Sää vaikuttaa mulla mielialaan tosi paljon, ja tunnen olevani yleensä miljoona kertaa pirteämpi ja iloisempi aurinkoisella ja lämpimällä säällä. Mutta koska tämä kesä nyt on ollut vähän mitä on, ei siitä auringonpaisteen puutteesta ole voinut oikein masentuakaan, muutenhan kesästä tulisi ihan tylsä. Ehkä kesässä ei kuitenkaan ole tärkeintä se että pääsee mahdollisimman usein rannalle, vaan se kokonaisvaltaisen rento kesäfiilis. Oli sää mikä hyvänsä, valoa kuitenkin on enemmän, ja kesällä on silti se olo että kaikki on mahdollista.

En mä ole sitä mieltä että tämä on ihan surkea kesä vain koska säät ovat olleet huonot. Me ollaan koettu jo paljon hauskoja yhteisiä hetkiä viime viikkoina, ja koska viime vuosi on ollut niin hektinen, ja mäkin olen aloittanut säännöllisen päivätyön, niitä vapaita päiviä osaa arvostaa ihan uudella tavalla. Oton loma lähenee loppuaan, tai no ensi viikko vielä, ja sääennusteet näyttävät nollaa hellepäivää. Kyllähän se vähän harmittaa, mutta ihan oikeasti, ei se onni ole säästä kiinni, ei saa olla. Onni tulee noista kolmesta rakkaasta pallerosta, ja siitä että saa olla heidän kanssaan.

Lapset eivät onneksi säästä paljoa välitä, heillä on ihan omat meiningit aina ja melkein mikä tahansa voi olla heidän mielestään ”maailman parasta ikinä”. Sadesäälläkin voi keksiä kaikenlaista hauskaa, tänään me suunnattiin Itiksen leikkiasemalle lasten kanssa ja pyörittiin siellä tunnin verran, ennenkuin lähdettiin syömään. Syömisen jälkeen käytiin tsekkaamassa nopeasti olisiko löydetty mulle vaaleansinistä mekkoa ensi viikolla oleviin ystäviemme häihin, mutta ei löytynyt. Joka paikka oli täynnä valkoisia, punaisia ja mustia mekkoja, juuri niitä värejä joita en joko a) voi laittaa häihin tai b) voi yhdistää uusiin vaaleansinisiin kenkiin jotka ehdottomasti haluan laittaa häihin. Löysin kuitenkin vaaleansiniset rusettipinnit ja pampulat lapsille, ja ne mätsäävät täydellisesti mun kenkiin, pieni voitto sentään hei!

Saapa nähdä mitä huomiseksi keksitään. Huomiseksi oli vain yksi suunnitelma: etsiä Tiaran kadonnut Rainbow Dash -pinni, mutta löysinkin kauan kadoksissa olleen pinnin sohvan rakosesta juuri kun lastenhuoneen ovi oli laitettu kiinni ja tytöt alkaneet nukkumaan. Aikamoinen sattuma! Otto kävi vielä näyttämässä löytynyttä pinniä esikoisellemme, ja vannon että hän nukahti maailman levein korvasta-korvaan -hymy kasvoillaan. Rainbow Dash on tärkeä. Nyt kun operaatio pinnin etsintäkin on jo hoidettu, voisi huomisen ohjelmana olla ei yhtään mikään, mennään fiiliksen mukaan.

Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille ja hyvää yötä <3

PS: Mun lempparitee on nimeltään Sadepäivän ilo, vitsit se on hyvää ja nyt alkoi tekemään mieli kun oikoluin postausta ja pysähdyin miettimään tuota otsikkoa. Pitääkin mennä kaivelemaan kaappeja josko sitä löytyisi!

Moikka! Mulla on ollut ihan jäätävä migreeni tänään pitkästä aikaa, ja jouduin lähtemään töistäkin ekaa kertaa kesken päivän. Päivä on kulunut peiton alla pimeässä, ja en nyt saanut toimittua blogin kanssa ihan niinkuin olin suunnitellut, tarkoituksena siis oli julkaista nämä vastaukset jo aamulla ja illaksi toinen postaus. Mutta aina joskus sen loistavan maanantain jälkeen tuleekin kökkö tiistai, ja sitten käy näin. En jaksa lannistua ja olokin alkaa jo vihdoin vähän helpottaa, nyt vaan paljon vettä tähän migreenin jälkeiseen janoon joka ei tunnu loppuvan ikinä, ja sitten yöunille. Eiköhän huomenna ole jo parempi olo!

