Mulla on ollut rehellisesti sanottuna tosi vaikeaa keksiä joululahjatoiveita. Sitten kuitenkin jouluaattona on kiva saada lahjoja, enkä haluaisi olla ainoa joka on ilman, siitäkin tulisi ehkä paha mieli. Mutta en voi odottaa mitään kovin ihmeellistä, jos en osaa antaa minkäänlaista suuntaa toiveille Joten pakko siis yrittää! On kyllä yksi juttu, jota olen pohtinut jo pidemmän aikaa ja se on make over. Kyllä, luit oikein. Toivon joululahjaksi make overia. Sillä tavalla oikein kunnon Lizzie McQuire Popstar- tai Paholainen pukeutuu Pradaan -tyyliin, että joku laittaisi mun hiukset ja uudistaisi koko mun tyylin alusta loppuun. Ehkä mitään näin suureellista en oikeasti voi toivoa, enkä halua luopua koko mun vaatekaapin sisällöstä tai vaihtaa sitä, siellä on runsaasti vaatteita, joita rakastan ja haluan käyttää tästä ikuisuuteen.

Mutta ainakin haluaisin tehdä jotain mun hiuksille, jotain tosi radikaalia. Olen kyllästynyt mun omaan väriin, enkä ole käynyt reiluun vuoteen kampaajalla. Olen pohtinut kampaajakäyntiä koko syksyn, mutta mua taas jännittää tehdä muutoksia, kun olen ollut kuitenkin niin iloinen siitä, että olen saanut kasvatettua hiukset pitkäksi taisteltuani katkeilun kanssa koko aikuisiän. Pelkään, että jos kunnolla värjään/blondaan niin ne alkavat taas katkeilla huolella. En haluaisi pitää omaa väriä, mutta en myöskään tiedä minkä väriseksi värjäisin hiukset, tai miten leikkaisin. Haluan pitää ne pitkänä, mutta kuitenkin kaipaisin jotain jännittävää. Siksi se make over, että joku super tyylikäs ammattilainen kertoisi miltä mä haluan näyttää ja sitten toteuttaisi sen. Eli toivon kampaamolahjakorttia.

Toivoisin myös jotain ihanaa kasvojenhoitokurssia tai jotain yhden illan koulutusta, jossa joku ammattilainen (psst! Otto, vaikka @senjafaceimage instasta) kertoisi, miten hoidetaan ja hierotaan yli kolmekymppistä ihoa, koska minä olen jämähtänyt omiin vanhoihin ihonhoitorutiineihin ja huomaan, että iho kaipaisi jotain enemmän kuin osaan sille antaa. Sitten kun vielä samalla saisi jostain kiinnostuksen noudattaa kunnon ihonhoitorutiineja, kasvohierontoja ja muita säännöllisesti. Viime vuonna toivoin ja sain guashakamman, mutta käytin sitä ehkä kolmesti ja sen jälkeen se on pölyttynyt kaapissa. En priorisoinut sitä tarpeeksi, enkä saanut tuloksia. Tänä vuonna toivon siis ennemmin kurssia tai koulutusta, joka auttaa mua pitämään kiinni jostain fiksusta rutiinista.

En tiedä onko tässä kyse jostain viiveellä ilmenevästä kolmenkympin kriisistä vai mistä, mutta tällä hetkellä olen jotenkin ihan hukassa oman ulkonäön kanssa. En tiedä miltä haluan näyttää, eikä mikään oikein tunnu hyvältä. Mutta luotan siihen, että jostain vielä löydän itseni taas. Varmasti tämä liittyy lisäksi siihen, että kuopuksen syntymästä alkaa olla nyt aikaa ja tuntuu, että nyt taas löytyy aikaa ja jaksamista miettiä näitä ulkonäköjuttuja, jotka ovat muuten jääneet ehkä hieman taka-alalle.

Toivon myös uusia Lulu Lemonin Align HR -leggingssejä, sillä kahdet aiemmat alkavat olla melko elämää nähneet, kun olen käyttänyt niitä niin paljon (toiset kolme vuotta ja toiset kaksi vuotta vanhat). Kotihousuina ja esim. ulkohousujen alla menevät edelleen hyvin, mutta ehkä treeneihin kaipaisin jotain freesimpää jo. Tämä on heittämällä mukavin leggarimalli, jota olen koskaan kokeillut.

