Aijaijai kyllä elämä on ihanaa! Voi miten oikeesti saa ihan uutta puhtia päiviin kun saa viettää rauhassa aikaa Oton ja Tiaran kanssa yhdessä koko perhe ja tietää että niin tulee olemaan seuraavat kaksi viikkoa. Oon jo tänään saanut enemmän aikaiseksi kun varmaan koko viime viikolla! Mutta siitä lisää myöhemmin, ensin kertoilen vähän kuluneista päivistä. Eilen Otolla alkoi siis loma ja me juhlittiin sitä ulkoilemalla ja hakemalla Ciao! Caffesta ihanat smoothiet ja sitten ruuaksi vielä subit. Otettiin vaan rennosti, eikä jaksettu laittaa ruokaa. Subissa heittäydyin villiksi ja otin ensimmäistä kertaa elämässäni eri kastiketta kuin yleensä, ja kyllä kannatti. En tajua miten oon Subissa ollut noin kaavoihin kangistunut kun muuten oon yleensä ruokien suhteen niin kokeileva! Aika hassua että toi uuden kastikkeen hyväksi havaitseminen oli varmaan jännittävin asia mitä mulle on tapahtunut vähään aikaan, mut nyt mulla on tekeillä ainakin yksi jänskä juttu, mutta siitäkin lisää myöhemmin koska en halua paljastaa mitään ennen aikojaan ;)! 

                 Mutta mitäs Tirriskälle kuuluu? No meidän pikkuneidistä on kehkeytynyt kunnon naispuolinen Veikka Gustafsson, jokapaikkaan on pakko kiivetä. Jos ollaan vaikka lattialla niin Tiara kiipeilee kokoajan mun päälle ja mun yli, kirjahyllyssäkään ei pysy tavarat enää keskihyllyllä kun reviiri on laajentunut alahyllyltä korkeammalle. Tiara tuntuu nauttivan kovasti siitä että kiipeää esteiden yli, lelukaarenkin neiti kaataa lattialle ja sitten kömpii yli ja jokapaikkaa vasten on pakko nousta karhukävelyasentoon/polvilleen seisomaan. Kai sekin on jonkinnäköistä tukea vasten seisomaan nousua, vaikka Tiara onkin vielä kumarassa mutta jos pylly kumminkin on ylhäällä lattiasta? Istumaan neiti myös nousee kokoajan eikä makuullaan oikeastaan enää viihdykään, mutta miksi pitäisikään, johan se on makoillut yli kahdeksan kuukautta! Hauskaa Tiaralla tuntuu olevan ainakin ja se on hyvä jos mikä! Tässäpä vähän kuvia eiliseltä:

Murunen jonka pipo vissiin hieman noussut ylös?

Ja siinä isi korjaa tilanteen!

Aurinkolahti on rakkautta<3 Ja purjeveneiden kattelu, purjehtia en haluis koska tulisin merisairaaksi!

Mun rakkaat<3

”HAHAAA!”

Mä tilasin smoothieita ja noi kaks höpötteli sen aikaa<3

Mango magic ja Bananaberry <3

”Haaaaaaa!”

Kaks hoooboooo<3

Miten kellään voi olla noin ihanan velmu ilme ku Tirriskäl?<3

Mä innostuin eilen elvyttelemään mun vanhaa piirtämisharrastusta hetken aikaa kun löysin mun kuivapastelliliidut yhtäkkiä! Tää on siis vaan ihan hatusta vedetty luonnos (vuosien tauon jälkeen) ja täysin kesken mutta sain idean et voisin taiteilla vaikka jonkin Disney -tai muun aiheisen taulun Tirriskälle 😀

