Meidän juhannus 2019

24.06.2019

Juhannus on ohi ja tänään me ollaan käyty jo Haaparannalla. Juhannusta vietettiin ensin perjantaina Oton serkun luona täällä Oulussa ja muuten sitten täällä mun tädillä. Se on kyllä ihan mahtava juttu, että Otollakin on sukua täällä Oulussa ja Oulun lähellä, niin pystytään aina tapaamaan molempien sukulaisia samalla reissulla. En olisi kyllä heti arvannut kun Ottoon tutustuin 8,5 vuotta sitten, että tämä(kin) asia on meillä yhteistä. Toki Otolla on paljon mua enemmän sukua myös pk-seudulla, mutta kuitenkin.

Mä tein meille kukkaseppeleet juhannukseksi itse ja tytöt pitivätkin niitä innoissaan päässä taaperoa lukuunottamatta. Hänkin innostui siitä hetkeksi, kunnes sitten viskasi sen nurkkaan jossain vaiheessa. Mutta se oli enemmän kuin ok. Ihanaa. että siitä riitti iloa hänellekin.

Meidän juhannusaatto sujui hyvän seuran, loistavan ruuan ja kauniin auringonpaisteen merkeissä. Ouluun oli luvattu pelkkää vesisadetta koko perjantaiksi, mutta koko päivän paistoikin kaunis aurinko ja oli lämmintä. Nautittiin siitä täysin rinnoin olemalla ulkona ja käymällä jopa uimassa vielä illan päätteeksi läheisessä järvessä. Mä en uskaltautunut uimaan kun tuuli oli aika kova ja olin jäässä jo matkalla, mutta muut uivat niin rohkeasti. Illalla lapset nukahtivat sekunneissa toiminnantäyteisen päivän jälkeen.

Lauantaina me lähdettiin aamulla mun tädin kanssa kunnon 6km lenkille ja meillä olikin loistava ajoitus, sillä viimeisten parin sadan metrin aikana alkoi satamaan pieniä pisaroita ja sitten satoikin lähes koko loppupäivän. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä täällä oli ihan hillitön myrsky, jota mä en edes huomannut ollenkaan kun nukuin vaan tyytyväisenä. Eilen aamulla kun herättiin ja lähdettiin käymään mun äidillä niin huomattiin, että joka puolella on kaatuneita puita (!!!) ja oksia ja lehtiroskaa on kaikki tiet täynnä. Ihan hassua, miten mä missasin koko myrskyn aivan täysin.

Sadepäivä-lauantaita me vietettiin lasten kanssa Go! Vive a tu manera -maratonin parissa, kun uudet 2. kauden jaksot ilmestyivät juuri sopivasti perjantaina. Mä olin todella odottanut niitä, sillä tytöt on koko kevään katsoneet niitä 1. kauden jaksoja uudelleen ja uudelleen ja osasin kaikki laulut jo ulkoa vaikka unissaankin.

Juhannussunnuntai kului kyläluutaillessa, kun käytiin ensin mun äidin luona pari tuntia ja illemmalla kävin vielä mun papalla. Lapset pomppivat trampalla puolet päivästä ja katsottiin me vähän Go!-sarjaakin. Illalla mun täti kertoi saaneensa vanhan kasibittisen Nintendo-pelikonsolinsa toimimaan vielä ja me otettiinkin sitten Tetris- ja Super Mario -matsit Oton ja lasten kanssa. Tuo ikivanha Nintendo on ainoa pelikonsoli, joka mulla on koskaan ollut (lainassa tädiltä) ja nuo kaksi ainoat konsolipelit, joita mä olen koskaan jaksanut pelata pidempään kuin viisi minuuttia. No okei, Singstarin lisäksi. Vitsi mikä nostalgiaryöppy kun sai sen vanhan kulmikkaan ohjaimen käteen. Tetriskin alkoi heti luonnistumaan ja muistin vieläkin mistä löytyy kukat, sienet ja kolikot Super Mariossa.

Teki ihan super hyvää pitää pieni tauko ja olla avaamatta tietokonetta kolmeen päivään. Sai rentouduttua täysillä ja nautittua vaan täällä olosta. Ihan parasta. Nyt jaksaa hyvin taas uudella innolla. Akkujen lataaaminen on tosi tärkeää aina välillä, mutta sen vaan aina ehtii unohtaa miten suuri vaikutus sillä levolla on, kun vaan porskuttaa eteenpäin.