Mutta tässäpä tulisi teille toinen osa kirjallisia vastauksia. Kysymyksiä oli siis niin hurja määrä, että kirjallisia vastauksia on edelleen luvassa ainakin kaksi tai kolme postausta, ja videoita tulee vähintään saman verran. Huhhuh! Mutta toivottavasti tykkäätte, musta on ainakin ihan mahtavan hauskaa vastailla teidän kysymyksiin, on kiva tietää mikä teitä kiinnostaa ja päästä höpöttelemään enemmän sellaisista jutuista jotka ei välttämättä postauksissa nouse useinkaan esille.

Liian kylmä vai liian kuuma? Liian kuuma, paljon mukavampaa jos on kuuma kuin että jos on kylmä!

Mitä tilaisit Arnoldsissa? Bagelin, Arnold’s oli ekoja ketjuja Suomessa joissa mä muistan nähneeni Bageleita joskus ikuisuus sitten, ja tykkään niistä tosi paljon edelleen.

4 parasta asiaa oulussa? Äiti, Armas ja sukulaiset ja kaverit, Ainolan puisto, Nallikari ja Bisketti-kahvila.

4 huonointa asiaa oulussa? Pienet piirit, huono julkinen liikenne, pitkät välimatkat ja liian vähän kauppoja.

Missä et voisi kuvitella viettäväsi lomaa? Turkissa

Lempi hahmo game of thronesista? Mother of Dragons, Khaleesi, mitä näitä nimiä ihanalle Daenerysille nyt onkaan! Ja tietenkin myös Tyrion Lannister, ihan huipputyyppi.

Pizzeriassa – ei siis kotitekoiseen pizzaan – mitä tulee pizzasi päälle? Paljon lihaa, sipulia, sieniä ja jalapenoja

Onko väliä menevätkö tytöt tulevaisuudessa ammattikouluun vai lukioon? No eipä kyllä, kunhan tekevät sitä mitä itse haluavat.

Mitä et koskaan pukisi päällesi julkisille paikoille? Sellaisia valkoisilla kulutuksilla varustettuja leveälahkeisia farkkuja joiden pyllyssä on pinkkiä tekstiä.

Osaisitko mielummin lentää vai matkustaa ajassa? Matkustaa ajassa.

Mielipide bellablogien kohuun? Mä olen vain sivustaseuraaja joten en uskalla ottaa kantaa mutta yleisesti ottaen kaikki draama ja toisten mielen pahoittaminen on tosi ikävää.

Onko tytöillä ”omia sanoja” asioille? Millaisia? No on mutta ei nyt tietenkään tule mieleen kuin pari, esim. Armas = Ahmatti, suklaa = shuku

Aamu- vai iltavirkku? Aamuvirkku, aamulla saan paljon enemmän aikaiseksi!

Onko sinulla outoja tapoja? Millaisia? Ei mulla enää taida olla, joskus pidin ainakin suklaata jääkaapissa ja se oli kaikista tosi outoa!

Vaate/esine jolla on suurin tunnearvo? (Kihla- tai vihkisormusta ei lasketa) Tää on tosi paha! Varmaankin muut Otolta saadut korut, tai sitten jotkut lasten pikkuvauva-ajan vaatteet joita olen säästänyt.

Mikä ärsyttää? Valittaminen turhista asioista ja kaikesta ärsyyntyminen ärsyttää.

Millainen huumori naurattaa? Huono huumori.

Mielipide salkkareista? Salkkarit oli yli kymmenen vuotta mun lempisarja, mutta nykyään en vaan ehdi enää katsoa telkkaria samalla tavalla. Salkkarit on jees, propsit siitä miten kauan ne on oikeasti pyörinyt!

Tykkäätkö uida? No en tykkää uidauida, mutta vedessä lilluminen tai kelluminen ja vesisota ja muut hömpötykset on kivaa. Ja tietenkin vesiliukumäet!

Sana jonka sanot liian usein? Ihana ja sen eri muodot!

Onko Otolla ajokorttia? On kyllä.

Mitä lapset tietää bloggaamisesta vai tietävätkö? No he tietävät niin paljon kuin tuossa iässä on mahdollista ymmärtää. Tietävät kyllä että kirjoitan postauksia blogiin ja tietävät että instagramiin laitetaan kuvia, valitsevat mielellään emojeja kuviin ja selaavat mun kanssa kuvia ja videoita. Mutta tietenkään lapset eivät ymmärrä kaikkea vielä, eikä tarvitsekaan. Blogi on kuitenkin iso osa meidän arkea, ja se on alusta asti ollut läsnä, en ikinä aio peitellä sitä heiltä, mutta kerron enemmän sitten sitä mukaa kun he kiinnostuvat ja ymmärrys kasvaa.

