä haluun koko Cosatton malliston!

Kuva thinkbaby.co.uk

Noi oli Cosatton ratasvalikoimasta mun suosikkeja, ei ehkä ne kaikkein tyttömäisimmät, mutta tyttömäisimmät ilman kissa-, kukka-, nukke- ja eläinkuvioita joista mä en tykkää niin paljoa itse. Mä tykkään tyttömäisistä asioista, mut en silti haluu jotenki korostaa aina ja kaikessa Tiaran tyttöyttä et aina ois kaikki vaan pinkkiä ja punasta. Meillä on esimerkiksi limenvirheä pinnasänky ja nykyiset vaunut on siis beigeruskeat. Noi on hauskoja ja tyylikkäitä ja sopii mun omaankin tyyliin. Sitten mulla ois tähän loppuun vielä kahdet ihanuudet joista toiset meille kotiutuu sitten joskus on pikkukakkosen aika, toivottavasti ennemmin kuin myöhemmin. Nojaa, ei nyt kuitenkaan ihan vielä mutta vauvakuume on tullut takaisin jäädäkseen ja näiden supersöpöjen tuplien vilkuilu ei kyllä auta siinä yhtään. Mutta nautitaan kyllä nyt ensin ihan rauhassa Tirriäisen vauva-ajasta ja katsellaan sitä tuplarattaiden hankintaa sitten myöhemmin, siihen asti tyydyn vaan haaveilemaan näistä söpöläisistä:

 You2 Twin Pushchair Sis n Bro

Kuva amazon.com

You2 Twin Big Sis Little Sis

Kuva tmbdirect.com

  Molemmissa tuplissa seuraavat herkut kuuluvat hintaan:

  • Tturvalukot ja lelukoukut
  • Sopii vastasyntyneestä alkaen
  • 3 eri asentoa jotka voi säätää erikseen kummallekin lapselle sopiviksi
  • Kolmas kahva josta on helppo kantaa kokoontaitettuja rattaita
  • Sateenvarjosysteemi ja automaattilukitus
  • Lukittavat kääntyvät etupyörät
  • Ilmaiset niskatyynyt
  • Ilmaiset lämpöpussit joissa irroitettava ja käännettävä fleece-vuori
  • Ilmaiset turvavyöpehmusteet
  • Ilmaiset tuttipullon säilytyspussit jotka pitää maidon lämpimänä
  • Ilmainen sadesuoja


Mä oon kyll