Tänään mä teen vähän erilaisen postauksen, sillä viime päivinä on tapahtunut paljon kaikkea hauskaa, mistä haluan kertoa! En kuitenkaan halua jaaritella kolmen kilometrin mittaista peruskuulumispostausta, joten siksi kerron tänään meidän tekemisistä tässä muodossa.

Viime päivinä ollaan..

.. Oltu isoimmissa ja hienoimmissa ristiäisissä ever. Tunnelma oli kuin amerikkalaisista häistä, ja tämä siis vain positiivisessa mielessä. Alkoi omat hikiset olkkariristiäiset tuntumaan vähän kotikutoiselta, mutta mikäs siinä, hauskat ristiäiset oli meilläkin molemmilla tytöillä, ja nautittiin näiden suurten juhlien tunnelmasta täysin rinnoin.

.. Käyty kävelyllä tyttöjen kanssa ihmettelemässä valkoposkihanhia, jotka olivat kuulemma kaikki hanhivauvoja, ja vain yksi oli emo, Tiaran mukaan.

.. Käyty puistossa leikkimässä, ja ihmetelty miten Zelda pääsee jo melkein kiipeämään koko pikkuliukumäen väärinpäin ylös. Eli siis sitä mäkeä pitkin, ei portaita. Missä vaiheessa Zelda lakkasi olemasta sylivauva???

.. Saatu Zelda luopumaan tutista, vahingossa. Day 2 ilman tuttia menossa, ja kertaakaan ei ole kysellyt perään. Hän tosiaan onnistui itse hukkaamaan tuttinsa ennen eilisiä päiväunia, ja joutui nukahtamaan ilman sitä päikkäreille. Nukahtaminen kävi kädenkäänteessä, joten vaikka tutti löytyikin, päätettiin olla antamatta sitä enää. Ja ei ole neiti kysellyt tutin perään sen koommin, eikä se ole vaikuttanut nukahtamiseen millään tavalla. Eli taas oli vaikeampaa vanhemmille kuin lapselle tämä siirtymävaihe, kuten tavallista, haha!

.. Säikähdetty, kun Zelda päätti kompastua tyynyyn ja lyödä otsansa barbin koirankoppiin. Onneksi siitä ei tullut kuin pieni naarmu, eikä se tunnu Zeldaa haittaavan, mutta ainahan sitä vanhempana säikähtää kun jotain pientäkin sattuu!

.. Syöty ihania kesäherkkuja, kuten mansikoita ja vaniljajätskiä, ja maisteltu Oton kokkauksia tomaatti-kesäkurpitsa-pesto-mozzarellavuuasta nuudeliwokkiin. Reseptejä tulossa pian!

.. Kärsitty, tai no minä olen kärsinyt kauhean 24h migreenin. Vielä aamulla kun tänään heräsin, tuntui että en olisi halunnut herätä ollenkaan, kun päätä jomotti niin hulluna ja oli hirveän valonarat silmät. Mutta päätin että en suostu kärsimään tätä päivää, ja skarppasin ja menin suihkuun, ja jossain vaiheessa kesken kävelymatkan Korkeasaareen särky sitten helpotti, ja nyt on vihdoin ihan hyvä fiilis.

.. Buukattu yhdelle päivälle neljä menoa, kun lomalla ei pahemmin tule kalenteria käytettyä. Mä ajattelin koko viime viikon, että meillä ei ole tällä viikolla mitään erityistä tekemistä, ja onnistuin sopimaan keskiviikolle neljän kaverin kanssa treffit. Yhdet jouduin perumaan, tai no siirtämään, mutta huomenna on tulossa kiireinen päivä siis. Loppuviikko varmaankin vain öllötellään rannalla sitten. Ihana kuitenkin nähdä kavereita, niin läheltä kuin kauempaakin!

.. Harmiteltu Mörkön vointia, kun Mörkö kävi eilen eläinlääkärin kontrollissa. Koiraherra on kärsinyt sydänviasta jo pari vuotta, ja nyt alkaa näyttää siltä että sydän ei kestä enää kauan, kuulemma parhaassa tapauksessa ”jopa” ensi kesään. Surettaa ihan hirmuisesti, mutta onneksi saadaan Mörkö taas pian tänne meille ja voidaan rapsutella ja halia ja viettää sen kanssa aikaa. En uskalla, enkä halua ajatella sen pidemmälle, kuin että päivä kerrallaan.

