Eilinen oli aika Frozen, ihan tosi Frozen. Kaikki oli värikoodattua juomasta kakkuun ja jopa suurin osa vieraista oli pukeutunut siniseen, valkoiseen tai hopeaan. Aivan ihanaa! Me ei edes pyydetty kutsussa ketään pukeutumaan teeman mukaisesti, mutta näin mahtavia  ystäviä ja sukulaisia meillä on. Kaikki halusivat että Tiara saa oman täydellisen prinsessapäivänsä ja se kyllä tosiaan onnistui.

Laitettiin juhlat alkavaksi kolmelta, mikä oli hyvä päätös. Meillä oli jopa kakku valmiina silloin, vaikka karjalanpiirakat olivatkin paistamatta. Onneksi ne valmistuivat muutamassa minuutissa, ja päästiin aloittamaa juhlat hyvissä ajoin kerrankin. Tarjottavia tuli juuri sopivasti, ei jäänyt kuin ihan pikkuisen yli kaikesta ja me syötiin niitä sitten iltapalaksi. Tehtiin kaikki tarjottavat itse karjalanpiirakoita (ja karkkeja ja keksejä)  lukuunottamatta ja päätettiin ottaa mukaan sekä hyväksi havaittuja suosikkeja että muutama uusi tuttavuus.

Vanhoista suosikeista tarjolla oli mutakakkua ja vaniljakastiketta, ja niitä karjalanpiirakoita munavoin kanssa. Täytekakun täytteenä oli myös vanha lemppari, vanilja-mustikka-valkosuklaa, joka toimii aina. Muuten kokeiltiin sitten uutta, kolmioleipiä tonnikala- ja rucola-tomaatti-vuohenjuustotäytteellä sekä kakussa sokerimassakuorrutusta ja turkoosia kermavaahtoa. Juotavaksi valmistin Elsan jääjuomaa mehusta, mustikkakivennäisvedestä ja sinisestä elintarvikeväristä, jolla värjäsin myös kermavaahdon. Se oli ihan menestys!

Koristeita mä ostelin pitkin syksyä vähän sieltä sun täältä. Timantin muotoiset honeycombsit löytyivät Tigerista, ja ilmapallot Confetista. Itse askartelin mustat kirjaimet joista kirjoitettiin ”Onnea Tiara”, lumihiutaleet silkkipaperista keittiön ikkunaan, sekä kartonkisen ison Olafin ja kasan neniä, joita lapset saivat itse värittää ja kiinnittää silmät sidottuina Olafille. Vähän kuin aasinhäntää siis mutta vaan Olafin nenän kiinnitystä. Ihanat leivoskuvioiset servetit löysin H&M Homen valikoimista, ja hahmot kakkuun BR-lelukaupasta.

Katsoin kartonki-Olafiin mallia Pinterestistä, josta tämän nenänkiinnitysidean bongasinkin. Ostin ison valkoisen kartongin, ja siitä sain leikattua sekä Olafit että nenät. Lapset saivat itse värittää kukin oman nenänsä, ja kirjoittaa oman nimensä tai nimikirjaimensa siihen.

Confetista ostin myös lumihiutaleenmuotoiset piparimuotit, joilla tein sokerimassasta lumihiutalekoristeet kakkuun, kirjaimet leikkasin vaan veitsellä. Ei se kakun tekeminen ollutkaan yhtään niin hankalaa kuin pelkäsin. En eristänyt kakkua mitenkään, vaan laitoin vaan kaulitun sokerimassan suoraan siihen kakun päälle. Hyvin kesti ja pysyi kasassa.

Tiaran Frozen-mekko ja väriin sopiva kruunu olivat H&M:ltä ostettu. Zeldan hameen ostimme Zarasta, ja paidan Zelda sai Lindexiltä.

Tiara sai ihan mielettömiä lahjoja! Suurin osa lahjoista oli Frozen-teemalla, arvatenkin. Kaikkea mahdollista hamahelmistä yöpaitaan, tehtäväkirjoja ja palapelikirjoja, pinnejä ja pompuloita, sormuksia ja huulirasvoja, paitoja ja Olaf-peli, ja äidiltä ja isiltä Elsa- ja Anna-nuket. Tipa sai myös muita kivoja kirjoja, lahjakortteja, legoja, leluja ja pelejä ja vaatteita myös. Tyttöjen huone on aivan täynnä Frozenia, sen voin sanoa. Mun äidiltä saatiin ihanat Gugguun paita, housut ja tuplatupsupipo Tiaralle kauniissa burgundyn sävyssä, ja tämä äiti on aivan ihastunut. Meidän ekat Gugguut, pitää päästä kuvaamaan ne kunhan tuo ilma vähän tuosta kaunistuu, meillä on 4v-kuvat nimittäin ottamatta. Pitää vähän käydä tyttöjen kanssa lastenhuonetta läpi että saadaan Frozeneille tilaa ja vanhoja leluja uusille leikkijöille.

