Huh, tämän jälkeen enää kaksi luukkua jäljellä! Aika huikeaa miten nopeasti tämä joulukuu onkaan kulunut jälleen kerran ja nyt ollaan jo kahden yön päässä jouluaatosta. Huomenna meillä on edessä jouluruokien kokkaaminen alusta alkaen, sillä kaikki valmistelut joita olin ajatellut viikonlopun aikana tehdä jäivät kaupassakäyntiä lukuunottamatta tekemättä Zeldan äkillisen korvatulehduksen vuoksi.

Meillä on takana hyvin vähäuninen, itkuinen ja rankka viikonloppu, mutta nyt kun syy neidin kuumeelle ja kivulle paljastui ja saatiin lääkkeet niin olen toiveikas että huominen ja jouluaatto sujuvat jo ihan mukavasti. Vaikka olenkin positiivinen luonne niin senverran täytyy kyllä nyt sanoa että välillä kävi mielessä muutama sellainen ”tästä joulusta ei tule mitään, syödään noutopizzaa koko joulu ja ollaan yökkärit päällä” -ajatuskin mutta kyllä me täältä tuhkasta vielä noustaan ja saadaan mahtava jouluaatto!

Mun mielestä joulussa on tärkeintä yhdessäolon lisäksi ehdottomasti se ruoka, ja tämä joulukalenterin kolmanneksiviimeinen postaus keskittyykin meidän tuleviin jouluruokiin. Mummon salaisia reseptejä en jaa joilla itse kokkaan suurimman osan ruuista, mutta sensijaan ajattelin linkata pari reseptiä joita tänä vuonna testaan tuodakseni jotain uutta meidän joulupöytään mummon perinneruokien rinnalle. Mä oon aika perinteinen joulutyyppi siinä mielessä että pöydässä täytyy ehdottomasti olla joululaatikoita, kinkkua ja lohta, ilman niitä ei ole joulu!

Aamu alkaa tietysti itse puuroriiseistä keitetyllä riisipuurolla, kanelilla, sokerilla ja mantelin etsinnällä. Saa nähdä moneltako me herätään puurolle ja kuka löytää mantelin!

Alkupaloina joulupöydässä meillä tulee olemaan itsetehtyä metsäsienisalaattia, graavilohta ja graavisiikaa (AH, vihdoinkin, kuka muistaa mun viimejoulun tuskastelut kun en raskaanaollessa saanut syödä graavikalaa?)! Ajattelin myös värkätä jonkinlaisen sinappisen kastikkeen kaloille ja mahdollisesti tehdä vielä jotain muutakin salaattia, jos ehdin/jaksan/muistan. Mä oon niin odottanut saavani graavilohta että olen ihan into piukassa meidän jääkaapissa tälläkin hetkellä suolautuvasta isosta lohipalasta, nam!

Joululaatikoista mä oon itse kokeillut jo valmistaa imellettyä perunalaatikkoa, porkkanalaatikkoa, bataattivuokaa ja lanttulaatikkoa joista kaksi edellämainittua päätyvät tänäkin vuonna meidän joulupöytään. Lantut ja bataatit unohdan tänä vuonna vaikka ne hyviä olivatkin, sillä niiden tilalle haluan kokeilla valmistaa punajuuri-vuohenjuustolaatikkoa joka kuulostaa ainakin niin älyttömän hyvältä ettei mitään järkeä! Kodinkuvalehden reseptissä jota aion kokeilla, suositellaan ensiksi aurajuustoa tai sen tilalle vuohenjuustoa, ja aurajuusto varmaan on se joka sopii kaikkein parhaiten punajuurten kanssa (kun aura-punajuurilaatikosta löytyi huomattavasti runsaammin ohjeita pikagooglailun perusteella). Mä itse en vaan tykkää auran mausta ollenkaan ja siksi korvaan sen mieluummin suurella suosikillani vuohenjuustolla.

Laatikoiden lisäksi pöydässä kuuluu ehdottomasti olla vielä yksi lisuke, eli hernerokka tai hernetuutinki, rakkaalla ruualla on monta nimeä. Hernerokka on herneistä, kermasta ja mausteista tehty maukas mössö joka näyttää aivan kamalalta, on koostumukseltaan monen mielestä varmasti kuvottava, mutta mun mielestä maistuu aivan superhyvälle kinkun ja kinkun kastikkeen kanssa! Mä rakastan hernerokkaa ja oon syönyt sitä jo ihan pienestä asti jokaikinen joulu.