.. Ihasteltu eläimiä Korkeasaaressa lasten kanssa. Zeldaan tekivät suurimman vaikutuksen kaikki isot eläimet visenteistä kameleihin, Tipa taas ihastui kaloihin. Mun suosikkeja olivat vekkulit mangustit!

.. Ostettu kesän ensimmäiset pehmikset, ja valutettu ne käsille, ilman paperia tietysti. Pehmis suli tällä säällä vähän turhan nopeasti mun makuun, mutta ai että se maistui herkulta!

.. Ostettu Korkeasaaresta kaksi uutta perheenjäsentä, pehmoleluleopardi ja -papukaija, joista leopardi on kuulemma tyttö ja sai nimen Isla. Tiara valitsi siskolleen pehmoksi papukaijan, ja reiluna isosiskona yritti valita koko kaupan pienimmän pehmolelun, mutta mä sitten sanoin että kyllä Zeldallekin otetaan yhtä iso papukaija kuin hänen leopardinsa on. Miten tämä sisarusten sortaminen alkaa jo näin pienenä, hahah!

..Hihitelty Tipan sanoille ja sanavalinnoille. Mun lemppareita on ”lempisuosikki”, ”pölliäinen” ja ”makee”.

.. Hihitelty Zeldan omille sanoille. Iltapala on ”ipa”, puhelimeen huudetaan ”moi hatawatawata”. Sisko on ”hikkoo” ja kaikkein parasta on tökätä isiä nenään ja huutaa ”piiiiip!”.

Ihana viikon aloitus kauniissa kesäsäässä, ja vaikka viikkoon on mahtunut murhettakin, mä uskon että loppuviikosta tulee vielä parempi! Ihanaa huomista keskiviikkopäivää kaikille, ja kiitos ihanista kommenteista hiuspostaukseen, musta tuntuu kuin uudesti syntyneeltä tämän kuontalon kanssa, ja olo on höyhenen kevyt!

Mitä teille kuuluu? Onko postaustoiveita, erityisesti mielipidepostauksia olisi hauska kirjoittaa nyt kun on aikaa paneutua!

Mörköllä on tommonen tosi paksu side koko masun ympäri :(<3

Mun toivomus ois että kirjottelisit joskus vauva-arjen huonoista puolista? tuntuu että kirjottelet täällä vaan hyvistä asioista etkä ollenkaan koskaan sellasista jos tiara on vaikka vähän valvottanut/kitissyt ja tunnet olos väsyneeksi.
Mut sellanen toivomus jos täällä saa postauksia toivoa. Että mikä on vauva-arjessa raskainta tai väsyttävintä.