Oli ihanaa kun meille tuli paljon vieraita, ja lapsille monta leikkikaveria. Kaikki lapset leikkivät kauniisti keskenään. Armas pyöri ympäri juhlia kuin väkkärä ja kävi milloin kenenkin silitettävänä. Oli kyllä oikeasti niin hauskat juhlat että! Kiitos hurjasti kaikille vieraille kun tulitte paikalle ja eläydyitte Frozen-meininkiin, ja kiitos myös ihanista lahjoista.

Huh, vihdoin alkaa juhlahumukin vähän väistyä arjen tieltä, vaikka koristeet vielä roikkuvatkin katosta. Lumihiutaleethan voisi hyvin jättää ikkunaan koristeeksi, kohtahan on kuitenkin joulu, eikö! On ollut aivan parasta juhlia, mutta nyt otan kyllä innolla sen tavallisen arjen makaronilaatikkoineen vastaan ja keskitytään vähän aikaa siihen. Ei tässä kyllä silti ole kuin reilut pari viikkoa siihen että lähdetään Lontooseen Oton kanssa, ja matkakuume kasvaa päivä päivältä! Ihanaa kuitenkin nautiskella arjesta siihen asti.

Jos haluatte ohjeita tarjoiluihin niin huudelkaa hep, tai jotain, niin voin tehdä niistä vaikka oman postauksensa! Nyt mä voisin yrittää vähän rentoutua Oton kanssa kaiken hulinan jälkeen, ja vain olla ja katsoa Netflixistä Narcosia, joka on muuten tosi mielenkiintoinen sarja!

Hyvää yötä ja ihanaa alkanutta viikkoa kaikille <3

Eilen vietettiin ihanaa iltapäivää monen äidin ja mukulan kesken, kun kokoonnuttiin meille viettämään Halloweenjuhlia! Näitä pirskeitä oltiin odotettu, ja kyllä oli vilinää kun kymmenen mamia mukuloineen kerääntyi yhteen paikkaan. Otto kertoi että kun tuli töistä kotiin, tuntui kuin olisi astunut saunaan. Kieltämättä meidän kämpässä taisi olla vähän kuuma, olihan meitä yli kaksikymmentä täällä pörräämässä!

Mä pukeuduin itse Zeldan kanssa noidaksi, ja Tiara halusi olla keijukaisprinsessa, yllättävää! Zelda suostui yllättäen pitämään noidanhattua päässään melkein koko juhlien ajan, vaikka olin ihan varma että se lentäisi nurkkaan heti ensimmäisenä! Juhlista löytyi myös ainakin White Trash, Black Eyed Pea, kissoja, dino, leijona, norsu, norjalainen kalastaja ja Draco Malfoy, sekä monta muuta huipputyyppiä. Tällä porukalla ollaan nähty säännöllisen epäsäännöllisesti jo pitkän aikaa, ja jutusteltu Facebookin ryhmässä. Ihanaa kun on lähellä tälläisiä ystäviä, joiden kanssa voi sekä järjestää ihania yhteisiä kokemuksia lapsille, että pitää itsekin hauskaa!

Ruokailut hoidettiin nyyttärimeiningeillä, ja tarjottavaa olikin reippaasti yli tarpeiden lopulta! Mutta ei se mitään, ainakaan ei loppunut kesken, mikä on pääasia. Mä kokkailin itse feta-parsakaalipiirakkaa ruispohjalla, sekä Kinderpiirakkaa makeaksi. Karde oli leiponut meille ihan huipun silmämuna-juustokakun, joka oli aika karmivan näköinen mutta hurjan hyvän makuinen. Juhlien järjestämisestä ei tarvinnut ottaa yhtään stressiä kaiken kiireen keskellä, kun kaikki osallistuivat järjestelyyn, mitä nyt itse ripustin muutaman koristeen esille ja askartelin meille Halloween-teemaisia photobooth-propseja.