Kinkku on tietysti joulupöydän kuningas ja meidän kinkku on perinteinen korppujauhoilla ja sinapilla kuorrutettu harmaasuolattu kinkku jota paistetaan kärsivällisyydellä ja rakkaudella koko huominen ilta. Kinkun kastikkeessa on omenahilloa, sinappia, kermaa ja kinkunrasvaa ja se on superherkullista! Mä panostan muuten ruoissa terveellisyyteen aika pitkälti ja valitsen hyviä rasvoja ja kevyita tuotteita, mutta jouluna en säästele kerman tai voin määrässä vaan laitan vielä sen extra-voinokareen ja käytän ainoastaan kuohukermaa. Kinkkua syödään jouluruokailujen lisäksi myös aamu-, ilta-, yö- ja välipalaksi joululimpun ja sinapin kanssa eli joulusta on tulossa aika kinkkuisa, juuri niinkuin pitääkin.

Jälkiruuaksi meillä on perinteisiä joulutorttuja ja pipareita, ja tänä vuonna valmistan niiden lisäksi myös glögijuustokakkua. Lisäksi on tarjolla valikoima erilaisia juustoja (esim. Mustapekka, Brie, Morbier juusto tuhkaraidalla, vanha Cheddar ja valkosipulijuusto), keksejä ja viinirypäleitä. Mä oon tehnyt ennenkin juustokakkuja monta kertaa ja toivon kovasti että tämäkin kakku onnistuu kuten edeltäjänsä vaikka en juuri tätä yksilöä ole aiemmin koittanutkaan valmistaa.

Meillä ei ole mikään maailman runsain joulupöytä, itsetehdyt leivät, sillit ja silakat ja varmasti monet muutkin muiden suosikit puuttuvat, mutta uskon että tässä tulevien vuosien varrella meidänkin jouluperinteiden vakiintuessa löydämme ne meidän ikiomat jouluruokaperinteet joita halutaan jatkaa vuodesta toiseen. Mä oon kuitenkin ylpeä siitä että valmistetaan kaikki alusta loppuun aivan itse niitä joululimppuja lukuunottamatta, ja itsetehty maistuu ehdottomasti parhaalta.

Millaisia jouluruokia teidän joulupöydistänne löytyy? Onko hernerokka tuttu kaveri? Mikä on joulun paras jälkiruoka?

Tämän päivän luukku pitää sisällään meidän perheen jouluperinteet, tai pohdintaa niistä. Meidän perheen joulu on vähän suhteellinen käsite, perheenä kun olemme viettäneet vasta kaksi joulua jotka ovat olleet keskenään hyvin erilaisia. Ensimmäisen joulun esikoisen syntymän jälkeen vietimme Oulussa, mun tädin luona ja se oli aivan ihana joulu. Viime joulun taas vietimme täällä omassa kodissamme Helsingissä, kuten myös tämän joulun vietämme. Myös viime joulu oli ihana joulu, viime joulu oli täysin meidän näköinen ja jotenkin siinä oli sitä jotain kun kaikki jouluruuat oli tehty ihan itse ja sai olla omassa kodissa.

Tulevaisuudessa mun mielestä olisi ihanne ehkä se että vietettäisiin vaikka jokatoinen joulu Oulussa sukulaisten luona (niinkuin mun kaikki joulut ennen viime joulua) ja sitten jokatoinen vuosi oltaisiin omassa kodissa. Joskus haluaisin ehkä viettää jonkun täysin erilaisen joulun ja matkustaa vaikka ulkomaille lämpimään, mutta en vielä ihan lähivuosina vaan sitten kun tytöt ovat isompia.

Oulussa mua viehättää se että siellä on koko mun suku ja siellä olen tottunut viettämään joulua ihan pienestä asti. Mä oon tosi perhekeskeinen ihminen ja tykkään siitä että jouluna on paljon ihmisiä ympärillä, siitä syntyy ihana joulufiilis. Ikävöin kovasti mun pieniä serkkuja ja toki muitakin sukulaisia, ja olisi ollut ihanaa viettää myös tämä joulu Oulussa, mutta koska Otolla ei tänä vuonna ole yhtään joululomaa niin me päätettiin että ollaan tämä joulu kotosalla.