Mä aloin miettimään tuota kommenttia ja sitä että miksi mä saan samantyylisiä kommentteja niin usein. Mä oon kyllä kertonut täällä siitä jos Tiara on valvottanut tai kitissyt, esimerkiksi Isänpäivän yönä meillä ei nukuttu kuin muutama tunti jos sitäkään ja viimeviikolla oli vierastuskiukkua. Mutta onko se rikos että Tiara on kiltti ja kultainen tyttö josta mulla ei kovin usein ole mitään valitettavaa? Suututtaako se niin kovasti jos mä en löydä huonoja puolia vauva-arjesta ja ole tyytymätön olooni äitinä?                 Vauvat on kaikki erilaisia ja se että monilla vallitsee käsitys siitä, että kaikilla pienillä vauvoilla on vaikeaa ja ne valvottavat öisin ja vanhemmilla on mielettömän rankkaa, on aivan väärä. Toki joillain vauvoilla on masuvaivoja tai pienestä pitäen jo paljon temperamenttia, mutta esimerkiksi Tiara ei ole sellainen vauva. Tiara on nukkunut jo yli kahden kuukauden ajan täysiä öitä, miksi mä siis valittaisin väsymystä? Tiara kiukuttelee äärimmäisen harvoin ja silloin kun kiukuttaa niin mä yleensä mainitsen siitä täällä koska se on mulle iso ja mainitsemisen arvoinen juttu siksi ettei se kuulu meidän normaaleihin arkipäiviin. Mä saan myös omaa aikaa jos mä sitä haluan, tähän mennessä en ole kovinkaan paljoa halunnut mutta tiedän että jos mä haluaisin lähteä vaikka kavereiden kanssa syömään ja leffaan niin se onnistuisi samantien.                  Se että mun blogi ei ole valitusblogi enkä kerro täällä vauva-arjen kamaluudesta ei tarkoita sitä että mä peittelisin jotain tai korostaisin vaan hyviä asioita. Se tarkoittaa sitä että mulla ei ole mitään valitettavaa, koska kyllä mä täällä kerron ikävistäkin asioista kuten vaikkapa Mörkön sairastumisesta tai mun rankasta teini-iästä. Mä oon jopa paljastanut täällä lähes paljaan, synnytyksen jälkeisen kroppani joten miksi mulla olis jotain salattavaa siitä kuinka usein Tiara kiukkuaa? Postauksia saa kyllä toivoa, ei siinä mitään mutta tää aihe vaan jotenkin särähti mulla niin pahasti korvaan. Miksi vauva-arjen pitäisi olla oletusarvoltaan hirveän kamalaa kärsimystä ja väsymystä kaikilla?                  Mä nautin äitiydestä ja siitä että saan olla mun perheen kanssa, se on parasta mun elämässä. Tiara on kiltti ja ihanan iloinen tyttö joka ei pienistä hermostu ja mä viihdyn sen kanssa ihan mainiosti eikä mulla ole mitään valittamista mistään neitiin liittyvästä. Mä en aio täällä alkaa myöskään esittämään että meillä ois jotenkin rankkaa, kerron mieluummin asiat sellaisina kun ne oikeesti on. Ootteko muut äidit kohdanneet samanlaisia oletuksia siitä että vauvan kanssa pitäis olla niin kammottavan väsyttävää ja järjettömän hirveää? ”Moi oon söpö ja Sophie on mun paras kaveri!” ”Tää on mun lempparikohta, niiiiin jännä!” ” Ei se haittaa et kirja on väärinpäin, mua jännittää silti!” ”Toi kissa näyttää ihan pöntöltä ku se on väärinpäin!” ”Nyt mua naurattaa ku kirja on oikeenpäin!” ”Mä lähen nyt kauppaan!” ”Oon kovis chiksi ja pidän mun nyrkist kiinni!” ”BÖÖÖ oon pihalla ku lumiukko!” ”Äiti voitko nyt lopettaa sen räpsimisen ku mä haluun leikkii rauhassa!” ”Mä nyt vähä luen kirjaa täs!” Sitten vielä vähän bloggaamisesta. Mä oon viettänyt monta tuntia nyt parina päivänä eläinlääkärillä ja sen lisäksi hoitanut ihan normaalit arkiaskareetkin ja tietysti ollut Tiaran, äidin ja Oton kanssa. Oon myös halunnut olla paljon Mörkön kanssa ja paijailla sitä ettei sillä ois niin paha olla. Mä oon siinä samalla jäänyt ihan hirvittävän pahasti jälkeen tässä kommentteihin vastailussa, mistä mä oon pahoillani. Oon kumminkin järkeillyt tän asian päässäni silleen että mieluummin luette multa kokonaisen uuden postauksen kun parin rivin vastauksen kommenttiin. koska tällä hetkellä mulla ei oo riittänyt aika sekä kommentteihin vastaamiseen että postaamiseen. Mä lupaan vastata jokaikiseen kommenttiin mahdollisimman pian, mutta nyt on tärkeysjärjestyksessä kyllä ihan ensimmäisenä Tiaran lisäksi tietysti Mörkö ja keskittyminen sen parantumiseen. Toivottavasti te ymmärrätte! Nyt toivottelen hyvät illanjatkot kaikille ja kiitoksia paljon ihanista kommenteista ja vinkeistä myös Mörkön suhteen! Ostettiin nimittäin Mörkölle semmonen ”uimarengas” kaulaan joten nyt ei tarvi pitää sitä inhottavaa tötsää ja herralla onnistuu juominen ja syöminenkin helpommin!

