Mä rakastan Ottoa. Mun hassua miestä, joka joka päivä kurvaa hakemaan mut töistä vaikka ei tarvitsisi, ihan vaan että saadaan olla hetki kahdestaan. Mun miestä, joka innostuessaan jostain uppoutuu sen maailmaan ihan todella, ja joskus vetää mutkin mukanaan. Mun miestä joka on tutustuttanut mut näiden vuosien aikana niin moneen uuteen asiaan, joita ilman en nykyään osaisi enää olla ilman. Mun miestä, joka turhautuu yrittäessään paistaa täydellistä kananmunaa ja luullessaan epäonnistuneensa siinä. Mun hassua miestä, joka mun tarjoutuessa ottamaan mahdollisesti epäonnistuneen kananmunan ilmoittaa naama kurtussa yrittäneensä paistaa sitä täydellistä munaa mulle, ei kuulemma hänen munillaan niin väliä ole. Mun miestä, joka lohduttaa mua silloin kun suren hukkaamiani aurinkolaseja. Jonka mielestä on ihan ok että mua harmittaa se että hukkasin ne, ja joka ymmärtää että sellainenkin voi harmittaa. Ja joka jaksaa vakuuttaa mulle kymmenen kertaa että saan ne varmasti takaisin, ollen oikeassa.

Mä rakastan meidän hassua pientä isoa esikoista, joka joskus miettii sanansa niin tarkkaan että hänellä kestää sanoa yksinkertaisessa lauseessa niin kauan että kerkeäisi nopeasti käydä lähikaupassa jos juoksisi. Esikoista, joka joskus puhuu niin nopeasti ettei pysy perässä. Esikoista, joka haluaa joka päivä opettaa kuopukselle uusia asioita, välillä kärsivällisesti, välillä turhautuen. Esikoisesta, joka on fiksu, välittävä ja ihana tyttö, välillä pelottavankin fiksu. Esikoista, joka ymmärtää enemmän kuin välillä haluaisi noin pienen ymmärtävän. Esikoista, joka huolehtii aina toisista, äidistään, naapurin koirasta ja päiväkodin hoitajastakin. Esikoista, joka miettii kaiken todella tarkkaan, harkitsee ja punnitsee. Esikoista, jonka kanssa fanitetaan yhdessä Antti Tuiskua, Robinia, Evelinaa ja Sannia. Esikoista joka on ihastuttavan korrekti joka tilanteessa.

*Panta  & paita saatu blogin kautta Lindexiltä.

Mä rakastan meidän hassua pientä kuopusta, joka hänkin hitsi vieköön täyttää kohta kolme! Meidän kuopusta, joka on syntynyt sarkasmi suussaan, sitä itse tajuamatta. Kuinka joku voikin olla niin naseva, hauska ja osuva tajuamatta sitä vielä itse ollenkaan? Kuopusta, joka on aivan kuin isänsä: uppoutuu yhteen asiaan kerrallaan ja haluaa tuoda sen asian elämänsä jokaiselle alueelle mukaan. Kuopusta, joka haluaa Jali ja Suklaatehdas-synttärit ja joka sellaiset myös saa. Kuopusta, joka osoittaa rakkauttaan usein ja paljon, eikä koskaan unohda kehua jos näkee jotain kaunista, oli kyseessä sitten päiväkotikaverin äidin korvakorut tai bussikuskin hieno takki. Kuopusta joka on mun ikuinen sylivauva ja kotonakin viihtyy sylissä, kainalossa ja viekussa.

Mä rakastan nykyään myös itseäni. Täytyy mussa jonkun olla ihan ok kun saan viettää mun elämää kolmen noin mielettömän tyypin kanssa. Ainakin mä oon ihan yltiömäisen onnekas, kun olen heidät saanut elämääni. Kiitos minun hassu pieni perheeni, kun teette mut niin onnelliseksi joka ikinen päivä. <3

Millaisia hassuja pieniä tai isoja perheitä teillä on? <3 Ihanaa perjantaita kaikille!

Huhhei, ollaan touhuttu koko viikonloppu tai loppuviikko vaikka ja mitä. Kivaa on ollut ja ihanaa nähdä niin paljon kaikkia tärkeitä ihmisiä. Välillä on kivaa viettää tällaisiakin viikonloppuja, vaikka yleensä pyritäänkin pitämään edes toinen viikonlopun päivistä täysin ohjelmavapaana. Tytöt ovat nauttineet joka päivä kivoista leikkikavereista, kun jo torstaina meillä kävivät kylässä ihanat Maria ja Isla ja perjantaina neidit pääsivät leikkimään Emilian Avan kanssa. Eilen oli pulkkamäki täynnä muita lapsia ja tänään sitten vielä Hugon synttärit, joilla oli paljon muita muksuja myös.