Lisäksi toivelistalta löytyy lastenhoitolahjakortti! Me ei olla Oton kanssa vietetty kahdenkeskistä aikaa muutamaa tuntia pidempään sitten kuopuksen syntymän (kirjaimellisesti, synnytys oli pisin aika kahdestaan mitä ollaan viimeisen kahden vuoden ja neljän kuukauden aikana saatu), joten kahdenkeskinen aika ja mieluiten ihan yön yli olisi aivan unelma. Oton sisko on ainakin aiemmin antanut meille tällaisia, ja ovat olleet aina ihan maailman parhaita lahjoja.

Jos vielä jotain saan toivoa niin omaa suklaarasiaa, josta voin hitaasti nautiskella joululomalla.

Tähän luukkuun yritin nyt listata mun omia joululahjatoiveita, mikä ei ollut niin helppoa. Ollaan naurettu Oton kanssa jo monta vuotta sille, että mun on ihan älyttömän vaikea ikinä keksiä mitään lahjatoiveita ja joulu on jotenkin vielä ekstrahankala – en tiedä miksi. Kai se tulee siitä, kun on se mahdollisuus kuitenkin ostaa itse itselle just se mitä milloinkin tarvitsee, ja sitten vielä kuitenkin yrittää ostaa mahdollisimman vähän ylipäätään. Niin tuntuu tosi vaikealta sitten keksimällä keksiä jollekin toiselle vielä jotain ostettavaa ja annettavaa itselle.

Olen itseni suhteen niin pihi kranttu, että en meinaa ostaa ikinä itselleni mitään. Ihan siis jotain muutaman euron aikakauslehdenkin ostamista harkitsen todella tarkkaan. Jos menen itse kaupoille ostamaan jotain mitä olen tosi pitkään halunnut, saatan silti päätyä olemaan ostamatta. Siksi siis kannattavampaa onkin joskus vaan olla yrittämättä edes itse ostaa jotain (koska en kuitenkaan osta) ja vinkata omasta tarpeesta tai toiveesta Otolle. Silloin kun joku toinen ostaa, niin ei tule itselle huono omatunto ostamisesta, hah. Ja tämä siis koskee vain itseäni. Lapsille ja Otolle ostan surutta ihan mitä vaan ja enemmänkin, mutta itselle on vaan jotenkin todella hankala perustella mitään, vaikka aito tarvekin olisi.

Mutta siis, sen pidemmittä puheitta: jotta Otto-parka ei olisi ihan pulassa, niin tässä tulee mun joulutoiveet listattuna, hyvin pitkään ja hartaasti pohdiskeltuna.

Iinan joululahjatoiveet:

1. Hierontalahjakortti (esim. Helsinki Day Spa).

Olen niin jumissa 4kk perhepedin ja imetyksen jälkeen, että hieronta tekisi todella terää. Ryhti on aivan kadoksissa ja niska- ja hartiasärkyä on melkein päivittäin. Ehkä jopa joku sarjakortti voisi olla hyvä, niin tulisi käytyä useammin kuin kerran vuodessa.

2. Lulu Lemon Align HR Pant 28″ leggingssit

Joku tarkkasilmäinen ehkä huomaa, että toivoin näitä samoja viime vuonna joululahjaksi. Ne maksavat 100 euroa, mutta ovat tismalleen hintansa väärti. Mulla on viime jouluiset leggarit jalassa nytkin tätä kirjoittaessani. Nämä pääsisivät useammin pesuun jos saisin toiset kaveriksi, hah. Mun kaikkein eniten käytetyt, kaikkein mukavimmat housut. Ei näy läpi, ei valu, venyy ja paukkuu joka suuntaan, ei paina eikä purista mistään. Mukavin alaosa joka mulla on i-ki-nä ollut.

3. Lastenhoitolahjakortti

Tätä toivon erityisesti Oton siskolta, hän antaa näitä meille usein. Se on ihan parasta kun on tällainen lahjakortti, niin ei tarvitse yhtään perustella edes itselleen, että kehtaako pyytää hoitoapua! Kehtaa todellakin. Sitten voi hyvillä mielin ottaa vähän aikuisten aikaa ja lapset pääsevät yökyläilemään rakkaan tädin luokse. Laitoin tuohon tuon meidän oma porealtaan kuvan, koska treffeillä olisi ihana olla ihan vaan kotona ja käydä porealtaassa Oton kanssa, ai että.

