Taivaallinen kantarelli-carbonara & sienimetsällä lasten kanssa

27.10.2020

Viikonloppuna kävimme sukulaisten mökillä sienestämässä koko perhe. Onni on ihanat sukulaiset, joiden mökin takapihalta alkaa aivan mieletön sienimetsä. Saimme sieltä viime syksynä upean sienisadon ja olemme syöneet koko vuoden ahkerasti sieniä. He kutsuivat meidät tänäkin vuonna poimimaan sieniä ja näyttivät meille parhaat sieniapajat! Psst! Alempaa löydät herkullisen kantarelli-carbonara -ohjeen.

Tarkoituksena oli poimia talteen viimeiset suppikset, joita luonto tarjoaa, mutta yllätyimme kovasti, sillä löysimme paljon myös kantarelleja. Itsehän luulin, että niiden aika on jo auttamattomasti ohi, mutta vielä mitä. 10 metriä mökin terassista löytyi sellainen kantarelliapaja, että oksat pois (kirjaimellisesti!). Siinä ei pilkottanut kuin 1-2 kantarellia kaiken sammaleen ja oksien alta, mutta vartin kaivelun jälkeen onnistuin löytämään metri kertaa metri alueelta ihan uskomattoman määrän upeita kantarelleja, jotka olivat täysin piilossa siellä mullan ja sammaleen alla. Muutama oli jopa nyrkin kokoisia! Enkä olisi ikinä voinut niitä löytää ellen olisi kaivellut, ne olivat ihan kokonaan piilossa.

Lapset olivat niin innolla mukana sienimetsällä tänäkin vuonna, että sitä oli ihana seurata. Kuopus poimi sieniä Oton kanssa ja minä ja kaksi vanhinta ihan itsekseen omiin ämpäreihin. Onneksi suppikset on niin helppo tunnistaa, niin koululaiset osasivat hyvin poimia. Saimme saaliiksi kolme ämpärillistä suppilovahveroita ja ehkä n. puolisen kiloa kantarelleja. Oltiin erittäin tyytyväisiä, sillä tässäkin riitti kyllä työsarkaa käsiteltäväksi. Meillä oli ensin tarkoituksena kuivata osa sienistä, mutta päädyttiin sitten kuitenkin pakastamaan ne kaikki. Muutama tunti vierähti putsatessa, paistaessa ja pussittaessa. Nyt meillä on pakkanen täynnä sieniä ja voidaan niitä hyödyntää talven sieniruuissa. Tänä vuonna esikoinenkin halusi osallistua sienten putsaukseen ja hänestä oli siinä iso apu.

Me käytettiin eilen jo kokatessa suurin osa kantarellisadosta ja tehtiin ihan megahyvää kantarelli-carbonaraa. Se on helppoa ja nopeaa tehdä ja sitä tulee iso satsi. Syödään vielä tänäänkin sitä! Meillä kuopus ei syö sieniä jos ostan kaupasta, mutta kun hän on itse saanut poimia niin kummasti maistuu tämäkin ruoka kuulemma ”aivan sika hyvältä!”.

kantarelli-carbonara 500g sieniä

Taivaallinen kantarelli-carbonara (5 annosta)

500g Rummo-simpukkapastaa

1l kantarelleja (tai suppiksia)

1  sipuli

2 valkosipulinkynttä

1rkl voita

100g parmiggiano reggianoa

3 munaa

3dl kuohukermaa

kourallinen lehtipersiljaa

1tl mustapippuria

1tl suolaa

Pilko sipulit pieneksi, murskaa kevyesti valkosipulinkynnet veitsellä ja pilko. Puhdista ja pilko myös sienet pienemmiksi suupaloiksi. Paista sieniä pannulla, kunnes kaikki vesi on haihtunut. Lisää voinokare sekä sipulit ja valkosipulit. Kuullota hetki. Keitä pasta ohjeen mukaan. Lisää sienten sekaan kuohukerma, juustoraaste sekä mausteet. Riko kolme munaa lasiin ja riko niiden rakenne. Yhdistä pasta ja kastike, sekä rikotut munat pastakattilassa. Sekoita hyvin ja anna hyytyä pari minuuttia pienellä lämmöllä kattilassa. Tarjoile lehtipersiljan ja parmiggiano reggianon kanssa.

kantarelli-carbonara resepti kantarelli-carbonara

Kantarelli-carbonara on ihanaa satokauden lohturuokaa, joka maistuu taivaalliselta ja valmistuu ihan hetkessä. Tämä toimii myös lapsille, joille sienet ei muuten maistu, kun nehän voi jättää vaan syömättä ja herkutella pastalla, kananmunalla ja juustolla. Testattu on siis myös ei-itse-poimituista sienistä, jotka 3v vaan sitten jätti syömättä.

Ihanaa viikon jatkoa kaikille <3