Vain hetkeä ennen myrskyä

19.08.2017

Viime lauantaina oli myrsky, ensin Klaaraksi kutsuttu ja sittemmin Kiiraksi nimitetty. No, meille se oli Klaara-myrsky kun tytöt jo kerkesivät kiintyä siihen nimeen. Lauantai-iltapäivällä sää oli vielä oikein kaunis, joskin aavistuksen painostava ja helteinen. Me päätettiin lähteä käymään Vantaalla Silvolan tekojärvellä uimassa, sillä oltiin kuultu että se on mukava ja rauhallinen ja lapsille kiva uimapaikka. Sinne siis ajeltiin, ja pystytettiin biitsileiri nurmelle.

Paikka oli oikeastikin tosi kiva ja lapsiystävällinen, siistit sisävessatkin löytyi ja lisäksi järvestä oli erotettu lapsille turvallinen matala alue. Vesi oli tosi lämmintä, jopa mäkin lähdin heti pulikoimaan enkä joutunut totuttelemaan ollenkaan. Vaikka päivä oli kuuma ja rannalla paljon porukkaa, kaikille oli silti tilaa. Lapset löysivät vielä mahtavan vesilätäkön jossa vesi oli yhtä lämmintä kuin porealtaassa, ja intoutuivat leikkimään siinä.

Päivä oli täydellinen kesäpäivä, olen niin iloinen että saatiin kokea edes yksi sellainen ennen kuin arki alkoi jälleen. Lapsetkin nauttivat kiireettömästä fiiliksestä, kunnes yhtäkkiä taivas alkoi mustumaan. Todettiin että parempi lähteä ennen kuin alkaa sataa ja kaikki meidän tavarat kastuvat. Päästiin autolle ja kerettiin ajaa joku viisi minuuttia kohti Helsinkiä, kun yhtäkkiä mustat pilvet vyöryivät meidän ylle ja alkoi satamaan, tuulemaan ja salamoimaan ihan täysillä! Siis hyvänen aika että se oli jännittävää, me oltiin niin fiiliksissä kaikki autossa, paitsi Otto joka kieli keskellä suuta yritti pysyä poissa vesiliirroista ja nähdä jotain tulvivien ikkunoiden läpi.

Kotipihaan ajaessa satoi edelleen ihan kaatamalla ja jyrisi ja salamoi, ukkonen oli ihan päällä. Me juostiin ja tytöt kiljuivat naurusta kun juoksivat kaatosateessa. Meillä ei ole olkkarissa lamppua, kun siirrettiin se kesän alussa meidän makkariin, kun ajateltiin ostaa uusi ennen kuin syksyn pimenevät illat koittavat. Ei siis oltu varauduttu siihen että alkuillasta on ihan pilkkopimeää, kun iskee yhtäkkiä myrsky. Täällä me pimeässä ihmeteltiin säätä, ja kuunneltiin jyrinää. Tytöt seisoivat ikkunassa laskemassa montako salamaa taivaalla iskee.

Lasten kanssa kaikki tuntuu niin jännältä ja merkitykselliseltä, se on ihanaa. Tällainen myrsky on oikeasti ihan mieletön elämys heille, ja jää mieleen pitkäksi aikaa. Vaikka aikuisena on itse muka jo ihan konkari ja kokenut elämässä vaikka ja mitä, lasten kanssa kaikesta voi innostua ihan uudella tavalla. Mä en ainakaan edes haluaisi olla tottunut kaikkeen ja sellaisella hälläväliä-asenteella, mä rakastan sitä että ukkonen on iso juttu, ja se että saa syödä iltaruuan olkkarin matolla ”piknikillä” on mieletön elämys.

Tämä rantapäivä myrskyineen oli kertakaikkisen täydellinen lopetus tälle unohtumattomalle kesälle, ei voi muuta sanoa. Olen niin onnellinen että saatiin kokea tämä kesä 2017 lasten kanssa. Se jää muistoihin yhtenä mun elämän parhaista kesistä ikinä, toivottavasti lasten ja Otonkin.

