Juhannus 2021 oli i-h-a-n-a! Niinkuin oikeastaan koko viime viikko. Vihdoinkin tuntuu, että on päässyt kiinni normaaliin elämään, saanut tavata rakkaita ihmisiä ja nauttia kesästä. Meille tuli juhannukseksi Emilian ja Topiaksen porukka Turusta ja päästiin myös ensimmäistä kertaa tapaamaan meidän vastasyntynyttä ihanaa kummipoikaa. Hän vei kyllä aivan täysin meidän sydämen. Niin suloinen ja ihana tyyppi, joka viihtyi pitkiä aikoja myös mun ja Oton sylissä. Voin kertoa, että meidän molempien vauvakuume kyllä kasvoi ainakin tuhatkertaiseksi juhannuksen aikana, kun päästiin nuuhkuttamaan vauvantuoksua ja pusuttelemaan minikokoisia varpaita.

Tehtiin yhdessä Emilian kanssa myös perinteiset kukkaseppeleet koko porukalle, myös vauva sai oman miniseppeleen. Tällä kertaa ostin seppelekukat valmiina kaupasta, niin päästiin helpommalla. En jaksanut lähteä mahan kanssa kykkimään kukkaniitylle, mutta tämä toimi ihan hyvin näinkin. Bongasin fb:stä kukkatarjouksen yhdestä tietystä K-marketista ja käytiin sieltä hakemassa vielä tuoreita kauniita pioneja hintaan 1,50€/3 kappaletta. Supermarket-kukkien kanssa (varsinkin pionien) on usein vähän arpapeliä, että miten hyvälaatuisia ovat, mutta nämä pionit aukesivat aivan mielettömän kauniiksi ja upeiksi, eikä hajukaan ollut paha, kun joissain pioneissa on vahva ominaistuoksu. Saatiin ihanat kukkaseppeleet tehtyä ja oli niin ihanaa askarrella. Vauva nukkui juuri sopivasti pitkät päikkärit sillä aikaa kun me askarreltiin.

On kyllä niin suuri onni ja siunaus, kun on ystäväperhe, jossa on paljon samanikäisiä lapsia ja joiden kanssa on muutenkin paljon yhteistä. Meillä oli niin rento juhannusviikonloppu. Lapset tulevat super hyvin toimeen keskenään ja heitä ei kyllä paljoa sisällä näkynyt, kun heillä oli niin hyvät meiningit yhdessä. Pelasivat, pomppivat, uivat, kävivät puistossa, kuvasivat oman leffan ja vaikka mitä muuta viikonlopun aikana. Siksi meillä olikin niin paljon aikaa helliä pienimmäistä, kun isommat lapset eivät ihan hirveän kiinnostuneita olleet meidän aikuisten seurasta, haha.

Kokattiin yhdessä paljon hyvää ruokaa, nautittiin upeasta säästä ja oltiin paljon ulkona. Vaikka meillä ei omaa mökkiä olekaan, niin kuitenkin täällä oman kodin pihalla pääsee ihanasti melkein mökkitunnelmiin, kun kuuntelee linnunlaulua ja pulikoi porealtaassa. Toki se perinteinen järvimaisema puuttuu, mutta kaikkea ei voi eikä tarvitsekaan saada. Kyllä nuo pihapuut kelpaavat maisemaksi hyvin myös. Pelattiin koko porukalla mölkkyä meidän etupihalla, leivottiin Brita-kakkua (oli muuten mun ihan eka kerta kun leivoin sitä) ja katsottiin me leffaakin, joka tosin jäi kesken kun oltiin kaikki niin väsyneitä päivän kaikista muista aktiviteeteista.