Viime jouluna me luotiin ensimmäistä kertaa omia jouluperinteitä. Kokattiin Oton kanssa kaikki ruuat itse mun mummon ohjeiden mukaan, paisteltiin kinkkua yömyöhään ja nautittiin siitä että kaikessa sai mennä omien aikataulujen mukaan. Käytiin aamulla joulusaunassa ja syötiin riisipuuroa kahdentoista aikaan päivällä. Lahjat jaettiin joululounaan jälkeen iltapäivällä ja tunnelma oli rennon rauhallinen. Jotenkin silti musta tuntuu että joulufiilistä on enemmän silloin kun ihmisiä on ympärillä enemmän, vaikka se oma perhe tietysti onkin tärkein.

Veikkaan että tänä jouluna joulufiilis tulee kuitenkin olemaan huipussaan, sillä tämä on ensimmäinen joulu kun esikoinen oikeasti ymmärtää joulusta jotain. Joulupukki on tilattu sillä tultiin siihen tulokseen että me ehdottomasti halutaan, että hän saa nähdä pukin jo tänä jouluna ja jännittää että koskas se pukki tulee ja mitä se tuo. Vaikka esikoista vähän pelottaisikin pukki niin luulen, että päällimmäiseksi mieleen jää kuitenkin ilo ja mukava fiilis siitä että pukki kävi! Ollaan jo kerrottu 2-vuotiaalle, että pukki tulee jouluaattona ja hän aina muistaa joka päivä kertoa että montako yötä pitää vielä nukkua että pukki tulee. Ihana rakas kun jännittää ja odottelee jo joulua niin kovasti, taitaa olla samanlainen jouluihminen kuin äitinsä.

Oulussa meidän perinteisiin on kuulunut Joulupukin kuumalinja, käynti isoisovanhempien haudoilla, joululounas, joulusauna ja sitten se pukin vierailu. Ilalla ollaan sitten yleensä pelattu jotain lautapelejä tai Wii-pelejä porukalla ja valvottu myöhään ja tietysti syöty kinkkuvoileipiä niin että ollaan oltu ihan ähkyssä. Kotona perinteet ovat suunnilleen muuten samat, mutta jouluvalmisteluja täytyy tietysti tehdä enemmän eli joulunvietto alkaa jo pari päivää aiemmin ja haudoilla me ei täällä mennä käymään eli toisinsanoen aattona ei liikuta kotoa mihinkään.

Jouluperinteitä jotka haluan meidän perheen jouluihin pysyviksi on ehdottomasti joulusauna, itsetehdyt jouluruuat ja riisipuuro aamuisin, sekä tuo peliperinne että aattoiltana pelataan yhdessä porukalla. Tietysti kaikki muutkin aiemmin postauksessa mainitut jutut ovat tärkeitä, mutta noista haluan pitää kiinni kynsin hampain. En ole mikään peli-ihminen muuten, mutta siinä että jouluna pelataan yhdessä on ihana yhdessä tekemisen ja joulun tunnelma. Ainiin, ja siinä riisipuurossa pitää ehdottomasti olla vain se yksi manteli jonka joku onnekas saa!

Mä toivon että meidän flunssasta ja hampaiden puhkeamisesta kärsinyt kuopus paranee jouluaatoksi ja saa nauttia täysin siemauksin joulufiiliksestä hänkin, vaikkei siitä vielä kovin paljoa ymmärräkään. En malta odottaa että päästään paistamaan kinkku joka tällä hetkellä on jääkaapissa sulamassa, se tuoksu on niin huumaava ja ekat maistiaiset niin parhaat! Onneksi ei ole enää kauaa, sillä kolmee yötäää jouluun on…… ♥

Millaisia jouluperinteitä teillä on? Vietättekö joulua kotona vai jossain muualla?