Lapset herkuttelivat, leikkivät kaikki nätisti yhdessä, ja kiljuivat riemusta kun iltapäivä huipentui valotikkureiveihin ja sammutettiin valot. Smurffit raikasivat ja taidettiin me äiditkin vähän intoutua bailaamaan. Yritettiin saada napattua kunnon yhteiskuvat lasten kanssa, ja ilman, mutta ei siitä hirveästi tullut tässä pimeydessä enää mitään. Oli hauskaa yrittää sulloutua kuvaan kaikki kerralla! Kiitos Sofia, Veera, Karde, Essi, Julia, Jenina, Laura, Klara, ja Demi ihan huipusta iltapäivästä! Näitä lisää!

Näiden bileiden jälkeen on hyvä lähteä hetkeksi nauttimaan vain Oton seurasta laivalle, ja olla rauhassa. Lapsilla on viikonlopuksi mukavaa ohjelmaa mummun kanssa, ja meillä taas ei ole mitään ohjelmaa eikä yhtä ainuttakaan suunnitelmaa, muuta kuin vaan olla, ja tehdä mitä huvittaa. Puolentoista vuorokauden täydellinen irtautuminen tietokoneesta tulee olemaan ihan parasta! Tukholmassakin on lauantaina pyhäinpäivä, joten ei varmaan kauheasti ole kauppoja auki (vai onko?), joten me varmaan vaan käveleskellään, käydään syömässä rauhassa ja hengaillaan. Ihanaa!

Ihanaa viikonloppua kaikille!<3

Lauantain asu ei ehkä näkynyt niin hyvin kuvissa, kun palkintotaulu oli edessä, enkä viitsinyt poseerata kuvaajalle peppu edellä, että puvun selkä olisi näkynyt. Käytiin siis Oton kanssa eilen kuvaamassa mun gaalalook vielä uudelleen, vaikkakin pienillä muutoksilla höystettynä. Kengät olivat erit: joo, kyllä, minä olen se urpo jolla jäi kengät sinne Tivolin narikan penkille kun vaihdoin mukavampiin popoihin bileiden jälkeen. Harmittaa, ne kengät olivat i-h-a-n-a-t! Lisäksi tietenkin ”kampaus” eli pikanuttura, ja meikki ovat tällä kertaa omaa käsialaani.

Vaihdoin tosiaan pukua pari päivää ennen varsinaista gaalaa, kun olin hakemassa itselleni lainaan Mochinon ihanaa leopardilaukkua. Mulla oli jotenkin sellainen olo, että ostamani puku ei vaan sitten ollutkaan tarpeeksi juhlava, ja kun bongasin sitten Guess by Marcianon mustan midimittaisen mekon, kultaolkaimin varustettuna, oli asuvalinta sinetöity. Lainasin samalla reissulla siis myös puvun, ja koko asu muuttui kertaheitolla.

Mulla ei ollut aikaa testailla asun toimivuutta, kun torstai ja perjantai olivat täynnä ohjelmaa. Lopulta sitten lauantaina mulla oli mekossa aluksi tosi epävarma olo, sillä pelkäsin kokoajan että se tippuu mun yltä. Onneksi olkaimet pitivät puvun kyllä paikallaan, vaikka olinkin ensin ihan paniikissa, kun ostamani Lindexin kaksipuoleinen teippi ei toiminutkaan niinkuin piti. Se tarttui kaikkialle muualle paitsi sinne minne halusin, ehkä mulla ei kiireessä kampaamon vessassa ollut vaan tekniikka kunnossa, kun yritin pukeutua niin että aikaa oli enää muutama minuutti.

Mä olen kyllä edelleen sitä mieltä että mekko on ihan mieletön, ja tykkään siitä kuin hullu puurosta! Ensi kerralla kuitenkin valitsen sellaisen puvun jossa on mukava olla, eikä tarvitse jännittää. Ihastuin leopardilaukkuun jo pari kuukautta sitten, kun näin sen Zalandon tapahtumassa, ja mulla tuli se heti mieleen, kun Otto ilmoitti laittavansa leopardiconverset jalkaan. Se oli meidän asujen yhdistävä tekijä, vaikka toki meillä oli molemmilla myös paljon mustaa. Leopardikuosi on mun lempparikuoseja, ja parhaimmillaan se on mun mielestä pienissä yksityiskohdissa!