 Tänään mun ja Tiaran aamu alkoi ihanalla aurinkoisella hetkellä, istuttiin parvekkeella puoli tuntia kun aurinko paistoi täydeltä tolalta ja badenbaden -tuolit olivat hehkuvan kuumat. Tiara lueskeli kirjaa iloisena kiljuen ja mä nautin mun kahvikupista kaikessa rauhassa. Puolen tunnin jälkeen pilvet tuli auringon tielle ja me siirryttiin sisälle hengailemaan, mutta voi että se piristi kun sai hetken nauttia ihanasta lämmöstä ennen kui
n harmaus valtasi taivaan. Aamulla mä myös siivoilin ja Tiara sotki parhaansa mukaan, näin se nykyään menee jos siivoan silloin kun Tiara on hereillä. Mutta se on oikeastaan ainakin toistaiseksi aika hauskaa, lelut kun on niin helppo vielä kerätä koriin ja kirjat järjestää vain hyllyyn. Hyvä että neiti viihtyy! Mutta kauhulla odottelen niitä (ainakin omasta lapsuudestani tuttuja) usean barbitalon kaupunkeja jotka rakennettiin keskelle olkkarin lattiaa ja raahattiin lipastollinen tavaraa, barbinvaatetta ja pikkusälää mukaan. Siinäpä sitä siivottavaa vasta riittääkin, tosin barbi-iässä Tiara saa kyllä jo kerätä sotkunsa aivan itse.
                    Siivouksen jälkeen Kaisla ja Simo tulivat meille, Kaisla pienentämään sitä mun mekkoa ja Simo mulle hiustenleikkuuasiakkaaksi. Aika hyvä vaihtokauppa mun mielestä, mä sain sopivan mekon ja Kaisla sai siistityn poikaystävän! Ruuaksi valmistin elämäni ensimmäistä kertaa lohikeittoa ihan itse, ja täytyy vähän kehaista että oli aika hyvää! Mä en ole keittänyt perunoita sitten yläasteen köksäntuntien, mutta kyllä mä Kaislan avustuksella sain ne juuri sopivan kypsiksi ja keitto oli ihanan kermaista ja sipulista kuten pitääkin. Mutta ihan ensiksi kuvasarja erään pikkuihmisen ensikosketuksesta mansikkaan! Kaisla ja Simo toi meille ihania tuoreita mansikoita ja annettiin sitten Tirriskällekin yksi. Nämä kuvissa näkyvät ilmeet toistui niin kauan että jäljellä oli epämääräinen peukalonkynnen kokoinen mössö, Tiara siis haukkasi innoissaan, irvisteli, mussutti, pureskeli, nieli ja sen jälkeen sama homma uusiksi. Taisi se tykätä vaikka mansikka taisikin olla vähän kirpakkaa kun ei tosiaan mitään sokeria laitettu.

”Ei vitsi, mitä tää on!!!

”Hmmmmm….”

”EIkä, siis MITÄ tää on!!!”

”Niin kirpeetä et tukkaki nousee pystyyn!”

Kauhistuneen näköinen Simo ja kädet täristen saksiva meitsi

Tiara tyytyväisenä kiskottuaan keskihyllyltä uusia kirjoja alas!

Simo ja Kaisla on parhaita ja ne tykkäsi lohikeitosta!<3 Ja Simon uus tukka ennen värjäystä ja muotoilua!

Ja siinä Tirriskä just ennen nukkumaanmenoa, tää jäi tän päivän vikaksi kuvaksi kamerassa<3

Sellaset ekat lomapäivät meillä! Mitäs teille kuuluu? Millaisia lomasuunnitelmia teillä on? Oletteko enemmän sellaisia ihmisiä jotka tykkää suunnitella loman ihan tiptop alusta loppuun ja joka päivälle jotain vai tykkäättekö enemmän mennä fiiliksen mukaan ja öllötellä vain? Itse tunnustan kuuluvani ehkä vähän molempiin, Oulun reissulle on buukattu jo joka päivälle jotain mut tää eka viikko kotona me vaan möllötellään ja tehdään asioita jos jaksetaan! Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille ootte parhaita<3

Mulla on tää tukkaprojekti kovin keskeneräinen edelleen, mutta nyt mä sentään tiedän tasan mitä mä haluan! Mä haluan tasapitkän, ylikasvaneen polkkatukan ja väriksi haluan kylmän vaalean-/keskiruskean. Kaikkein mieluiten ottaisin toki hulmuavan pitkät ja tuuheat kiharat, mutta koska se ei ilman pidennyksiä ole mahdollista vielä vähään aikaan on tää mun paras vaihtoehto! Mä etsiskelin vähän netistä kuvia sellaisista hiuksista jotka vastaa mun mielikuvaa unelmahiuksista tällä hetkellä, niin realistisistä kuin haavevaihtoehdoistakin. Ensiksi tässä muutama kuva upean Olivia Palermon tukasta joka on oikeastaan tasan sellainen kuin mä haluaisin itselleni!