Nyt on levätty ja nyt on hyvä fiilis. Meillä jatkuu Oulumeiningit vielä tämän viikon, ihanaa olla täällä yhdessä rakkaiden kanssa kaikessa rauhassa. Olen niin kiitollinen meidän ihanan rakkaudentäyteisestä juhannuksesta ja kaikista ihmisistä täällä.

Tänään oltiin tosiaan siellä Haaparannalla ja tällä viikolla meillä on luvassa paljon kavereiden ja sukulaisten näkemistä, treffit Oton kanssa kun lapset menevät mummolaan yökylään, sekä mun serkun rippijuhlat viikonloppuna.

Blogi päivittyy ihan tavallisesti taas nyt tauon jälkeen. Huomenna on luvassa ainakin toivottuja arkiruokajuttuja!

Ihanaa viikkoa kaikille <3


Eka kesälomaviikko pulkassa

09.06.2019

Lasten eka kesälomaviikko alkaa olla pikkuhiljaa lopuillaan ja ollaan kyllä nautittu niin täysillä yhdessäolosta! Mulla on ensi viikolla muutamakin tilaisuus työn puolesta, joihin osallistun, ja siksi halusin tämän lasten ekan viikon ottaa vähän löysemmin itsekin töiden kannalta. Oli mahtavaa olla niin paljon yhdessä koko viikon ajan ja pitää parina päivänä kone kokonaan kiinni. Se on mulle harvinaista herkkua. 

Oli kiva, että saatiin nauttia kauniista säistä jo heti ekalla kesälomaviikolla. Otettiin lämmöstä kaikki ilo irti ja käytiin rannalla uimassa, sekä laitettiin myös omalle pihalle pieni kahluuallas. Lapset leikkivät siellä poneilla ja lilluivat vedessä ihan fiiliksissä. 

Käytiin tällä viikolla myös Särkänniemessä & Koiramäessä ekaa kertaa yhdessä meidän lasten kanssa ikinä. Me oltiin molemmat käyty Oton kanssa Särkänniemessä viimeksi joskus alakouluikäisinä, joten paikka oli kyllä “hieman” muuttunut meidän muistikuvista. Vietettiin siellä aivan superhauska päivä, joka kuvattiin videolle. Se tulee ensi viikon aikana, luultavasti keskiviikkona pyrin julkaisemaan videon. Pitää yrittää saada se nopeasti valmiiksi, kun lapset on kyselleet jo monta kertaa, että milloin me voidaan katsoa se.

Viikonloppuna otettiin tosi rennosti. Meillä kävi Oton täti kylässä ja grillailtiin omalla pihalla. Muuten me vaan ulkoiltiin ja nautittiin säästä, käytiin Ikeassa pitkästä aikaa ja ajeltiin eväsretkelle vähän matkan päähän pellon reunaan. Mä kävin mun ystävän kanssa terassilla lauantaina ja oli ihanaa vaan istua rauhassa juttelemassa kauniissa kesäillassa pari tuntia. Yleensä ollaan tavattu vaan yhdessä lasten kanssa, niin oli huippua päästä höpöttelemään ihan rauhassa ilman, että puhe keskeytyi kertaakaan (paitsi kerran kun säikähdettiin ampiaista). Lasten kanssa yhdessä on myös ihana tavata ystäviä, mutta välillä tekee hyvää nähdä ihan vaan aikuisten kesken.

Jotain mun rentoutumisesta kertoo se, että sain jo lasten ekana kesälomapäivänä luettua loppuun kirjan, jota olin yrittänyt lukea _koko_ kevään. Koko kevään. Ja nyt olen jo kohta lukenut sen jälkeen koko Michelle Obaman huikean 500-sivuisen elämäkerran, vikat 100 sivua jäljellä.

Ensi viikoksi hyppään taas tosiaan enemmän sorvin ääreen ja pyrin vastaamaan viestit ja kommentit, jotka ovat tällä viikolla jääneet vähemmälle huomiolle. Kiitos hurjasti kärsivällisyydestä teille! Pääsen ensi viikolla myös sekä kouluttautumaan itse että kouluttamaan muita, ja olen aivan super innoissani ensi viikon työjutuista. Kerron niistä lisää myöhemmin täällä, mutta sanon vaan sen, että mua jännittää, silleen hyvällä tavalla. 

Ihanaa ja toivottavasti aurinkoista kesäkuun tokaa alkavaa viikkoa kaikille!