Pian mun täytyy rientää laittamaan niitä ripsiä, mutta sitä ennen edessä on kodin koristelua halloween-juhlia varten! Ja mitä ihmettä mä laitan päälle, apua! Ehkä mä pukeudun noidaksi. Lapsille on leopardiasua, prinsessa- ja keijujuttuja, ampiasmekkoa ja lisää noitahattuja. Saapa nähdä mitä he valitsevat! Ihanaa torstaipäivää kaikille <3

Indiedays Blog Awards -gaalaan on enää alle kaksi viikkoa aikaa, ja tapani mukaan olen valmistautunut tosi hyvin pukeutumiseen, eli en mitenkään! Olen kyllä selannut nettikauppojen valikoimia, mutta vieläkään ei ole löytynyt sitä täydellistä yksilöä jonka haluaisin päälleni. Ensi viikolla mun on pakko tehdä päätös, alkuviikosta jo, sillä muuten en ehdi enää tilata edes express-toimituksella mistään, eli kiire on! Siksi ajattelin kääntyä teidän puoleenne, sillä olen teiltä saanut ennenkin ihania ideoita ja hyviä mielipiteitä juhlapukeutumisen suhteen.

Näin syksyllä mä haluaisin pukeutua tummaan mekkoon, sillä kirkkaat värit eivät jotenkin syksyllä tunnu yhtään niin hyvältä, kuin vaikkapa kirkkaanpunainen tai neonoranssi viimekeväänä. Olen katsellut mustaa ja viininpunaista värinä, mutten vielä päätynyt siis mihinkään tulokseen. Viininpunaisessa arveluttaa se, että onko se tarpeeksi juhlava väri. Musta on todellakin juhlava, ja aina tyylikäs valinta, mutta onko se liian tylsä ja turvallinen sittenkin?

Kuvat: Topshop, River Island

Mustissa mekoissa tärkeintä on se, että mukana on joku kiva yksityiskohta. Erityisesti mä tykkään sellaisista mekoista, joissa on avoin selkä, tai selässä jokin ihana yksityiskohta. Haluaisin mekosta joko mini- tai midimittaisen. Vesirajamekko ei ole suunnitelmissa, mutta maximekoista on tullut viimeaikoina mulle ainakin jo melkein yliannosta, ja haluan kokeilla jotain kevyempää. Katsotaan vaan niin päädyn taas maxiin.. Näistä mun ehdoton suosikki on tuo, joka on kuvattu selkäpuolelta. Se on vaan niin kaunis ja yksinkertainen!Kuvat: H&M, River Island

Musta on turvallinen vaihtoehto, mutta entä jos sittenkin kokeilisin jotain muuta? Kuvioita tai viininpunaista? Tykkään ehkä himpun verran enemmän H&M:n mekon valkoisesta versiosta, sillä yllättävää kyllä, tässä tapauksessa valkoinen näyttää mun silmään tyylikkäämmältä kuin musta, vaikka yleensä se menee aina toisinpäin. River Islandin kuviollinen mustavalkoinen peplum-mekko on kuvioinniltaan aivan ihana, mutta tuo peplum mietityttää, kun se ei koskaan ole ollut ehkä se mun kropan juttu, ainakaan ennen. Ja viininpunainen, se näyttää jotenkin arkiselta. Mutta olen itseasiassa nähnyt kuvan mekon livenä, ja se ei ollut yhtään arkinen silloin! Silti en osaa päättää. Joten nyt, neuvoja kaivataan! Mikä on teidän suosikki, ja mitä ei missään nimessä saa ostaa?

Indiedays Blog Awardseissa on tänä syksynä aivan uusi kategoria, Inspiroivin perheblogi, jossa mäkin olen siis ehdolla. Perheblogeja ei ainakaan mun muistaakseni ole ennen vielä palkittu missään gaaloissa, vaan perheblogit on aina laitettu Lifestyle-kategoriaan. Perheblogeista ehdolla on monta mun ystävää myös, ja mä vannon että kuka tahansa sen voittaakin, palkinto menee oikeaan osoitteeseen! Mun ääni meni ihanalle ystävälleni Korinnalle, jonka kanssa me tutustuttiin täällä Kideissä viime vuonna. Perheblogit ovat ehdottomasti ansainneet oman kategoriansa, mutta missäs on isiblogit perheblogien joukosta? Ehkä ensi vuonna ehdolle pääsee joku isibloggaajakin!

Mulle bloggaaminen on tapa toteuttaa itseäni, herättää keskustelua, saada vertaistukea, vaihtaa vinkkejä, ja toivottavasti myös inspiroida. Mulle tulee joka kerta ihan superhyvä mieli, kun joku teistä kertoo inspiroituneensa mun blogista, sillä mitä enempää voisi toivoakaan bloggaajana, kuin että antaa inspiraatiota lukijoille? On helppoa pukea päälle kaunis mekko, ja saada siitä kehuja, mutta inspiroiminen on vaikeaa. Se vaatii työtä, se vaatii ajan hermolla olemista ja mielipiteiden herättämistä. Mä toivon että osaan ja pystyn nyt ja jatkossa inspiroimaan teitä, sillä te kaikki siellä ruutujen takana inspiroitte mua, PALJON!