Lasten luonne erot, ja ihanimmat puolet molemmista? Mä en halua sen tarkemmin kuvailla meidän lasten luonteita täällä, mutta molemmat ovat ihania tyttöjä ja ihan omanlaisiaan persoonia, vaikka on heissä paljon samaakin.

Onko sun isä ollut koskaan sun elämässä mukana? Ja jos ei niin miksi? Synnyitkö vain yhden illan jutun vuoksi vai oliko äitisi silloin vakavassa parisuhteessa isäsi kanssa? Ei ole ollut mukana. Mä kirjoitin aiheesta postauksen viime vuonna isänpäivänä, sen voi lukea TÄÄLTÄ.

Jos mietit elettyä elämääsi, mitä se olisi jos et olisi koskaan aloittanut blogin kirjoittamista, olisitko erilainen ihmisenä? Miten? No olisin varmasti, kuten olen kertonutkin niin mulla ei olisi mun kumpaakaan nykyistä työtä ilman että olisin aloittanut bloggaamisen, enkä välttämättä koskaan olisi löytänyt sitä alaa mistä olen kiinnostunut. Äitinä uskon että olisin samanlainen.

Teetkö joskus asioita/käytkö jossain _ihan vaan sen takia_, että saat sitten siitä kirjoittaa tänne? No asukuvia käyn joskus ottamassa, jotta voisin laittaa tänne, mutta mitään sen isompaa en yleensä tee vain siksi että voisin siitä kirjoittaa. Toisaalta bloggaajana kuulen monista tapahtumista ja palveluista, koska saan niistä tiedotteita, ja niihin en välttämättä menisi tai en niistä tietäisi jos en bloggaisi.

Onko joskus käynyt niin, että olet sopinut/suunnitellut lähteväsi jonnekkin, mutta sitten lähtöpäivänä ei olekaan enää huvittanut syystä tai toisesta lähteäkään. Sitten olet ajatellut ”kyllä mä nyt lähden, niin saan sitten kirjoittaa tästä blogissa” ja sitten lähtenyt? Joskus ei huvittaisi lähteä just vaikkapa ottamaan niitä asukuvia, mutta sitten otan itseäni niskasta kiinni ja lähden. Bloggaaminen rikastuttaa elämää siinä mielessä, että tulee tehtyä enemmän kivoja juttuja, koska saa tietää monista sellaisista asioista automaattisesti, jotka ilman blogitiedotteita jäisivät huomaamatta. Ja myöskin useammin tulee otettua ja lähdettyä, eikä vaan jäätyä kotiin miettimään että onpas tylsä elämä.

Onko sulla ollut joskus oikein räväkän väriset hiukset? Viime keväänä oli pastellipinkit, viikon ajan ja sitten kyllästyin!

Jos pitäis valita, asuisitko laivassa vai lentokoneessa, kumman valitsisit? Laivassa, koska siellä on enemmän tilaa!

Missä haluisit asua jos Helsinki ei olis vaihtoehto? Tukholmassa.

Minkä ikäisiä olitte kun saitte molemmat lapset? Tiara syntyi kun olin 20 vuotta ja kaksi päivää ja Otto oli 21, Zelda syntyi kun olin 21 ja Otto 22.

Mikä oli reaktio kun saitte tietää raskaudesta? Kummasta?! Jännityksensekainen ilo ja onni, molemmista oikeastaan mutta eka kerralla tietty oli vähän hämmentävämpää.

Miten elämä muuttui lapsien syntymän jälkeen? No kaikki on muuttunut, mä olen kirjoittanut postauksen siitä millainen olisin jos en olisi koskaan saanut lapsia tai tavannut Ottoa. Sen voi lukea TÄÄLLÄ.

Mitä ajattelisit jos Zelda tai Tiara tulisi alaikäisenä raskaaksi? Mä toivon että tytöt tulevat sitten äidiksi kun ovat siihen valmiita ja haluavat sitä oikeasti. Mitä tahansa ikinä tapahtuukin, mä tuen heitä.

Mitä ohjelmia katsot? Suits, Sense8 ja Game of thrones on mun lempparit.

Mistä keksitte Oton kanssa tyttöjen nimet? Tiaran nimen tarina TÄÄLLÄ ja Zeldan nimen tarina TÄÄLLÄ.

Kuinka monta kertaa olet käynyt ulkomailla? No Tukholmassa varmaan 35 kertaa, ja muissa maissa yhteensä ehkä kymmenen kertaa.

Ihanaa tiistai-iltaa kaikille! Huomenna uudet kujeet!