Torstaina oltiin kotona ja Maria ja Isla tulivat meille leikkitreffeille, ja meillä oli niin hauskaa. Tytöt olivat aivan onnesta soikeana kun pääsivät viihdyttämään pientä vierasta ja mustakin oli kiva kun oli mukavaa seuraa. Perjantaina oli Polhemin mid season pressi, jota ennen me tavattiin Empun ja Avan kanssa asukuvatreffien ja kahvittelun merkeissä. Eilen oli tosiaan pulkkamäki ja brunssi Alppilassa niinkuin kirjoittelinkin, ja tänään me suunnattiin Julian luokse Hugon 3-vuotissyntäreille, joilla oli muuten upeasti toteutettu Ryhmä Hau-teema!

Sain viikonlopun aikana myös vihdoin varattua mulle ja Otolle hotellihuoneen kun juhlistetaan hääpäivää ensi viikonloppuna, ja en malta odottaa että päästään kahdestaan syömään ja viettämään aikaa. Ei olla juuri vietetty kahdenkeskistä aikaa kodin ulkopuolella sitten Lontoon reissun, joten vähän alkaa olla sellainen kutina että olisi ihanaa vaikkapa nauttia rauhassa päivällistä ja jutella täysin keskeytyksettä, puhumattakaan siitä, että saisi nukkua ”pitkään” (herään nykyään aina viimeistään kasilta), eli nousta sängystä vasta sitten kun itseä huvittaa. Okei nyt kyllä huijaan, mä herään melkein aina ekana nykyään, siis jo ennen lapsiakin. Tänäänkin mä napotin pystyssä jo 7.45 kun lapset vetelivät hirsiä puoli yhdeksään asti. Mikä mua vaivaa haha! Olen siis kyllä ihan pirteä, kai mulla ei vaan riitä unta pidempään, kun en enää iltaisin jaksa valvoa puolta yötä pidempään ikinä. Mutta silti, ihanaa saada aamulla sitten pötkötellä ihan rauhassa hotellin sängyssä ja katsoa vaikka telkkaria.

Huomenna mä palaan takaisin toimistolle, ja aloitan sitten sen työviikkopäiväkirjan pitämisen, jotta pääsen jakamaan sen teille! Odotan innolla pääseväni näkemään kaikkia työkavereita, kun olen viikon vaan tehnyt hommia yksin kotona. Ja ah, ihana päästä huomenna lounaalle, pitää vielä koluta ensi viikolla kaikki Kallion lempparilounasmestat läpi ennen kuin meidän toimisto seuraavalla viikolla muuttaa isompiin ympyröihin.

Huippua alkavaa viikkoa kaikille <3

Moikka ihanat ja kiitos teidän huipuista kommenteista eiliseen postaukseen, hymy korvissa olen niitä täällä lukenut! Ei sitä koskaan taida tottua siihen miten hullulta se tuntuu että niin moni ihana ihminen siellä ruutuen takana jaksaa lukea mun höpötyksiä ja vielä sanoa kaikkea kivaa kaupan päälle! Kiitos, ihan hurjasti!

Me ollaan tänään oltu Lasten PR:n ja Plastex Finlandin Pulkka & Brunssi -tapahtumassa, johon siis kuului pulkkamäkeilyä Plastexin sponssaamilla pulkilla Alppipuistossa, sekä brunssi Alppilan kirkon ihanassa kahvilassa. Viihdyttiin pulkkamäessä ihan super hyvin ja tuli siis niin hiki että ei mitään järkeä kun juostiin ylös alas ja laskettiin lasten kanssa.

Oli ihan ylikivaa, ja lapsetkin selkeästi nauttivat. Onneksi päästiin nauttimaan ihanasta säästä aamupäivällä, kun nyt säät taitavatkin taas muuttua ei-niin-ulkoiluystävällisiksi. Alppipuistossa oli tosi hyvä mäki ja siinä liukui ihan kreisiä vauhtia ja tosi pitkälle. Molemmat lapset laskivat yksinkin, ja sen lisäksi laskettiin kaikki yhdessä ja mä laskin vielä Oton kanssa kahdestaankin. Siinä sai kyllä hurjat vauhdit kun latasi kaksi aikuista samaan pulkkaan, en ole tainnut ikinä mennä niin kovaa pulkalla ja sen näköinen oli naamakin, hah!

