Disko pimeässä ja vegaaninen massaman curry | Earth Hour 2020

25.03.2020

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä WWF:n & Indieplacen kanssa ja sitä on tuettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.

Mulla on suuri kunnia olla tänäkin vuonna mukana levittämässä sanaa WWF:n Earth Hourista, jota vietetään jälleen tämän viikon lauantaina klo 20.30-21.30. Earth Hour on ympäristöjärjestö WWF:n järjestämä maailmanlaajuinen ilmastotapahtuma, jota on Suomessa vietetty jo vuodesta 2009. Kaikki ihmiset ovat tervetulleita osallistumaan Earth Houriin. Mekin ollaan vietetty Earth Houria lasten kanssa jo vuosia ja siitä on tullut meille hauska perinne, että tehdään aina jotain jännittävää pimeässä sen tunnin ajan.

Tänä vuonna me aiotaan pitää pimeässä disko, jota harjoiteltiinkin jo hieman etukäteen lasten kanssa, jotta saatiin hauskat kuvat tähän postaukseen. Laitettiin eko-glitterit poskille, bilevaatteet päälle ja tanssittiin kuin viimeistä päivää. Lauantaina bailataan pimeässä taas ja näytetään sammuttamalla valot, että mekin olemme mukana kiinnittämässä huomiota ympäristön tilaan ja ilmastokriisiin sillä symbolisella eleellä.

Viime vuosina WWF on halunnut kiinnittää Earth Hourin aikana huomiota erityisesti ruuan ympäristövaikutuksiin. Kirjoitin jo vuosi sitten Earth Hour -postauksessa meidän ruokailutottumusten muutoksesta ja siitä, kuinka olin lakannut mainostamasta blogissani punaista lihaa ja siipikarjan lihaa. En myöskään ole yli 1,5 vuoteen jakanut enää reseptejä, joissa on käytetty niitä. Olen pitänyt näistä periaatteista kiinni, vaikka se on tarkoittanut kieltäytymistä jopa kymmenistä arvokkaista kaupallisista yhteistöistä. Olen kuitenkin kokenut tärkeäksi sen, että en omalla toiminnallani edistä lihan syöntiä enää yhtään enempää. Kestävästi pyydetyn MSC-sertifioidun kalan syönnin puolesta sen sijaan puhun edelleen, kuten tekee myös WWF kalaoppaan avulla.

Vaikka me ei edelleenkään olla luovuttu täysin lihan syönnistä, me ollaan vähennetty sitä reilusti entisestään. Nykyisin voisi sanoa, että kasvisruoka oikeasti on meidän arkiruokailuissa se normi ja liharuuat ovat enemmän sellainen spessujuttu. Lisäksi kuluneen vuoden aikana olemme vaihtaneet yli puolet käyttämistämme maitotuotteista vastaaviin kasviversioihin. Se on ollut myös tosi iso muutos. Edelleen käytämme jonkin verran myös maitotuotteita, mutta vähintään yhtä paljon käytämme esimerkiksi kotimaista kauramaitoa, kotimaisia kaurapohjaisia ruuanlaittovalmisteita ja nyt uusimpana (kiitos teidän suositusten) myös herkullisia kasvipohjaisia ”juguja”.

Vaikka Suomessa lihan kulutuksen kasvu näyttää onneksi pysähtyneen, maailmalla lihaa syödään yhä enemmän. Ja Suomessakin lihaa syödään edelleen aivan liian runsaasti. Tällä hetkellä ruoantuotanto on maailmanlaajuisesti suurin yksittäinen kasvihuonekaasujen aiheuttaja ja suurin yksittäinen syy luonnon monimuotoisuuden romahtamiseen. Suurin osa ruoan ympäristövaikutuksista syntyy eläinperäisen ruoan tuotannossa. Ruoan ilmastopäästöistä jopa 80 prosenttia syntyy eläinperäisestä tuotannosta, ja maatalousmaasta jopa 83 prosenttia on eläinperäisen tuotannon käytössä. Lihan, kananmunien ja maitotuotteiden tuotantoon tarvitaan aina myös kasvikunnan tuotteiden kasvatusta rehua varten, joten eläinperäisillä tuotteilla on moninkertaiset ympäristövaikutukset kasviperäisiin tuotteisiin verrattuna.

Suomalaisten runsas lihankulutus mm. rehevöittää Itämerta, kuormittaa ilmastoa ja uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Erityisesti naudanlihan tuotanto kuormittaa ilmastoa, sillä naudan luontaisessa ruuansulatuksessa syntyy metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu.