Täällä me ollaan Södermalmilla, meidän ihanassa hotellihuoneessa, ja otetaan tänään suunnaksi Junibacken! Eilinen päivä oli aika huippu, käveltiin vaan hulluna joka paikkaan, ja oli kiva käydä vähän keskustan ulkopuolellakin. Tytöt pääsivät lelukauppaan, ja Zelda valitsi itselleen ison Minion-pehmolelun jota hän nyt sitten kuljettaa jokapaikkaan, ihan_joka_paikkaan. Mutta on se kyllä aika hurjan söpö munkin mielestä, ja vielä söpömpää on sille minionille tuutulaulua laulava kaksivuotias.

Junibackenin jälkeen varmaan vähän shoppaillaan tänäänkin, ja ilmoista riippuen pyöritään jossain ulkona tai sitten tehdään jotain muuta. Tytöt (ja mekin) ollaan oltu ihan innoissaan vaan siitä että ollaan toisessa maassa ja kaupungissa, ja päästään tekemään kaikkea vähän arjesta poikkeavaa. Pelkkä ulkona kävely ja toisen maan metro on jo tytöille elämys, ja on ihana katsoa kun he nauttivat. Zelda kiljuu joka kerta kun tunnelbana ajaa ohi että ”Kato titta!! Metwoooooo!”

Käytiin Vapianossa syömässä herkulliset pasta-annokset, kun ei jaksettu eilen alkaa enää etsimään mitään sen ihmeempää ruokapaikkaa kauheassa nälässä. Vapiano oli kätevästi meidän hotellin lähellä, ja tiedettiin että lapset tykkäävät satavarmasti. Nyt kun jaksettiin eilen ruuan jälkeen yhdistää hotellin wi-fi niin voisi vaikka vähän etsiäkin ravintolavinkkejä, että missä sitä kannattaisi käydä tänä iltana syömässä.

Päivän asu / Toppi River Island / Farkut Gina Tricot / Takki H&M / Kengät River Island / Laukku Marc by Marc Jacobs /Kello Marc by Marc Jacobs* / *saatu blogin kautta

Me shoppailtiin eilen jo vaikka mitä kivaa, ja esittelen niitä varmasti reissun jälkeen sitten enemmän, mutta näissä kuvissa näkyy ainakin mun uudet toppi & kengät, sekä Tiaran t-paita River Islandilta, ja Zeldalla vilkkuu takin alta Mini Rodinin delfiinimekko joka myös ostettiin eilen.

Käytiin juuri syömässä herkullinen aamupala ja ihan kohta lähdetään liikkeelle, tytöt ja Otto jo odottaa että päästään lähtemään. Mutta pakko sanoa että täällä on kyllä niin hyvä fiilis olla, voi Tukholma kun olet niin ihana! Mahtia lauantaita kaikille!

PS: Muistakaas käydä osallistumassa Braunin instagramkisaan jossa voitte voittaa oman Silk Epil 9 SkinSpa -epilaattorin! Ohjeet ja laitteen esittely löytyvät TÄÄLTÄ!

Me lähdetään huomenna Tukholmaan muutamaksi päiväksi, ja täällä ollaan kyllä niin lähtöfiiliksissä kuin olla ja voi. Ihanaa päästä pitkästä aikaa viettämään kunnolla aikaa naapuripääkaupungissa, kun viime aikoina ollaan käyty vaan niillä päivä Tukholmassa-risteilyillä, eikä siinä ajassa ole ehtinyt kuin koluta lemppareimmat vaatekaupat ja käydä Burger Kingissä. Nyt meillä on useampi päivä aikaa, ja kiva hotelli Södermalmilla, joten tulee vähän nähtyä sitäkin puolta Tukholmasta.

Lapset ovat aivan täpinöissään suunnitelleet mitä pakkaavat mukaansa, saapa nähdä millaisen kuorman kanssa sitä huomenna lähdetään liikenteeseen. Mäkin olen jo aloitellut pakkaamista ja pessyt muutaman koneellisen pyykkiä, vaikka turhaa kai sitä on edes hirveää tavaramäärää raahata kun varmasti shoppaillaan ihan riittämiin kun kerrankin on kunnolla aikaa myös sille.