Perhekuvat ja mun ja Oton yhteiskuvat nappasi mun kameralla Lasten PR:n ja Riikan Blogin ihana Riikka <3

Alppilan kirkon kahvilan brunssilla me päästiin maistamaan uusia herkullisia burgereita joita sai sekä vegenä että pihvillä, ja oli siis kyllä tosi hyvää. Kirkon kahvilassa oli paljon tilaa, lapsille sekä leikkitila pöytien läheisyydessä että iso leikkihuone ja oikein rento meininki. Sanoisinko että aika ainutlaatuinen meininki, aika moni muu seurakunta saisi ottaa mallia! Alppilan kirkon kahvilassa kokkaavat mm. Döner Harjun, Atelje Finnén ja muiden huippumestojen kokit, että oli kyllä oikeasti herkkua hampparia eikä mitään höttöä, maistui myös lapsille.

Lapsille oli laitettu oma lastenpöytä ja me oltiin ihan kuin treffeillä Oton kanssa kun siinä kahdestaan istuskeltiin ja nautiskeltiin hyvästä ruuasta. Ei varmaan ikinä olla käyty näin usein treffeillä, kun ensi viikolla päästään vielä juhlistamaan hääpäivääkin, awws!

Pulkkamäen ja brunssin jälkeen tultiin kaupan kautta kotiin, ja täällä ollaan vielä katsottu elokuvaa ja leikitty lasten kanssa piilosta. Piiloleikkikin alkaa olla entistä jännempää kun nyt 3/4 perheenjäsenestä jo pysyy piilossa, eikä kiljaise heti laskemisen loputtua että ”Olen täällää!”.

Joo, kaikenkaikkiaan huippu lauantai ja hyvän ruuan ja seuran lauantai, iltapalaksi Otto kokkasi meille vielä tosi hyvää uunimunakasta, nam! Me aletaan katselemaan leffaa ja sen jälkeen nukkumaan, tällaisen toiminnantäyteisen päivän jälkeen maistuu varmasti uni hyvin.

Hyvää yötä ihanat<3

Nykyään kun mulla on puhelimessa tosi hyvä kamera, tulee enemmän napattua puhelimellakin kuvia. Silti vain murto-osa kuvista päätyy sosiaaliseen mediaan tai blogiin, ja mun puhelin on täynnä kaikenmaailman hassuja puhelinnäpsyjä Mä rakastan kuvaamista, ja kaikkein eniten rakastan kuvata niitä arjen tavallisia hetkiä. Sellaisia tilanteita joissa ollaan aidoimmillaan. Silti sosiaaliseen mediaan jaettavaksi (ja blogiin) valikoituvat yleensä ne otokset joissa on värit kohdillaan ja jotka ovat muuten laadukkaampia kuin nämä hassut pikku näpsyt.

Tämä postaus on vähän kuin aiemmat arkikuvapostaukset, mutta ehkä vielä arkisempi. Nämä eivät ole kuvia jotka ovat jostain syystä jääneet julkaisematta, nämä ovat kuvia joita en alunperin tarkoittanutkaan miksikään muuksi kuin omaksi muistoksi. Mutta mulle tuli sellainen olo että haluan kuitenkin näyttää ne, koska ne on niin me.

1. Zelda menossa tanssitunnille <3
2. Meidän hupsu pieni perhe hississä, Zeldalla duckface ja Otto vähän pölähtäneenä. Mulla iloinen hymy, ja Tiara touhuaa omiaan.
3. Selfie. Tämän (ja tämän kaverit) kyllä varmaan tarkoitin julkaistavaksi, mutta kriittisyys iski ja jätin julkaisematta.
4. Otto kuvaa ruoka-annosta, siitä oli pakko ottaa kuva! Niin harvinaista. Taisi näyttää kaverille meidän caesar-saldea.

1. ”Äiti kato mä piirsin käsinuken!!!” kiljaisi esikoinen innoissaan.
2. Frozen on katsottu jo niin moneen kertaan että samalla voi vähän kiipeillä ja touhutakin.
3. Pieni rakas kömpi äidin kainaloon köllimään aikaisin aamulla ennen päiväkotia.
4. Esikoinen pysähtyi shoppailureissulla vähäksi aikaa leikkimään junaratakaupan eli Popin junaradalla.