Tänään mullekin sitten iski se flunssa, mutta hyvä että iski nyt eikä ensi viikolla niin ei mene joulu sentään flunssan kourissa. Se vasta olisi ikävää! Joulukalenterin halusin kuitenkin tulla flunssasta huolimatta tulla jakamaan ja tässä on tämän päivän luukku:

Mä olen huomannut ainakin FB:ssä selaillessani, että moni on ottanut joululahjojen suhteen rennosti, eikä ole ostanut vielä yhtäkään lahjaa. Mä ihailen teitä, voikun osaisin itsekin jättää jouluvalmistelut niin rennolle tolalle, haha. Vaikka toisaalta en kyllä luopuisi jouluihastuksestani mistään hinnasta. Nyt ajattelin kuitenkin jakaa kanssanne ihan mahtavan viimehetken joululahjavinkin lapsille. Tämä ei ole lelu, eikä pehmeä paketti, vaan jotain erilaista, nimittäin aivan ihana kirja.

Juho Heinolan kirjoittama Herra Sansibarin eläintarha muuttaa saapui meille testattavaksi muutama viikko sitten, ihan yllättäen. Mä hyvin harvoin kirjoitan blogiini tuotteista joita saan testattavaksi ilman että olen erikseen asiasta sopinut, koska mulla ei vaan yksinkertaisesti ole aikaa kirjoittaa kaikesta, mutta nyt halusin ehdottomasti nostaa tämän ihanan kirjan esille! Se on piristänyt meillä montaa sadepäivää, ja nyt viimeisimpänä tätä flunssaista viikkoa. Herra Sansibarin eläintarha muuttaa kertoo sympaattisesta Herra Sansibarista, jonka eläintarha joudutaan sulkemaan ja hän joutuu eläintensä kanssa etsimään uutta kotia. Kodin etsintä on vaiherikasta ja opettaa yhtä jos toistakin niin eläimistä kuin ihmisistä ja ystävistäkin.

Kirja tuo esille mun mielestä ihanasti erilaisuutta ja on juuri sopivan jännä, sopivan pitkä ja sopivan mielenkiintoinen sekä lapsen että aikuisen mielestä. Herra Sansibarilla ja kumppaneilla on onnellinen loppu, mutta se ei kuitenkaan ollut ainakaan mulle ennalta-arvattava, vaan ihanan persoonallinen! Jos siis etsitte sopivaa kirjalahjaa kummilapselle, omalle muksulle tai vaikka naapurin naperolle niin tässä on mun mielestä aivan ihana kirja! Meidän Tiara on niin lukutoukka että jaksaisi varmaan pian kuunnella Harry Potteritkin läpi, mutta veikkaan että tämä kirja sopii sellaisille lapsille parhaiten jotka jaksavat keskittyä vähän pidempään, sillä se ei ole mikään ihan lyhyt kuvakirja.

Joulukalenteri vetelee ihan viimeisiään, sillä jouluun on enää kuusi päivää! Huhhei! Loppuhuipennus on vielä tulossa sillä luvassa on vielä huippuja arvontoja, sekä ainakin yksi video. Mukavaa keskiviikkoiltaa kaikille, älkää tulko kipeäksi niinkuin mä tein!

Mä oon kertonutkin monta kertaa, että rakastan paketoida lahjoja! Mä rakastan myös antaa lahjoja, ja oon maailman surkein pitämään lahjasalaisuuksia, mun tekisi nimittäin aina mieli paljastaa mitä olen ostanut! Joulunaika on mulle äärimmäisen hankalaa, kun joudun salailemaan lahjoja viikkotolkulla, mutta onneksi ei ole kuin puolitoista viikkoa jouluun. Luukussa numero 14 mä esittelen vähän meidän lahjapaketteja, ja nimenomaan niitä paketteja, en niiden sisältöjä, koska musta on kiva panostaa pakettien ulkonäköön vaikka eiväthän ne tänä vuonna tule kuusen alle esille, vaan ilmestyvät sitten joulupukin säkistä.

Sain kuvattua tähän asti paketoidut lahjat kun hätistin molemmat neidit Tiaran huoneeseen hetkeksi leikkimään meidän naapurin Oonan kanssa ja pikavauhtia kaivelin paketit piiloistaan kuusen alle. Vielä on muutama paketoimatta ja muutama lahja ostamatta, mutta mun mielestä noi näyttääkin paljon nätimmältä kun on vain muutama paketti kuusen alla eikä hirveä röykkiö! Mä ostin tänä vuonna kaikki meidän paketointitarvikkeet Tigerista, sillä löysin sieltä meidännäköisiä juttuja jotka sopivat kivasti toisiinsa ja meidän sisustukseen. Ostin kolmea erilaista lahjapaperia, muutamaa erilaista lahjanarua – sekä kiharrettavaa, että satiinista nauhaa ja sitten jonkinverran muita koristehärpäkkeitä.