Sitten niitä ah-niin-ihania kiharia (okei se on kiharoita) ja vähän suoraakin tukkaa, näissä seuraavissa ihaninta on jokatapauksessa se pituus! Mulla on niin mieletön ikävä sitä kun oli super tuuhea ja paksu ja pitkä ja ihana pidennystukka, mut mä oon päättäny irtautua hiuksia hitaasti tappavasta (jo viisi vuotta kestäneestä) pidennyskierteestä lopullisesti ja kasvattaa omat kutrini sellaisiksi kuin haluan. Mutta nyt siis upea Audrina Patridge ja sen vielä upeaakin upeammat kutrit!

Lauren Conrad on nainen jota mä oon aina ihaillut, niin hiuksissa kuin saavutuksissakin. Varmaan huomaa että mä olen ollut aika koukussa The Hillsiin ja The Cityyn, kun nää kaikki mun laittamat inspiskuvatkin on Hills -tai The City -tyypeiltä, mutta mä en voi sille mitään että niiden elämäntyyli kiinnostaa ja sarja on koukuttavasti tehty. Mä toki tiedän että puolet vähintäänkin on käsikirjoitettua, mutta ei mua siinä se draama kiinnostakaan vaan esim. Laurenin ja Whitney Portin urakehitys. Voi kuulostaa tyhmältä, mutta usein silloin kun mä vielä opiskelin niin jos mulla oli huono päivä tai en olis yhtään jaksanut lukea kokeeseen tms. niin mä katoin pari jaksoa Hillsiä ja sit mä päätin että mustakin tulee jotain siistiä! Mut nyt eksyin kyllä aivan totaalisesti aiheesta joka oli siis hiukset! Mä tykkään ihan hirveästi Lauren Conradin hiusväristä, mutta en usko että se sopisi mulle tai en ainakaan uskalla alkaa vaalentamaan, joten tyydyn vähän tummempiin mutta ainahan sitä saa haaveilla!

Tyylillisesti mä ihannoin Rihannaa ehkä kaikkein eniten näiden MTV -tähtien lisäksi, mikä on oikeastaan aika hassua koska Rihannan tyyli eroaa todella paljon esimerkiksi Olivia Palermon tyylistä. Mutta mulle se on ihan loogista, koska oon samalla tavalla huomannut omassakin pukeutumisessa kaksi ääripäätä: toisaalta tykkään hirveästi pukeutua klassisesti beigeen, mustaan, valkoiseen ja puuterisävyihin sekä kammata hiukset sileälle keskijakaukselle. Mutta välillä taas mä halun laittaa rähjäisen nutturakampauksen, minikokoisen neonväritopin ja happopestyt farkkushortsit. 

          Joskus nuorempana mulla oli kauhea kriisi sen kanssa että mun olis omasta mielestäni pitänyt valita että kumman tyylin mä valitsen, koska pitäähän jokaisella itseään kunnioittavalla teinillä olla oma tyyli. Sitten ajattelin että mitä väliä sillä on, mä voin pukeutua ihan niinkuin mä itse haluan eikä mun tarvitse kategorisoida itseäni johonkin tiettyyn tyylilokeroon. Jos mua miellyttää lauantaina laittaa päälleni neonvärejä niin mä laitan, sunnuntaina on pehmeän neuleen ja chinojen vuoro. Kyllä yksi ihminen voi tykätä kahdesta täysin erilaisesta pukeutumistyylistä yhtäaikaa. Hehheh, tää postaus alkoi hiuspostauksena mutta jotenkin mä eksyin juttelemaan näistä tyyliasioistakin, no mä voisin vielä vertailun vuoksi laittaa tähän muutaman lookin Rihannalta ja tosi-tv tähtösiltä jotka mua miellyttää, niin huomaatte kuinka paljon mun maku vai
htelee!