Meillä ei ole oikein koskaan ollut muita juhannusperinteitä kuin kukkaseppeleet, mutta tämä oli nyt toinen juhannus putkeen samalla porukalla ja musta kyllä tuntuu, että tämä voisi olla se meidän juhannusperinne. Että vietettäisiin juhannusta yhdessä aina tällä porukalla, askarreltaisiin kukkaseppeleitä ja vietettäisiin kiireetöntä ja rentoa aikaa yhdessä. Kiitos rakkaat ystävät ihanasta juhannusviikonlopusta, tätä muistellaan pitkään ja tämän voimalla jaksaa taas talven pimeydessä!

Niin vaan kesä etenee hullua vauhtia ja Oton ensimmäinen kesälomaviikko ja juhannuskin on jo takana. Kesäkuun loppu häämöttää ja sitten onkin jo heinäkuu, what! Otolla on vielä kaksi viikkoa lomaa jäljellä, ja mä aion viettää jonkin verran yhteistä lomaa Oton kanssa myös. Tällä viikolla teen vähän enemmän töitä ja ensi viikolla pidän varmaankin muutaman lomapäivän yhtäaikaa Oton kanssa.

Ihanaa viikon jatkoa ja alkavaa heinäkuuta kaikille! 

Viime vuonna tein ”Poikkeuskesän bucket list” -nimisen postauksen, itse asiassa melkein tasan vuosi sitten, 14.5.2020. En oikeasti silloin voinut kuvitellakaan, että tänä kesänä ollaan edelleen rajoitusten alla ainakin alkukesä. Voihan se olla, että loppukesästä tilanne on jo paljon parempi ja päästäisiin kenties juhlimaan vaikka mun ja Oton yhteiset kolmekymppiset meidän pihalla, kun Otolta jäi viime kesänä pitämättä ja musta olisi mahtavaa ehkä pitää omat vielä ennen kuin vauva syntyy. Mutta katsotaan miten tämä tästä etenee.

Meillä on niin monet muutkin juhlat pitämättä, kuten 10v vuosipäivä-bileet, tuparit, gender revealit ja kaikki lasten synttärit, että jos mitenkään mahdollista niin yhdet kesäjuhlat ainakin järkätään jos vaikkapa heinäkuussa kokoontumisrajoitukset ovat jo lievemmät ja juhlien järjestäminen sallittua. Mutta katsotaan, vielä ei lyödä mitään lukkoon vaan seurataan ohjeita. Olisi vaan niiiiin ihana nähdä ystäviä pitkästä aikaa porukalla, pitää grilli kuumana koko illan, nauttia lämpimästä kesästä ja musiikista ja vaihtaa kuulumisia kunnolla kaikkien kanssa, ketä ei olla nähty ihan liian pitkään aikaan, koska korona.

Toki mekin ollaan aina välillä nähty ystäviä ja perhettä, mutta kerralla aina vain yhtä tai paria tyyppiä ja muutenkin paljon normaalia harvemmin. Enkä edes muista milloin olisin viimeksi halannut jotain läheistä! Siksi on niin valtava ikävä kaikkia ja vieläkin on monta läheistä, jotka eivät ole edes käyneet meidän ”uudessa kodissa”, jossa ollaan kuitenkin asuttu jo yli vuosi. Mutta kuten sanottua, katsotaan miten tämä tästä etenee ja mitään riskejä ei oteta vaan seurataan edelleen ohjeistuksia tarkasti.

Onneksi viime kesänä jo sai huomata, että kyllä sitä pystyy kuitenkin tekemään paljon kaikkea, vaikka rajoituksia olisikin voimassa. Pidettiin grilli-iltoja muutaman läheisen kanssa, käytiin paljon rannalla, käytiin syömässä ja istumassa iltaa terassilla ja kasvatettiin vihanneksia pihalla. Ja toki matkattiin myös kotimaassa. Käytiin kahdesti Oulussa ja kerran Turussa, ne reissut tuntuivat melkein kuin olisi ulkomaille päässyt. Tänä kesänä koronan lisäksi mun raskaus saattaa rajoittaa, koska vielä ei tiedä miten mun vointi etenee. Sormet ristissä, että nämä super hyvät fiilikset jatkuisivat ja päästäisiin käymään pikkureissu jossain kotimaassa kesän aikana. Kaikkein eniten toivon, että saisin nähdä mun äidin, mun tädin ja kummipojan, mun papan ja mun serkut perheineen, Oton serkun ja hänen puolison ja kaikki muut rakkaat edes jotenkin! Mutta joo, katsotaan, katsotaan. Ei nuolaista ennen kuin tipahtaa ja mitä näitä nyt oli.