1. Kuopus sai lainata isosiskon My Little Pony-pinniä ja oli niin tyytyväinen.
2. Tyttöjen lounas näytti yhtenä päivänä tältä: Uunissa paahdettua bataattia, itse marinoitua valkosipuli-limekanaa ja vihanneksia. Hyvin maistui.
3. Ja tässä taas Oton mulle iltapalaksi taiteilema club sandwich, nami!
4. Otto tahallaan esitti mua hississä ja väänteli itseään kummalliseen asentoon, ilkeä kakkapää! 😀

1. Minä ja Zelduska Burger Kingissä, odotettiin innolla ruokaa.
2. Crispy Chicken ateriat, muksuille lasten ateria puoliksi ja niitä uusia kanaranuja mulle ja Otolle.
3. Otto ja neidit leikkivät uudella automatolla ihan innoissaan, Otto ehkä eniten innoissaan.
4.  Lapset lähdössä tarhaan yhtenä aamuna kun satoi lunta. Meillä oli ihana höpötysmatka <3

Mulle nämä arkiset räpsäisyt merkkaavat paljon. Näissä näkyy meidän perhe, sellaisena kuin me ollaan. Nämä eivät ehkä ole laadukkaita tai taiteellisia tai hienosti rajattuja, mutta nämä ovat täynnä tunnetta.

Ihanaa torstai-iltaa kaikille <3

Hello tyypit! Tää viikko on vähän erilainen viikko, sillä teen suurimmaksi osaksi töitä kotoa käsin. Osa mun työkavereista on lomalla, joten olisin toimistolla lähestulkoon yksin koko viikon, joten sama tehdä hommat kotona. Siksi en muuten pidä sitä työpäiväkirjaa vielä tältä viikolta, koska tämä viikko on niin spesiaali! Mutta ensi viikolla mä aion sen toteuttaa, ja odotan sitä jo innolla.

Me ollaan otettu aamut rennosti tyttöjen kanssa ja olen vienyt heidät päiväkotiin vasta puoli kymmeneksi. Tänäänkin kuopus kuitenkin heräsi jo seiskalta, ja me leikittiin hänen kanssan bObles-temppurataa yli tunti ennenkuin esikoinen heräili unenpöpperöisenä. On ihan parasta kun on voinut aamuisin heräillä rauhassa, eikä ole tarvinnut herättää tyttöjä ennenkuin he itse ovat olleet valmiita heräämään. Musta on tuntunut silti jotenkin erityisen sydäntäraastavalta viedä heitä tällä viikolla päiväkotiin kun itse olen kotona, vaikka ihan samalla tavalla mä teen töitä kotonakin kuin toimistolla. Tai ehkä jopa vielä enemmän koska syön lounaankin siinä työnteon lomassa enkä lähde erikseen työkavereiden kanssa ravintolaan. Jotenkin vaan kauhea ikävä on tullut heitä ja on tehnyt mieli vaan juosta äkkiä päiväkodille hakemaan! Mutta eipä tässä nyt monta päivää enää ole kun on jo viikonloppukin.

Tänään me lähdettiin töiden ja tarhan jälkeen pyörähtämään pikaisesti Itiksessä ja Ikeassa. Käväistiin pitkästä aikaa Burger Kingissä, koska mulle tuli ihan jäätävä himo saada maistaa niitä uusia kanaranskalaisia kun ne kuulostivat niin hassulta. Mutta ei ne kyllä juuri nugettia kummoisempia olleet. Piipahdettiin H&M:llä jonne oli vih-doin-kin tullut niitä mustavalkoisia automattoja lisää! Eli jos joku halajaa sellaista lastenhuoneeseen niin Itiksen H&M:llä oli ainakin tänään, ja jos vielä liittyy H&M clubiin niin muutenkin edullisen maton saa vieläpä 20% alennuksella (tai koko ostoskerran). Minä liityin siinä lyhyehkön kassajonottelun lomassa, ei kestänyt kauaa.

Itiksen jälkeen lähdettiin vielä hakemaan Ikeasta äkkiä lakanoita ja lasinalusia, ja ostin parit söpöt vaaleanpunaiset kehykset lastenhuoneeseen ja liukuestettä mattojen alle. Oli hauskaa lintsata arkivelvollisuuksista ja olla laittamatta ruokaa tänään ja lapsetkin nauttivat.

Ihan mahtia tiistai-iltaa kaikille <3