Mä ajattelin tehdä kokonaan nyt tämmösen meitsiaiheisen postauksen kun tullut napattua muutamat päivänasukuvat tällä viikolla ja lisäksi ajattelin pyytää teidän apuanne siihen mitä mä oikein laitan lauantaina päälle neidin kummitädin ylioppilasjuhliin! Ja lopussa vielä juttua palautumisesta raskauden jälkeen. Enpä muista milloin oisin viimeksi tehnyt postauksen täysin ja pelkästään itseeni liittyen ellei jotain toivepostauksia lasketa, mutta vaihtelu virkistää! Mä voisin ensin länttäistä (on se sana!) tähän vaikka niitä asukuvia vähän tältä viikolta:

Toppi ja bleiseri – H&M

Farkut ja ballerinat – ZARA

Liukuvärjätty toppi – H&M

No ne samat farkut ja ballerinat ZARAsta

Toppi – Seppälä

Leopardivyö – H&M

Chinot ja ballerinat – ZARA

Voisin vielä heittäytyä hurjaksi ja laittaa mukaan tän päivän naaman puoliksi peitettynä aurinkolaseilla tietysti!

Mutta nyt tosiaan sitä asuasiaa, pahoittelen jo valmiiksi huonolaatuisia aamulla meikittä nappaamiani kuvia, mutta en millään jaksanut odotella iltaan asti että Otto tulis kotiin ja meillä ei vieläkään ole sitä kamerajalustaa! Toivottavasti näistä nyt saa jonkinlaisen käsityksen sentään! 

Mä tykkään ihan hirveän kauhean kamalan paljon tästä mustasta mekosta, erityisesti siksi että en oo käyttänyt sitä 1,5 vuoteen koska raskausaikana se ei tietenkään mahtunut mulle, eikä heti raskauden jälkeenkään tietenkään. Ja nyt mulla ei ole kyllä ollut mitään syytä edes pukeutua siihen, paitsi nyt sitten nämä ylppärit! Mutta koska tää mekko on aika sellainen bilemekko niin siksi ajattelin ottaa ihan toisenlaisen vaihtoehdon sille kaveriksi, eli :

Tää Ginan sifonkinen maximekko oli mun suurin suosikki raskausaikana kuten osa lukijoistakin varmaan muistaa, mutta täähän on ihan normaali Ginan mekko kokoa XS että voi tuota käyttää vaikkei raskaana olisikaan. Jotenkin mulla ehkä oli vähän orpo olo siinä silti ilman sitä isoa masua, mutta mitä mieltä te olette? Jotenkin tuntuu että toi on ihan isokin kun just ei oo sitä masua, mut ehkä korkkarit auttais? Asusteethan noissa molemmissa mekoissa on avainsana koska väärillä asusteilla toi musta mekko voi olla ihan liian halpa/baarimekko mutta jos asustaa oikein niin siitä saa ihan siistin ja tyylikkään juhlamekonkin. Tuosta maximekosta taas saa varmasti oikein hyvän näköisen jos jalkaan lyö kunnon korot ja kaulaan statement -kaulakorun.

Mulla on myös tosi ärsyttävä ongelma, joka mua on vaivannut oikeastaan koko mun iän. Se liittyy hiuksiin ja se on ihan pyllystä! Vertaistuen toivossa mä laitan kuvan mun hiuksista totaalisen luonnontilassa, katsokaa ja kauhistukaa!