Kannattaa myös muistaa, että suomalaisten ruuan kulutuksen vaikutukset ulottuvat Suomen rajojen ulkopuolelle. Syömämme ruuan tuotantoon tarvittavasta maa-alasta jopa 40 % on Suomen rajojen ulkopuolella. Yli 90 % suomalaisten kuluttaman ruuan monimuotoisuusvaikutuksista kohdistuu muualle maailmaan. Eikö kuulostakin epäreilulta?

Lihan globaalin kysynnän kasvun vuoksi tarvitaan lisää laidunmaita ja peltoja rehun viljelyyn. Peltojen tieltä kaadetaan mm. sademetsiä, minkä vuoksi villieläinten elintila pienenee ja elinmahdollisuudet heikentyvät entisestään.

Me ei perheenä todellakaan olla ruuan kuluttajina tai kuluttajina muutenkaan täydellisiä, vaan meillä on vielä pitkä matka edessä. Tehdään kuitenkin parempia valintoja siellä, missä voidaan. Muutos tapahtuu pikkuhiljaa. Kuten olen usein kertonut, aloitimme yhdestä kasvisruokapäivästä viikossa ja vuosien saatossa olemme pikkuhiljaa edenneet siihen, että nyt meillä ei välttämättä ole enää edes yhtä liharuokapäivää joka viikko. Pienistä muutoksista tulee suuria, kun niistä pitää kiinni. Kasvisruokaa oppii valmistamaan, kun kokeilee sitä helppojen ja herkullisten reseptien kautta. Vaihtamalla edes yhden liharuuan viikossa kasvisruokaan tai kestävästi pyydettyyn kalaruokaan, voi tehdä ilmastoteon joka viikko.

Vaikka alkuun voi tuntua hankalalta keksiä mitään tai oppia tykkäämään kasvisruuasta, se onnistuu vain aloittamalla. Yksi toimiva keino on aloittaa suosituista klassikko-kasvisruuista, jotka ovat helposti lähestyttäviä ja täynnä makua: ekana tulee mieleen esimerkiksi avokadopasta, uunifetapasta, tortillat ja tacot tai erilaiset curryt. Kaikki toimivat loistavasti, eivätkä ole syyttä nousseet suureen suosioon. Kasvisruoan syöminen ei tarkoita luopumista mistään, se tarkoittaa uusien ihanien ruokien ottamista repertuaariin vaihtoehdoksi niille samoille vanhoille liharuuille.

Kyselin tammikuussa Instagramin puolella, että kuinka moni mun seuraajista syö kasvisruokaa säännöllisesti arjessa ja  1386 vastaajan vastaukset menivät näin: 679 vastasi, että syö 0-2 kertaa viikossa kasvisruokaa, 270 vastasi että syö 3-5 kertaa viikossa kasvisruokaa ja 435 vastasi, että syö useammin kuin viisi kertaa viikossa tai pelkkää kasvisruokaa. Yli puolet söi siis vähintään kolme kertaa viikossa kasvisruokaa, mikä on ihan mahtavaa! Harmi kun ei ole aiempaa kyselyä, niin ei voi verrata tuloksia. Ehkä pitää toteuttaa tällainen uudelleen esimerkiksi vuoden päästä ja verrata vastauksia sitten. Nyt haluan kuitenkin omalta osaltani kannustaa kaikkia kokeilemaan rohkeasti kasvisruokaa ja ajattelin jakaa teille mun makurikkaimman vegaanisen ruuan, jota itse osaan valmistaa. Tämä on niiiiiin täynnä makua!

Vegaaninen massaman curry (6 annosta) / valmistusaika n. 30min 

500g maustamattomia Beanit-suikaleita (tai muuta valitsemaasi kasviproteiinia tai esim. papuja)

4dl basmatiriisiä

3 isoa porkkanaa

3 keskikokoista perunaa

2dl maapähkinöitä

1 iso sipuli

kevätsipulia varsineen

1:n limen mehu

1 tölkki kookosmaitoa

2dl kasvislientä

2rkl ruokosokeria

4rkl massaman curry -tahnaa

4 kaffirlimen lehteä

3rkl Öljyä

Pilko sipulit. Laita paistokasariin öljy ja massaman curry -tahna, sekoita ne keskenään ja anna lämmetä hetken aikaa. Lisää sitten sipulit ja kuullota niitä kasarissa n. 5 minuuttia. Pilko perunat ja porkkanat ja lisää kasariin. Kaada sekaan kookosmaito ja kasvisliemi, sekä kaffirlimenlehdet ja ruokosokeri. Keitä n. 20 minuuttia. Ruskista Beanit-suikaleet nopeasti pannulla. Lisää ruskistetut Beanit-suikaleet ja pähkinät kasariin, keitä vielä 5 minuuttia. Mausta curry limen mehulla.  Tarjoile riisin kanssa. NAM!