Mun ihana äiti tuli meille eilen junalla Oulusta mörkön kaa ja oon ikionnellinen, oli kauhee ikävä äitii vaik oonki koht 20 :D. Eilen vaa chillattii äitin kaa meil ku Otto oli sen broidin 18v-synttäreillä ja tänää mentii sit tunnin aamulenkin jälkeen Itäkeskuksee shoppaileen. Nyt on kyl jalat vähä kipeenä, viis tuntii tosiaan viihdyttiin shoppailemassa :D:D.  Löysin kaikkee kivaa ja jaksoin jopa ottaa kuvatki jo kaikista mun ostoksista. Ekaks täs ois kuvaa äidin tuomista tuliaisista meiän pikkuneidille:

Tämmönen ihana paketti, josta paljastui..

..Suloinen käsinpainettu vauvan tyynyliina ♥

Ja sit äiti toi kans mun vanhan vauvapeiton joka on must ihana 🙂Sit päästäänkin tän päivän ostoksiin:

Nuden värinen paituli: Kappahl

Naamasensuuri 😀 pinkki-punaraidallinen mekko: H&M

Pinkki toppi ja mustat ÄITIYSshortsit: H&M, oon maailman ikionnellisin ku löysn mustat semilyhyet perusshortsit ja noi ei ees maksanu paljoo ja nyt on masulle tilaa vaikka kuin paljon shortseissa 🙂

Neonpinkit alusvaatteet: H&M

Pikkuprinsessalle pinkit lökärit ja rusettipanta: H&M

Uuh Otto röökillä 😀 Mun söpö muru ♥

Mörkö mun rakas kulta ihanin ♥♥

Aloin tilaamaan Vauva-lehtee ja tänään tuli sit toi eka numero 🙂

Mun on pakko kirjottaa kyl tost Vauva-lehdestä, tai no oikeastaan kauheista vihantunteista joita mul heräs ku luin sitä. Siis mä en kestä täl hetkel tai en oo koko raskauden aikana kestäny mitään mikä viittaa keskenmenoon tai mihinkään pahaan mitä vauvalle vois sattuu ja nyt tossa lehdessä joku kirjotti kohtukuolemasta. Siis mä vaan sekoon joka kerta ihan totaalisesti ku luen jotain tollasta, mulla on maailman suurin menettämisen pelko ja en kestä lukee mitään negatiivista vauvoihin liittyvää, tai oikeastaan niiden menettämiseen liittyvää. Tottakai mä ymmärrän et ihmisillä jotka on saanu keskenmenon tai jotain muuta vastaavaa on tosi paha olla ja kauhee suru ja tiiän et heillä on täysi oikeus purkaa tunteitaan julkisesti ja pitääki tehdä juuri niinkuin itsestä tuntuu hyvältä mut silti raivostun joka kerta ku luen jotain sellasta ja musta tuntuu et ne ihmiset jotka lehdessä kirjottaa haluu pelotella just mua. Tiedän ettei se ole niin mut pelkään vaan niin paljon et jotain menee vikaan ku tää on kumminki mulle maailman tärkein asia ikinä. Kai mun pitää vaan lopettaa noiden lukeminen kokonaan synnytykseen asti 😀 Tai sit aina annan noi Otolle tarkistusluettavaks ennen ku ite kosken niihin ollenkaan. Otto voi repii kaikki ”pahat” sivut pois XD. No en tiiä, oon varmaan tulossa hulluks mut ihan sama kyl se varmaan ajan mittaan helpottaa. Pitää vaan ajatella positiivisesti ja kylhän se kätilöki sanoi ultrassa et meiän vauva on kasvanu tosi hienosti ja oli jopa kehittyny enemmän ku täl viikolla viel pitäis, eli kaikki on tosi hyvin. Oon vaan hysteerinen. Onko kellään muulla ollu odotusaikana samanlaisii kokemuksia? Ois ihanaa ja helpottavaa tietää et en oo ihan täys  kaheli :D.

Mut joo voisin mennä tästä murun kanssa katsomaan leffaa ku äiti tuol vaa lukee lehtee. Hauskaa perjantai-iltaa kaikille ♥