Toi töyhtö! Se raivostuttaa mua ihan suunnattoman paljon, miksi mun muuten ihan kivoissa hiuksissa pitää olla tollanen rasittava töyhtö. Miksi noi vauvahiukset kasvaa ylöspäin aina eikä voi roikkua alaspäin niinkun kaikki muutkin? Miksi, oi miksi? Ja siis en ole noita leikannut, tollasiksi enkä koskaan ole edestä leikannut noin lyhyeksi, noi on vaan uutta hiusta joka kasvaa mutta voi hitto että ottaa päähän. Olenko mä ainoa otsatöyhdön omistava vai onko mulla kenties kohtalontovereita? Joka aamu saa tuon taltuttamiseen kulumaan kyllä monta minuuttia, jos se onnistuu silloinkaan. Näytänpäs muuten sopivan masentuneelta noissa kuvissa (:D)! Ei tää nyt tietenkään niin kauhean vakava asia ole, mutta ois kiva kun noille ois joku keino millä ne sais yhtä suoraksi kuin kaikki muutkin hiukset!

Mä tänään noita mekko
ja sovittaessani aloin taas miettimään mun  kroppaa ja sitä mitä sille on tapahtunut raskauden aikana ja sen jälkeen. Mutta enää ei mun mielestä ole oikeastaan huomattavissa mitään merkkejä, raskausarvetkin on vaalentuneet näkymättömiksi vaikken tehnyt niille mitään ja kaikki omat vaatteet menee eikä mahassakaan ole löllönahkaa enää. Ainoa merkki minkä itse vielä huomaan on pieni arpi napakorun reiässä, mutta en usko että sitä kovin moni muu huomaa. Mä oikeesti räjähdin nauruun kun aloin kattelemaan noita mun vanhoja masukuvia jotka on otettu synnytyksen jälkeen, mä muistan kun aattelin sillon että oon ihan pieni, että oon tyyliin samankokonen kun ennen raskautta koska olin vaan niin hämmentyny ilman sitä mahaa! Mut nyt ku kattoo niin on mulla tosiaan ollu ”vähän” turvotusta ja kaikkea ylimäärästä muutenkin!

 Seuraava kuva on sitten bikineissä otettu, ihan vain sen takia että sillä tavalla muutos näkyy parhaiten. Mä oon nähnyt aika monessakin vauvablogissa viimeaikoina bikineissä/alusvaatteissa otettuja ennen-jälkeen -kuvia ja ajattelin sitten repäistä itsekin. Mä aion kyllä laittaa bikinikuvia sittenkin kun mennään Tiaran ja Oton kanssa rannalle ilmojen taas lämmettyä niin en koe että tää eroaisi siitä millään tavalla (paitsi että oon sisällä ja kuvat on huonolaatuisia). Jos se jotakin häiritsee, niin en suosittele katsomaan.

Olis mukavaa olla kiinteämpi, mutta se ei onnistu ilman kovaa työskentelyä joten toistaiseksi tyydyn tähän koska mä oon laiska, mulla ei oo aikaa + kaikki muut mahdolliset tekosyyt liikunnan välttämiseksi, eiku! Mä teen 4-6km rivakoita vaunulenkkejä n. 5 kertaa viikossa ja riehun ja leikin Tiaran kanssa monta tuntia joka päivä ja se riittää toistaiseksi. Kyllä tollasen 10 -kilosen mukulan nostelussa ja leikittämisessä saa jo ihan mukavan hien pintaan. 

Olipas mulla taas miljoona toisiinsa liittymätöntä asiaa, toivottavasti tästä sentään sai jotain tolkkua! Mutta siis, kertokaa ihmeessä mielipiteenne että kumman mekon laitan lauantaina! Ja jos teillä on vinkkejä mun töyhtöhyyppä -ongelmaan niin saa kertoa! Kiitos ja kuittaus sekä ihanaa loppuviikkoa kaikille teille<3 

PS: Muistakaa käydä vilkasemassa aiemminkin tänään tehty postaus jos ette ole huomanneet!