Jos koette, että täältä saa inspiraatiota, hyviä vinkkejä, vertaistukea, pienen hengähdystauon perhearkeen tai mitä tahansa muuta hyvää, mä toivon että käytte äänestämässä. Äänestäminen on helppoa  ja nopeaa, ja se onnistuu TÄÄLLÄ sekä koneella että mobiililaitteilla. Perheblogit löytyvät alimmaisina, ja äänestys vaatii vain nimen ja sähköpostiosoitteen laittamisen. Äänestäjien kesken arvotaan kahden hengen lippupaketteja Indiedays Blog Awards -gaalaan, joka järjestetään 25.10.2014. Kiitos ihan hurjasti kaikille jo äänestäneille, ja kaikille jotka jaksavat ja haluavat vielä käydä äänestämässä. Aikaa äänestää on enää muutamia päiviä, äänestys päättyy 19.10.

Ihanaa viikonalkua kaikille, ja hyvää yötä <3

Perjantain Aussie-gaalaan halusin ehdottomasti täyspitkän mekon, mutta lauantaille valitsin jotain rennompaa. Päättelin (ilmeisesti aivan oikein) että lauantaina gaalan pukukoodi on vähän rennompi ja sallivampi, ja valitsin päälleni Zalandon räiskyvästi kuvioidun, hieman alle polvipituisen paljettimekon, jonka lainasin Polhemin pr-toimistolta. Mulla oli kaksi viikkoa ennen gaalaa ihan jäätävä asukriisi kun tuntui etten löydä mistään sellaista mekkoa tai asua ylipäätään, jonka haluaisin laittaa päälleni.

Kaikki kaupat oli kierretty, nettikaupat koluttu läpi ja aloin olla epätoivoinen. Onneksi Stokke Steps -tapahtumassa käydessäni löysin sitten tuon mekon ja ihanat Polhemin tytöt lainasivat sen minulle gaalan ajaksi. Mekko oli ehkä vähän liian iso mulle, mutta ihastuin siihen niin paljon etten nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin pukeutua siihen. Näyttävä mekko ei paljoa asusteita kaivannut, ja siihen sopivat kultakorkoiset Zaran narusandaletit multa löytyi onneksi omasta takaa. Gaalassa mulla oli kultaiset korvakorut mekon seurana.

Lauantain Indiedays blog awardsit pidettiin Fredan Tivolissa, ja tilaa juhlia oli yllinkyllin. Rankka viikko ja Oton sunnuntain duunivuoro vaativat veronsa siinä mielessä, että lähdettiin kotiin jo ennen kymmentä. Jotenkin vaan alkoi olla niin väsynyt fiilis, ja ei haluttu juhlia liian myöhään ettei väsy kestä koko tätä viikkoa. Se oli selkeästi oikea päätös ja oli ihana tulla kotiin syömään rauhassa iltapalaa ja katsomaan hetkeksi sarjoja tabletilta.

Kerettiin kuitenkin moikkailemaan kaikkia tuttuja ja onnittelemaan voittajia huikeista suorituksista! Meillä oli tosi mukava ilta, ja vaikka rennompi aikataulu onkin ihanaa niin pieni haikeus on siitä että tämän kevään gaalat on jo ohi. Onneksi uusia gaaloja tulee ja ystäviä näkee muutenkin, gaalat ovat vaan siitä mukavia että näkee niin paljon ihania ihmisiä kerralla.

Kollaasin kuvat Jim Bergström & Henri Ilanen /Olympus

Mamigogo -blogin ihana Minttu, Saksan matkaseuralaiseni, voitti ansaitusti ykköspalkinnon Vuoden blogiteko -kategoriasta A beautiful body -haasteellaan. Mä oon niin iloinen että sain tutustua Minttuun paremmin matkalla, siinä on nimittäin harvinaisen mahtava, aito ja kiva tyyppi!

Kumpi asu oli lemppari, perjantain pitkä punainen mekko vai lauantain lyhyt ja säihkyvä mekko?

Nyt mä lähden nautiskelemaan juuri uunista tullutta parsapiirakkaa, jonka ohjeen jaan jos se maistuu hyvälle! Illalla suunnataan Jemmin ja Tapion kanssa Apolloon katsomaan Sami Hedbergiä ja kumppaneita, olen tosi innoissani sillä tämä on eka kerta ikinä kun näen standuppia livenä. Ihanaa pääsiäistä kaikille♥♥