Mä en voi kyllä sanoin kuvailla miten hyvää tekee irtautua hetkeksi arkiympyröistä ja lähteä reissuun, vaikkakin vain lähelle. Arvatkaa mikä on muumidiskon lisäksi parasta siinä että taitetaan matkat Ruotsiin laivalla? Se, että laivalla saa hetkeksi katkaistua yhteyden ulkomaailmaan. On vain minä, Otto ja lapset. Tekee oikeasti hyvää mulle, ihan varmasti, olla hetken aikaa täysin pois puhelimen, iPadin ja tietokoneen ääreltä. Vaikka olen tarkka siitä että en lasten kanssa ollessani räpellä yllämainittujen kanssa, niin iltaisin on toinen juttu. Silloin on vaikea rentoutua kun tuntuu että kokoajan pitäisi tehdä jotain.

Blogi ei kuitenkaan hiljene koko loman ajaksi, vaan mä ajastan muutaman postauksen valmiiksi ja postailen itse lomakuulumisia hotellilta silloin kun ehdin. Siellä onneksi on toimiva ilmainen wi-fi, vaikka laivalla somepimennossa olenkin parina iltana. Laivalla mä otan rennosti. Humppaan lasten kanssa muumidiskossa, pelaan Oton kanssa ilmakiekkoa ja syön liikaa Tobleronea kun katsotaan illalla leffaa hytissa lasten alettua nukkumaan. Kuulostaa aika täydelliseltä mun korvaan ainakin! Meille tulee varmasti ihan huikea reissu, en malta odottaa sitä että päästään rauhassa pyörimään Tukholmassa.

Mulla on vielä pakkailut aivan alkutekijöissään, joten mun täytyy alkaa nyt täyttämään matkalaukkua ja tekemään pientä listaa etten vain unohda mitään tärkeää. Ihanaa keskiviikkoiltaa kaikille <3

Moikka tyypit! Viikko lähti aika mahtavalla ukkosella käyntiin, meillä tärisi toimistolla ikkunat ja pöydätkin kun kävi niin kova jyrinä eilen. Itsehän tietenkin aamulla jätin sateenvarjon kotiin, ja kävelin sitten metroasemalta kaatosateessa hakemaan lapsia päiväkodista, näytin aivan uitetulta koiralta kun pääsin perille. Onneksi ei kuitenkaan ollut kylmä, lähinnä se oli huvittavaa. Mä tykkään kyllä kesäsateesta, silloin kun ei tuule niin sade on ihanan rauhallista ja rentouttavaa, olin mä itse sitten ulkona tai sisällä.

Mä en malttaisi enää odottaa loppuviikkoa, kun mun ystävä Emmis tulee meille muutamaksi päiväksi käymään. Ei olla nähty moneen kuukauteen, meidän välissä kun on yleensä yli 800 kilometriä. Onneksi whatsapp ja soittelu luovat tunteen siitä kuin olisi ihan lähellä, on niin ihanan helppoa kuitenkin pitää kavereihin yhteyttä niiden avulla. Me lähdetään torstaina Emmiksen kanssa vähän ulkoilemaan, toivottavasti olisi kiva terassikeli siis.  Viikonloppu vietetään ihan tyttöjen kesken, kun Otto suuntaa pariksi päiväksi poikien reissulle. Tiara odottaa jo innoissaan kummitätiään kyläilemään, ja taidetaan saada Zeldankin kummitäti tänne seuraksi, kun perjantaina ajateltiin vähän herkutella ja mennä ehkä vähän piknikille.

Vielä on pari vähän pidempää päivää ennen kaverijuttuja, mutta onneksi kaikkea kivaa. Lapset ovat aivan onnesta soikeana päiväkodissa kun he ovat saaneet ulkoilla vielä tavallistakin enemmän kauniiden säiden ansiosta. Eilen tosin taisivat olla vielä enemmän innoissaan kurakelistä, siellä he rakensivat isompien lasten johdolla vesiputousta eivätkä olisi millään malttaneet lähteä kotiin kun leikki oli niin jännittävä. Kieltämättä olisin itsekin jäänyt mieluummin rakentamaan vesiputousta, jos jalassa olisi ollut kurahousut, kuin lähtenyt tarpomaan vesisateeseen rattaiden ja pussikassien kanssa.

Me juhlistettiin viime viikolla kesän alkua ja kevään päättymistä käymällä Itiksen vohvelibaarissa Oton ja lasten kanssa, ja voin kyllä lämpimästi suositella kyseistä paikkaa. Annokset olivat megaisoja, lapset saivat vain vaivoin syötyä heille puoliksi ostetun vohvelin. Mulle olisi kyllä mahtunut lisääkin, niin hyvää se oli. Muuten viikonloppu sujui rennoissa kotitunnelmissa ja leikkipuistossa, eikä tehty mitään sen ihmeempää. Se taisi olla juuri se mitä me kaivattiinkin.

Mukavaa ja aurinkoista tiistaipäivää kaikille <3