Mä oon tässä viimeset kaksi päivää taas kärsinyt niistä ah-niin-ihanista selkä- ja vatsakivuista enkä ole kivuiltani pystynyt oikein muuhun kuin sängyllä makoiluun kuumavesipullon kanssa. Mutta nyt on jo vähän parempi olo ja aattelin vihdoin tulla päivittelemään että mites niille meidän hiuksille oikein kävi! No ei tullut vaaleanruskeita, ei, mutta mun mielestä näistä tuli ihanan ruskeat. Nää ei ole yhtään mustat vaan just semmoset ihanat ruskeet, mä haluan nää vielä vaaleammaksi mutta aion ottaa tosi rauhassa ja vaalennella vaikka sitten kesän aikana niitä vaaleanruskeampaan suuntaan. Mutta näillä mennään toistaiseksi ja väri on mun mielestä tasainen ja hyvä, vaikka kyllä niistä raidoistakin oli hyötyä koska nää ei oo semmoset liian tasaset kumminkaan. Kauhee pörrötukka mulla noissa ku noi on aamulla otettu ennen ku laitoin hiuksia, mut siis väri on tällänen:

Ja niin ne Oton hiukset, niissä se väri on varmaan hassuin mitä oon koskaan nähny! Ei siksi että ne näyttäis tyhmältä, vaan siksi että se väri näyttää joka valossa ihan täysin erilaiselta. Valosta riippuen noi on mustat, liilat, punaset tai ruskeet, aika jännä! Mut enimmäkseen semmoset tummat punaset tai liilat kyllä:

Eilen mun kipeää päivää saapui onneksi piristämään kaksi ihanaa ylläripakettia! Tai no toinen ei ollut oikeastaan yllätys vaan vau-kirjan kuukausittainen paketti mutta toinen olikin sitten paketti salaiselta blogiystävältäni! Mä siis lähdin kuukausi sitten Sinulle on postia! -projektiin mukaan ja eilen saapui postissa mun ensimmäinen pakettini! Ja ihana paketti olikin, sieltä löytyi vaikka ja mitä ja paketin sisältämä suklaa tuli kyllä niin tarpeeseen kun oli kuukausittainen suklaanhimo käsillä!

Ihanan muumikortin (kivalla kirjoituksella!)

Body Shopin ihanaa Satsuma-suihkugeeliä (tuoksuu superhyvälle!)

Kaksi H&M:n kasvonaamiota (oi vitsit! en malta oottaa et pääsen testaileen!)

Vaaleanpunaisen Lumene Natural Code -kynsilakan (ihan täydellinen sävy<3)

Vivani Luomu kinuski-maitosuklaata (ihan törkeen liian hyvää!)

Ihan mielettömän ihana paketti ja oli kyllä kunnon päivän piristys! Isot kiitokset paketin lähettäjälle kivasta ja hauskasta paketista, se oli vielä paljon kivempi mitä ikinä osasin odottaakaan!

Mä aloitin jo viikonloppuna puuhastelun mun Zaran vaaleansinisten perus farkkushortsien kanssa. Oon jo pitkään himoinnut kaupoissa revittyjä niittikoristeisia shortseja, mutta mistään en ole löytänyt hyvin istuvia/tarpeeksi kapeita/tarpeeksi kivannäköisiä. Siksi mä ratkoinkin itse täydellisista normi shortseista lahkeet ja revin ne hapsuille ja tällä hetkellä shortsejen takataskuja koristaa niiteistä tehdyt ristit. Mä en vielä oo varma oonko noihin tyytyväinen tuollaisina, mut on noi ainakin jo nyt ainakin 500 kertaa paremmat kuin yhdetkään joita perjantaina sovitin esimerkiksi Gina Tricotissa.

Tässä vielä eilistä päivänasua kun onneksi kivuista huolimatta lähdin edes hetkeksi ulos nauttimaan mielettömän upeasta kesäilmasta!