4. Lindt Creation Dessert konvehtirasia

Jokajouluinen vakkari on tismalleen juuri tämä Lindtin konvehtirasia. Olen syönyt näitä jo ainakin viitenä jouluna ja toivoisin voivani syödä tänäkin jouluna. Ah se fiilis joulupäivänä, kun tämä kainalossa uppoutuu sohvan nurkkaan lukemaan. Ai että!

5. Marimekko Siirtolapuutarha lautaset 25cm koossa

Meillä ihan toden teolla on liian vähän astioita nykyisin, kun meidän oma perhe on jo niin suuri. Toivoisin siksi näitä isoja Marimekon lautasia. Oiva Siirtolapuutarha -lautasia on monessa ihanassa eri kuosissa, tämä kuvan kuosi on yksi mun suosikeista.

Tuntuuko muistakin, että joka vuosi on vaikeampaa ja vaikeampaa keksiä mitä haluaisi joululahjaksi? Musta tuntuu ainakin ihan siltä. Näin 29-vuotiaana on jo tovi tullut oltua siinä iässä, että jos jotain haluaa tai tarvitsee, se tulee useimmiten ostettua itse. Toisaalta, edelleen on kyllä olemassa myös sellaisia juttuja, joista haaveilee itse, mutta ei raaski ostaa ja yhtä sellaista juttua toivonkin Otolta. Kirjoittelinkin tuossa jo aiemmin meidän aineettomien joululahjojen vuodesta, joka on ollut (lahjojen osalta) ihana. Tämän kokemuksen jälkeen on selvää, että aion antaa ja saada tänäkin jouluna, sekä tulevina jouluina aineettomia lahjoja. En pelkästään niitä, mutta paljon niitä. Tässä mun tämän vuoden lahjatoiveet:

1. Lululemon Align HR Pant 28″ treenitrikoot. Kävin ihailemassa näitä New Yorkissa Lululemonin liikkeessä viime helmikuussa, mutta en raaskinut silloin ostaa niitä itselleni, koska olin ostanut jo itselleni Leviksen farkut. Olen käynyt sen jälkeen ihailemassa niitä Lululemonin nettikaupassa varmaan kymmeniä kertoja tänä vuonna, mutta en vain ole tilannut. Nämä ovat todella kehutut kultti-treenipöksyt, joista olen kuullut pelkkää hyvää. Koska vietän suuren osan arjestani juuri tämän tyyppisissä pöksyissä, haluaisin päästä kokeilemaan näitä käytännössä.
2. Mun jouluun kuuluvat todellakin konvehdit ja toivoisinkin tätä Pandan uutta konvehtirasiaa testiin. Tässä on sopivasti vaihtelua ja paljon uutta, jota en ole ennen maistanut. Ja tietty kotimaista suklaata!
3. Lastenhoitolahjakortti. Tätä toivon erityisesti Oton siskolta, joka onkin jo kertonut valmiiksi antavansa meille sellaisen. Ihan parasta, kun on jo valmiiksi taskussa lastenhoitolahjakortti, jonka voi käyttää sitten kun tulee hetki, että kaipaisi aikuisten kahdenkeskistä aikaa arjen keskellä. Ollaan saatu tämä lahja jo ennenkin ja se on kyllä joka kerta niin ihana lahja!
4. Ravintolalahjakortti. Haluan tukea pieniä kotimaisia yrityksiä ja etenkin ravintoloita selviämään tämän haastavan ajan yli. Ja rakastan toki myös herkullista ruokaa. Mikäs sen parempi lahja, kuin ravintolalahjakortti?

Yritin miettiä kuumeisesti enemmänkin joululahjatoiveita, mutta en kertakaikkiaan keksinyt mitään sellaista, joka olisi juuri nyt kovin relevanttia. Tottakai olisi ihanaa ostaa joku matka tänäkin jouluna, kuten viime vuonna teimme, mutta sen aika ei ole nyt. Katsotaan jos jouluna 2021 voitaisiin hemmotella Oton kanssa toisiamme tai koko perhettä ostamalla taas joululahjaksi reissu. Perinteinen joululahjatoiveeni on aina ollut myös kirja, mutta nyt täytyy myöntää, että mulla on niin monta kiinnostavaa uutuuskirjaa tuolla odottamassa, että menee tovi ennen kuin ehdin lukea mitään muuta kuin ne. Lisäksi on käytössä BookBeat, josta voin lukea e-kirjana mitä ikinä haluan. Luulenpa siis syventyväni joululomalla johonkin jo multa löytyvistä upeista kirjoista, tai valitsevani villin kortin BookBeatin valikoimasta.