Viime kesän bucket list oli aika toimiva ja käytin sitä pohjana myös tämänvuotiselle listalle, mutta tähän on lisätty joitakin juttuja, jotka viime kesänä eivät olleet edes vielä mahdollisia (kuten raskauskuvaukset Alppiruusupuistossa). Lisäksi olen poistanut muutamia juttuja, kuten ”pomppia mahdollisimman paljon trampoliinilla”, ”juosta pitkän lenkin kaatosateessa”, joka ei tässä vaiheessa raskautta enää houkuttele ajatuksena, heh. Tässä ei nyt lue mitään reissuja, koska viime vuoden tapaan mulle tärkeintä on se, että listan jokainen kohta on mahdollinen, oli tilanne mikä hyvänsä. Ennen listaa vielä lainaus viime vuoden postauksesta, eli se, mitä bucket list itselleni tarkoittaa:

”Bucketlist, ämpärilista, on siis lista asioista, joita haluaisin tehdä ennen kuin kesä on ohi. Sitä ei tarvitse noudattaa orjallisesti, enkä ole pettynyt, vaikka ei kaikki asiat toteutuisikaan. Sen ainoa tarkoitus on muistuttaa kaikista ihanista jutuista, joita kesässä rakastan ja joita VOI tehdä, jos haluaa. Olen tehnyt näitä bucketlisteja ennenkin ja ne ovat aina onnistuneet siinä omassa tehtävässään: inspiroimaan tekemään kivoja pieniä juttuja, joiden avulla kesästä saa vielä enemmän irti.”

Kesän bucket list 2021, tänä kesänä voisin:

Syödä ainakin 30 jäätelöä. 

Pulikoida omalla pihalla porealtaassa.

Pitää raskauskuvaukset Alppiruusupuistossa.

Grillata paljon ja usein.

Syödä hulluna uusia perunoita ja kevätsipulia.

Kuvata auringonkukkapellolla ilta-auringossa.

Käydä piknikillä.

Uida meressä tai järvessä.

Maistella itse omalla pihalla kasvatettuja vihanneksia ja marjoja.

Pitää leffamaratonin Oton kanssa.

Pitää pyjamabileet ja leffamaratonin lasten kanssa.

Leikkiä vesisotaa.

Syödä kirsikoita ja omenoita oman pihan puista. Tämä tosin varauksella, viime kesänä ei saatu yhden yhtä kirsikkaa, omppuja senkin edestä. 

Tehdä itse smoothiejätskejä.

Syödä ihan hulluna mansikoita.

Tehdä kukkaseppeleet juhannuksena koko perheelle.

Lukea kirjaa aurinkotuolissa.

Pitää lapset päättää -päivän.

Maalata ulkona auringossa.

Juhlia etukäteen mun ja jälkikäteen Oton 30v-synttäreitä, pienesti tai isosti. 

Pitää ainakin viikon lomaa, jolloin en tee töitä ja laitan sähköpostiin automaattisen lomaviestin. 

Tuli niin kesäfiilis tätä kirjoittaessa! Ihan hurjaa, että enää kolme viikkoa siihen, että lapsilla alkaa kesäloma. Siitä alkaa kunnolla meidän kesä. Otto lomailee juhannuksesta eteenpäin kolme viikkoa, joten ajoitan varmaan sille ajalle itselleni sen yhden lomaviikon, jollekin niistä viikoista.

Ihanaa uutta viikkoa kaikille!