Tänä keväänä meidän yksi ilmastoteko tulee myös olemaan (kasvisruuan osuuden entisestään lisäämisen ohella) se, että meidän uudessa kodissa saamme monipuolisen ja hyvän jätteiden lajittelusysteemin käyttöön. Omakotiasumisessa kaikki tulee olemaan meidän omalla vastuulla, eikä voi enää nojata taloyhtiön vastuuseen oikeanlaisten jätepisteiden järjestämisessä. Onneksi lähellä meidän kotia sijaitsee myös lähin kunnan kierrätyspiste, jonne voimme käydä viemässä muovit, metallit, lasit ja muut. Biojäteastia tai kompostori meidän sen sijaan pitää hommata itse ja tulenkin selvittelemään tähän sitä kaikkein kannattavinta vaihtoehtoa.

Vaikka joka kerta puhuessani näistä asioista saan myös syyllistystä niistä asioista, joissa emme ole täydellisiä, koen tärkeäksi avata suuni. Minulla on mahdollisuus kannustaa muita syömään kasvisruokaa ja tekemään pieniä hyviä valintoja ja haluan käyttää sen mahdollisuuden viisaasti. Jos voin kannustaa edes yhtä ihmistä tekemään jotain ilmaston hyväksi, se on sen arvoista. Siksi me ensi lauantaina bailataan pimeässä diskossa ja vietetään Earth Houria. Tule säkin mukaan!

OSALLISTU EARTH HOURIIN:

Earth houria vietetään lauantaina 28.3. klo 20.30-21.30. Voit osallistua yksinkertaisesti sammuttamalla valot silloin, mutta toki voit keksiä myös muuta hauskaa tekemistä pimeässä! Osallistukaa tekin WWF:n Earth Houriin (tästä pääsette Earth Hourin FB-tapahtumaan) ja jakakaa omia tunnelmianne somessa hashtagilla #EarthHourSuomi. 

Miten sinä ajattelit osallistua Earth Houriin? 


Terveelliset vegaaniset herkut

05.02.2020

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Rosten Siemenrapeat & Indieplacen kanssa.

Meillä on tapana Oton kanssa herkutella aina perjantai-iltaisin lasten mentyä nukkumaan. Lapsillakin on silloin karkkipäivä, niin miksi ei meilläkin olisi herkkupäivä. Silloin kasataan aina olkkarin pöytä täyteen erilaisia herkkuja ja katsotaan jotain, jota katsellessa ei haittaa, että keskittyminen herpaantuu välillä herkkubuffan kanssa. Monesti herkkujen roolia on näytelleet jäätelöt tai esimerkiksi juustot lisukkeiden kanssa, mutta pikkuhiljaa ollaan laajennettu repertuaaria ja keksitty muitakin vaihtoehtoja.

Me molemmat kyllästytään ruokiin aika nopeasti ja siksi onkin hyvä, että herkuissa on paljon vaihtelua. Sekään ei tietenkään ole pahitteeksi, jos herkut sattuvat olemaan vaikka terveellisiä ja sisältämään vähemmän kovaa rasvaa ja suolaa kuin ne kermaiset jäätelöt tai juustot. Herkutella saa, eikä herkkujen tarvitse todellakaan olla aina terveellisiä, jos niitä syö kohtuudella. Mutta ei siitä haittakaaan ole, jos ne ovat terveellisempiä. Yksi meidän tämän hetken herkuttelu-lemppareista on rapsakat siemennäkkärit ja -lastut erilaisten tahnojen ja täytteiden kanssa.

Turkulaisen Leipomo Rostenin Siemenrapeat siemennäkkileivät veivät mun sydämen jo silloin muutama vuosi sitten, kun siemennäkkäritrendi räjähti Suomessa. Siemennäkkärit saivat alkunsa kotikeittiössä, josta ne levisivät Rostenin leipomoon ja koko Suomen tietoisuuteen. Nykyisin Rostenin Siemenrapeat -tuoteperheessä on jo kuusi erilaista siemennäkkäriä, joista kaksi on gluteenitonta. Kuusi eri makua ovat:

  • Auringonkukka, kaura ja pellava siemennäkkileipä
  • Chia ja kvinoa siemennäkkileipä
  • Kaura ja auringonkukka siemennäkkileipä
  • Kaura ja chia siemennäkkileipä
  • Kaura, speltti ja merisuola siemennäkkileipä
  • Kurpitsansiemen ja pellava siemennäkkileipä