Tykkäättekö te paketoida lahjoja? Muita joita kutkuttaisi antaa lahjat aina samantien kun ne on ostettu, eikä malttaisi odotella sitä oikeaa päivää?

Vihdoinkin pääsen esittelemään meidän tämän vuoden joulukuusen koristeluineen, sillä kuten Instagram (@iinalaura) seuraajat tietävätkin, mun kamera tuli eilen illalla vihdoin perille! Sain saapumisilmoituksen kolmetoista minuuttia ennen 600m päässä sijaitsevan postin sulkemisaikaa ja Otto reippaana poikana kipitti ja haki kameran ja oli jo takaisin kotona silloin kun posti meni kiinni, ihana mies! Eli vuorossa lähikuvaa meidän kuusesta!

Mä oon uuden kameran kanssa näin aluksi vielä ihan hukassa joten kuvanlaatu hieman on mitä on. Mutta sain kameran mukana hienon kuvausoppaan jota olen jo aloittanut lukemaan ja nyt mun päässä vilisee isoarvot, valotusajat, kohinat ja muut hienot termit! Aion ihan mahdollisimman pikapikaa oppia käyttämään tuota kunnolla, ja kunhan saan jouluaattona uuden objektiivin ja jalustan niin laitan kyllä ihan uuden valokuvausvaihteen päälle.

Meidän joulukuusi on valkoinen, koska se a) sopii sisustukseen parhaiten ja b) ei yritä näyttää aidolta kuuselta epäonnistuen siinä pahasti, vaan on reilusti feikki ja sellaisena upea. Aito kuusi olisi tietysti aivan omaa luokkaansa, mutta kun on allerginen niin silloin se ei valitettavasti tule kyseeseen, vaikka siitä aina haaveilenkin! Mä oon kokeillut joulukoristeluissa vaikka ja mitä teemoja, ja tänä vuonna inspiroiduin Stockmannin vaaleanpunaisista herkkukoristeista ja päätin että teemaksi sopii vaaleanpuna-valko-hopea. Meiltä löytyi kaikissa näissä väreissä jonkinverran koristeita jo etukäteen, ja lisäksi hamstrasin Argos-hallin joulumaailmasta vielä lisää vaaleanpunaisia muffinsseja, ja muita ihanuuksia.

Joulukuusi on meidän perheessä perinteisesti koristeltu aina itsenäisyyspäivänä, ja tätä perinnettä mä haluan jatkaa edelleen. Itsenäisyyspäivänä koristelu juontaa juurensa mun lapsuudesta, jolloin me matkustettiin joka joululomaksi sukulaisten luo Ouluun eli ei oikeaan jouluaikaan paljoa kuusta ehditty katselemaan tai koristelemaan omassa kodissa. Siksi laitettiin se aina jo itsenäisyyspäivänä, että ehdittiin nauttia omasta kuusesta. Sitten vaan totuin siihen että koti on jouluasussa jo kuun alussa ja nykyään en osaa kuvitella että koristelisin kuusen vasta juuri ennen aattoa!

Mä oon aiemminkin kertonut täällä että kerään joulukoristeita ja se määrä minkä oon niihin vuosien saatossa upottanut on varmaan jotain ihan käsittämättömän naurettavaa! Meillä on koristeita ihan hulluna, monta laatikollista ja mun vuoden kohokohta on ihan oikeasti aina se päivä kun saan avata ne laatikot ja ripustaa koristeet kuuseen. Tiara auttoi mua tänä vuonna ja rikkoi muutaman koristeen kun muutama lasipallo tippui vahingossa lattialle, mutta mun mielestä kuusenkoristelu on koko perheen yhteistä puuhaa johon ehdottomasti otan tytöt aina mukaan. Mä toivon että hekin oppivat rakastamaan joulua yhtä paljon kuin mä rakastan, sillä meidän kotona joulua ei pääse pakoon mitenkään.

Millainen joulukuusi teillä on / teille tulee tänä vuonna? Tykkäättekö tekokuusissa enemmän valkoisesta vai vihreästä vai kenties vaikka pinkistä? Milloin on oikea aika koristella joulukuusi?