Kirjoitin tämän tekstin eilen perjantaina iltapäivällä, vain hetkeä ennen kuin lähdin kaupungille tapaamaan ystävääni. Vähän ennen viittä, matkalla keskustaan, luin ensimmäiset uutiset siitä mitä eilen tapahtui ja iski paniikki siitä, ovatko Turussa asuvat ystäväni kunnossa. Onneksi olivat. Kun vain ajattelenkin sitä hätää, kauhua, tuskaa ja epätoivoa mitä Turussa on eilen koettu, ja mitä uhrit ja omaiset edelleen kokevat, kyyneleet nousevat silmäkulmaan. Voimia kaikille keitä tämä hirveä tapahtuma koskettaa <3


Meidän tän kesän eka hellepäivä Oulussa

28.07.2017

Tultiin eilen tänne Ouluun jälleen, koska haluttiin vielä tulla moikkaamaan mun mummua ja muita sukulaisia tälle kesälle. Alunperin meidän piti osallistua huomenna oleville Skidit Festareille (vahva suositus, menkää ihmeessä jos olette Helsingissä tai lähialueilla, siellä on vaikka mitä kivaa luvassa!), mutta ne vaihtuukin nyt siihen että mennään Oulussa kuuntelemaan lasten kanssa Ana Tudea Qstockin ulkopuolelle.

Ja ehkä jopa käydään pari tuntia sitten aikuisporukalla illalla siinä ulkopuolella, ja lapset jäävät mun äidin hellään huomaan siksi aikaa. Aion kuitenkin tulla nukuttamaan Novan yöunille, että kovin myöhään en itse voi olla, ja siksi en viitsinyt alkaa festarilippujakaan hankkimaan. Ja kyllä mä tässä vieläkin mietin että uskallanko edes lähteä pariksi tunniksi, saa nähdä. Onneksi tuolta Kuusisaaresta kuuluu erittäin hyvin kauemmaskin, ja parinkin tunnin tuulettuminen tekee varmasti aika höpöä. Niin, ja siitä on onneksi myös lyhyt matka tänne mun tädille, että jos alkaa tuntua että en uskalla olla erossa, tai Novalla on kauhea ikävä, niin pääsen kyllä nopeasti takaisin tänne.

Tämä kesä on ollut kyllä harvinaisen helteetön, ja tänään ollaan saatu nautiskella ekasta kerrasta kun lämpömittari on ylittänyt hellerajan 25 astetta niin että me ollaan oltu oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Heti aamupäivällä käytiin ensin moikkaamassa mun mummua hoitokodissa, ja iltapäiväksi suunnattiin uimarannalle. Oli ihanaa nähdä mummua ja hänestäkin oli selvästi mukava nähdä meitä, vaikka meidän nähdessä hänet hän ei ensin edes tunnistanut meitä. Joka kerta kyllä riipaisee sydämestä kun tauon jälkeen näkee. Toivoisin vaan että voitaisiin käydä täällä vieläkin useammin, että saisin viettää jokaikisen hyvän hetken pilkahduksen mummun kanssa, silloin kun hänellä niitä vielä on.

Kyllähän tuo uiminen muuten on vielä aavistuksen nautinnollisempaa näin hellesäällä, kun on oikeasti kuumaa. Lapset olivat aivan innoissaan uintireissusta ja meilläkin oli kivaa. Ja kun talviturkin on jo heittänyt aikoja sitten tälle kesälle, niin ei ole niin suuri kynnys itselläkään siihen uimiseen. Tämä onkin hassu yhdistelmä: harvinaisen helteetön kesä, ja silti olen uinut enemmän kuin viime- tai sitä edellisenä kesänä. Hyvä mä! Me leikittiin vesisotaa ja tytöt polskivat menemään uimarenkaiden kanssa.

Tytöillä on ollut hyvät leikit ja pokemonjahdit mun kummipojan kanssa, ja eilen käytiin myös jäätelöautolla hakemassa vähän liikennevalomehujäitä ja toffeeveneitä, oli siinä lapsilla ihmeteltävää. He olivat aivan täpinöissään kun saivat hakea jätskiä jätskiautolta. Pieni juttu, suuri ilo!

Me odotellaan kovasti jo huomista ja Antti Tuiskua, tulee varmasti kiva ja jännittävä päivä meidän pienille Anatude-faneille (ja vähän isommillekin). Sitä ennen luvassa kuitenkin sauna- ja leffailta meille kaikille, ihanaa rentoutumista.

Mahtavaa viikonloppua kaikille! <3