Näistä haluan nostaa erityisesti esiin omat lempparit: Kaura ja Chia sen sisältämien hyvien ravintoaineiden vuoksi sekä kurpitsansiemen ja pellava erityisen herkullisen maun vuoksi, vaikka kaikki näistä ovatkin tosi hyviä. Kaura ja chia -siemennäkkileipä sisältää runsaasti tiamiinia, fosforia, magnesiumia, sinkkiä ja mangaania, sekä on folaatin lähde, kaliumin lähde ja raudan lähde. Turun yliopiston toissavuonna tekemän tutkimuksen mukaan Kaura ja Chia siemennäkkileivässä on hyvät ravitsemukselliset arvot ja niitä kannattaa nauttia osana monipuolista ruokavaliota ja terveellisiä elämäntapoja. Muutkin siemennäkkärit sisältävät paljon hyvää.

Tuoteperheeseen kuuluvat myös rapeat Siemenlastut, jotka sopivat hyvin esimerkiksi sipsien korvaajiksi illanistujaisiin, leffailtoihin, välipalaksi, eväsretkelle tai mihin vaan. Siemenlastuja on saatavilla neljää eri vaihtoehtoa, joista kolme on kaurapohjaisia ja yksi on maissipohjainen.  Niistä mun kaikkein isoin suosikki on Roasted onion & sesame, se on ihan käsittämättömän hyvää. Toimii aivan loistavasti esim. vegaanisen aiolin tai jonkun perinteisemmän dipin kanssa.

Meidän suosikki-iltaherkku siemennäkkäreiden kanssa on erilaiset tahnat ja hummukset. Niiden kanssa pääsee valmisteluissa halutessaan super helpolla (ei tarvitse kuin availla pakkauksia, sillä kaupoissa on nykyään älyttömän laajat tahnavalikoimat baba ganoushista hummuksiin) tai sitten voi tehdä itse esimerkiksi guacamolea. Ei sekään kovin haastavaa tai hidasta ole jos omistaa esim. sauvasekoittimen tai vihannessilppurin.

Mun henkilökohtaisia lemppareita Siemenrapeat -näkkäreiden kaveriksi on upean pinkki punajuurihummus, itsetehty guacamole tuoreella korianterilla tai sitten oliivitahna ja tuoreet oliivit. Okei, tähän voi hyvin jo yhdistää niitä juustojakin halutessaan. Siemmennäkkärin kanssa tulee älyttömän hyvät avokadoleivät myös, silloin suosittelen erityisesti herkullista Kaura & Chia -siemennäkkileipää, sillä siinä on paljon avokadon kanssa täydellisesti mätsääviä seesaminsiemeniä. Siemennäkkärin päälle täydellisen kypsää avokadoa, paahdettuja seesaminsiemeniä, punasipulia ohuina renkaina.

Ensi viikonloppuna juhlittaville kuopuksen 3-vuotissynttäreille meillä on suunnitteilla monipuolinen ja herkullinen tahnabaari Rostenin Siemenrapeiden siemennäkkäreiden ja siemenlastujen kaveriksi. Mitä useammat synttärit olen järjestänyt, sitä enemmän olen alkanut arvostaa helppoja (mutta silti maukkaita) tarjoiluvaihtoehtoja. Tämä on ehdottomasti yksi sellainen ja sopii loistavasti myös erilaisiin ruokavalioihin, kun sen voi toteuttaa halutessaan esim. täysin vegaanisena.

Siemenrapeita leipova 70-vuotias Meltovaaran perheen perheyritys Leipomo Rosten työllistää n. 200 ammattilaista ja käyttää raaka-aineina mahdollisimman paljon suomalaisia raaka-aineita. Kaikki Rostenin käyttämä vehnä ja kaura on peräisin suomalaisilta pelloilta, ja Rostenin käyttämän rukiin kotimaisuusaste on tällä hetkellä 100 %, vaikka yleinen taso noin 35 %. Mahtavaa! Tutustu Leipomo Rostenin Siemenrapeat -herkkuihin lisää heidän @siemenrapeat -instatilillään tai fb-sivullaan. 

LUKIJAKILPAILU: VOITA SIEMENRAPEAT -TUOTEPAKETTI

Millaiselle Siemenrapeat-tuotteelle olisi mielestäsi kysyntää? Kommentoi vastauksesi kommenttiboksiin ja jätä sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään ja osallistut Siemenrapeat -tuotepaketin arvontaan. Arvonta-aikaa on 12.2. klo 23.59 asti ja arvonnan tarkemmat säännöt löydät TÄÄLTÄ. Onnea arvontaan kaikille!