Päivän asu:

Toppi – Gina Tricot

Hame – JC

Leggingsit – H&M

Kengät – ZARA

Plehat – Glitter

Mulla on Tiaraan liittyvä postaus vielä kesken, mä teen sen niin nopsaan kuin vaan pystyn ja samoin vastailen teidän ihanuuksien kommentteihin! Mutta nyt mä luulen että mä hautaudun vaan peiton alle luomusuklaalevyn jämien ja kuumavesipullon kanssa ja annan euroviisujen piristää mua! Mahtavaa alkanutta viikkoa kaikille ja kiitos että olette niin ihania
lukijoita! <3 Onkos täällä muita euroviisufaneja? Mistä maasta löytyy lemppariesiintyjänne tänä vuonna? Mä en voi sille mitään et oon rakastunut Ruotsin Loreeniin ja Euphoriaan, harmi kun Ruotsi ei esiinny tänään!

Meillä on ollut niin hulinaa tässä muutama päivä ettei ole ehtinyt edes kissaa sanomaan! Jarnon kanssa ollaan pyöritty ympäri Itäkeskusta ja shoppailtu tuntikaupalla ja eilen sitten oltiin naapurissa kylässä ja hiuksiakin on tullut värjäiltyä niin ei ole ollut oikein aikaa tulla koneelle, vaikka halua on kyllä ollut sitäkin enemmän. Nyt vihdoinkin löysin sopivan aikavälin tulla rustailemaan, vaikka tälläkin hetkellä meillä on Oton kaveri kylässä, kauppareissu, kävelylenkki, vessan siivous, pyykkivuori ja molempien hiusten värjäys vielä odottelemassa ja jossain välissä pitäis katsoa leffa ja laittaa lihapullia ruuaksi. Mutta ei, en mä valita, mun mielestä on ihanaa ettei ainakaan ole tylsää! Mutta nyt just heti mun on pakko hehkuttaa! Kattokaapas tätä kuvaa, sytyttääkö kenelläkään?

 

Toissapäivänä Otto leikki Tirriskän kanssa ja yhtäkkiä alkoi vaan kuulumaan ”Jumalauta muru, sillä on hammas! Tuu kattoon, tossa alhaalla!” Ja mähän menin ja siellä se tosiaan hengailee, alhaalla edessä pontevasti ikenestä läpi puhjenneena. Ja arvatkaa ketkä ei ole huomanneet mitään? No mutta ihan positiivista ettei olla huomattu mitään, mua etukäteen pelotti että hampaiden tulosta tulisi vaikeaa kun mua on niin monet pelotelleet että ”kyllä Tiarallakin hymy hyytyy kunhan hampaat tulee ja säkin huomaat että äitiys on rankkaa!” mutta jaa, no eipä hyytynyt, tuolla se nytkin kiljuu innoissaan isin kanssa. Meidän ihana yksi-hampainen neiti<3 

                      Taputtaminen on myöskin alkanut luonnistumaan ja eilen Tiara ja Elias kommunikoivatkin oikein loistavasti kun oltiin naapurissa kylässä; Elias vilkutti Tiaralle ja Tiara taputti Eliakselle. Nyt pitää vielä opettaa Tiara vilkuttamaan ja Elias taputtamaan niin niillä on jo kaksi yhteistä hienoa taitoa! Tiara on myös alkanut itse nousemaan konttausasentoon nyt ihan parin viime päivän aikana, pitkään se on jo pysynyt konttausasennossa jos sen on siihen laittanut mutta nyt on itsekin alkanut nousemaan. Siinä se keikuttelee edestakaisin ja jossain vaiheessa horjahtaa masulleen, mutta tästä se lähtee! Tässäpä vähän kuvia eiliseltä naapurista:

Koko perjantai tosiaan pyörittiin Jarnon kanssa Itiksessä ja Tiara oli myös mukana, veteli puolet päivästä sikeitä kun vaunuissa alkaa aina väsyttää. Mä tein loistavia ostoksia (ainakin omasta mielestäni) ja voisin vähän esitellä niitä:

 Mulla oli ennen tommoset tismalleen samanlaiset vuonna 2010 paitsi ilman tota roikkuvaa narua, mut hukkasin ne sairaalaan kun olin lentänyt meidän talon alaovesta läpi ja olin ihan pihalla aivotärähdyksestä. Siis hyi mulla menee kylmät väreet vieläkin kun muistelen, siitä ovesta puuttui lasi mutta siihen ei oltu laitettu mitään teippauksia tms jotka ois varottanu ja mä nojasin kyynärpäällä ”lasiin” jota ei sit ollutkaan ja tein ilmas
sa voltin jonka jälkeen rämähdin selälleni kivipäällysteiselle kadulle, JEE! Onneksi ei sattunut mitään vakavampaa ja pääsin nopeasti ambulanssilla sairaalaan, vaikka aluksi pelotti kun en pystynyt liikkumaan ollenkaan enkä saanu hengitettyä. Mutta joo, siitä asti on harmittanut aurinkolasien hukkuminen mut nyt onneksi sain uudet tilalle, toivottavasti mulle ei vaan käy noi päässä mitään ikävää niinkun edellisten kanssa!

Mitäs tykkäsitte meidän ostoksista? Mä oon niin rakastunut tohon kelloon ja en ollut uskoa silmiäni kun huomasin hintalapusta että täydellisyydellä oli hintaa vaivaiset 7 euroa (ja se ei edes ollut alennuksessa :D)! Sitten mulla ois vielä muutama kuva perjantailta ja eiliseltä:

Ja niin, ne hiukset! Tässä on kuvat tällä hetkellä hiuksissani vallitsevasta välivaiheesta joka on saavutettu yhden raitavaalennuksen jälkeen:

Nää kuvat on otettu aamulla puoli yhdeksän aikaan kun olin just heränny ja toi valaistus on vähän tyhmä, mut siis nää on tuosta vielä jonkin verran vaaleammat/ punertavammat. Tänään kipaisen vielä kauppaan hakemaan luultavasti tälläisen sävytteen:

Ja sitten vaan sormet ristiin ja toivon että näyttää hyvältä. Saatan ottaa ehkä yhden asteen tummemman vielä mutta tavoitteena on siis kylmä ruskean sävy koska mulle ei ollenkaan sovi punertava tukka. Mä olin niin kärsimätön että ajattelin kokeilla ensin itse ja istua kampaajan tuoliin vasta sitten jos ei onnistu, mutta katsotaan nyt että mitä tästä vielä tulee. Jos tämänpäiväinen värjäys natsaa odotetusti niin laitan ehkä vielä yhdet vaaleat raidat parin viikon päästä, mutta nyt aion ottaa tosi rauhallisesti tän vaalentelun kanssa ettei tukka kärsi. Mutta blondia en siis enää koskaan halua takaisin missään nimessä, tavoitteena on lähinnä saada joskus oma luonnollinen tukanväri eli juurikin ylläolevassa kuvassa oleva ja piristeeksi sitten vähän vaaleamman ruskeita raitoja. Oton hiuksiin on ostettuna Musta väri jossa on liila vivahde ja kohta lätkäisen sen sille päähän. Mä vaikka päivittelen illalla/huomenna kuvat sitten että mitä meidän hiuksille tapahtui! Mitä ootte mieltä mun tukkasuunnitelmista?

Olen myös vihdoin saanut kokkailtua tarpeeksi erilaisia ruokia kovasti toivottua ruokapostaus pt. kakkosta varten joten sellainen on luvassa myös heti kunhan kerkeän kirjoittaa reseptit ylös! Nyt alan tosiaan värjäileen Oton hiuksia, mut ihanaa päivää teille kaikille!

EDIT: Niin ja tässä hammashehkutuksessani unohdin tietysti mainita sen tärkeimmän, eli Tiara täytti tänään jo kahdeksan kuukautta!  Mä teen Tiarasta varmaankin kaksi postausta näiden kahdeksan kuukauden kunniaksi, toisen siitä mitä kaikkea nää kahdeksan kuukautta on merkinneet mulle ja miten paljon meidän äiti-tytär -suhde on oikein kehittynyt tässä ajassa! Toisen teen perinteiseen tapaan sitten kun ollaan parin viikon kuluttua käyty neuvolassa ja kerron sitten mittoja, taitoja ja tykkäyksen kohteita 8 kuukauden iässä. Mutta nyt ADIOS murut<3