Viikon arkikuva 4/52

02.02.2020

Tässä kuvassa mä teen ruokaa ja mun seurana on pikkumarakatti, jota kuopukseksikin kutsutaan. Jos joku on keittiössä laittamassa ruokaa, siellä on myös hän. Hän on aina ollut kiinnostunut osallistumaan ruuanlaittoon, mutta nykyisin hän osallistuu siihen a i n a. Kun joku sanoo, että ”mä rupeen laittaa ruokaa”, salamana kuuluu ”mä tuun auttamaan!”. Se on pääosin ihanaa. Tykkään tehdä yhdessä ruokaa ja antaa hänen osallistua, vaikka joskus siitä vähän ekstrasotkua tai ekstrahitautta tuleekin. Hän on kyllä kasvanutkin siihen, että on mukana keittiössä.

Niin kauan kun hän on osannut istua, hän on istunut meidän keittiön tasolla silloin, kun ollaan laitettu ruokaa. Vauvana hän tuli siihen imeskelemään jotain vihanneksia tai lelua, jos ei ruuanlaiton aikaan viihtynyt itsekseen lattialla tai missään muuallakaan. 1-vuotiaana alkoi osallistumaan ruuanlaittoon sillä valkosipulinkynsien kuorimisella. Ei mene enää kauan, niin hänkin yltää hyvin jakkaralta kokkailemaan. Vaikka tykkään kyllä, kun siinä työtasolla hän on sopivasti pusuetäisyydellä.

Aina löytyy joku sopiva pikkuhomma, jonka voi melkein 3-vuotiaalle antaa. Sellaisia hommia mitä hän tekee keittiössä on esim. kuoriminen (valkosipuli ja sipulit) maustaminen, sekoittaminen, ainesten lisääminen, munien rikkominen ja eri juttujen etsiminen esim. jääkaapista. Hän myös pesee vihannekset ja kattaa pöydän mielellään ja on aina valmiina auttamaan tiskikoneen tyhjennyksessä. Ihanaa huomata, miten nopeasti taidot karttuvat kun antaa vaan harjoitella. Esim. munien rikkominen onnistuu nykyään niin hienosti, eikä yhtään tipu kuoren murusia ruokaan.

Ruuanlaitto on sellainen meidän oma juttu aina arkipäivinä, se pieni hetki kun laitetaan yhdessä ruokaa dagispäivän jälkeen. Isompien kanssa yleensä kokataan ja leivotaan enemmän viikonloppuisin, mutta kuopuksen juttu on tämä arkikokkaus. Samalla tulee vaihdettua päivän kuulumiset, vastattua kaikkiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin (joita tässä iässä on pal-jon) ja hihiteltyä yhteisille hassuille jutuille. Ei sen arkisen läsnäolon tarvitse tämän kummoisempaa olla. Eivät meidän lapset kaipaa mitään suurta ja ihmeellistä, vaan sitä, että ollaan ja tehdään yhdessä, ihan sama mitä.

Jotenkin osaan suhtautua tähän kokkailuun paljon rennommin nyt, kuin meidän isompien ollessa samassa iässä. Silloin tuntui joskus vähän hankalaltakin se, jos he halusivat (arkena) osallistua ruuanlaittoon. Nykyään ei ole niin tulenpalava kiire saada kaikkia arkiaskareita tehtyä mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti. Ehkä on hiffannut senkin, että vaikka kaikilla olisi jo kiljuva nälkä, niin voi napata vaikka mandariinin, niin jaksaa odotella ruokaa sen ruuanlaiton ajan. Ja varmasti myös leppoisampi elämänrytmi yrittäjänä auttaa tässä suhtautumisessa. Silloin meidän elämäntilanne oli paljon kuormittavampi, kun mulla oli kaksi työtä, ei ollut autoa ja Ottokaan ei voinut tehdä etäpäiviä. Ei silloin tarvinnutkaan pystyä kaikkeen, tehtiin parhaamme siinä tilanteessa, mikä silloin meillä oli. Onneksi isot ovat kuitenkin saaneet osallistua viikonloppuisin ja jostain ovat löytäneet suuren rakkauden leipomistakin kohtaan, vaikka me vanhemmat ei siinä mitään virtuooseja ollakaan. He saavat aina halutessaan leipoa ja kokeilla uutta.

Mä rakastan niitä kliseisiä pikkutauluja, joissa lukee ”XXX keittiö on kodin sydän”. Paitsi haluaisin meille sellaisen, jossa lukisi ”Hyttisten keittiö on kodin sydän”. Koska se on meidän kaikkien keittiö ihan yhtä lailla, eikä vaan mun. Ehkä lapset voisivat maalata mulle sellaisen äitienpäivälahjaksi, vinkvink Otto, kerrankin olen vinkkeineni ajoissa!

Tykkäättekö te laittaa (pienten) lasten kanssa ruokaa? Mitä kaikkea lapset saavat tehdä keittiössä?


Arjen nopeat kasvisruoat

31.01.2020

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä K-Supermarketin & Indieplacen kanssa.

En oikeasti olisi uskonut vielä muutama vuosi sitten, että joskus me syödään arjessa niin kasvispainotteisesti kuin nykyään. Yksi viikottainen kasvisruokapäivä vaihtui ensin kahteen, sitten muutamaan ja nyt syödään kotona keskimäärin ehkä 5/7 aterialla viikossa kasvisruokaa. Muutos on tapahtunut niin pikkuhiljaa ja niin luontevasti, että oikein hämmästyin nyt kun aloin pohtimaan tätä. Meidän viikon ruokaostosten kauppakuitti vahvistaa tämän. Siellä on päivän pääaterioiden osalta lähinnä kasviproteiineja ja kalaa. Toki tämä vaihtelee eikä edelleenkään olla ehdottomia. Joinakin viikkoina tulee syötyä myös parinakin päivänä liharuokaa, mutta kokonaisuutena tarkasteltuna muutos on iso ja merkittävä.

Kasviproteiinit ovat ottaneet pysyvän paikan meidän jääkaapista (ja kuivakaapista) useastakin eri syystä. Ne ovat helppoja ja nopeita valmistaa, säilyvät  pitkään ja maistuvat hyvältä. Lisäksi ne ovat terveellisiä ja ilmastolle parempia vaihtoehtoja. Mun mielipidettä ei enää tarvitse muuttaa kasvisruoan suhteen: mä olen ihan myyty ja niin on meidän koko perhe. Monelle kasvisruoka tuntuu silti edelleen hankalammalta tai vähemmän maukkaalta vaihtoehdolta ja se on ihan ymmärrettävää. Niin itsekin ajattelin vielä muutama vuosi sitten. Vasta kymmenien ja taas kymmenien eri reseptien kokeilu ja todella monen eri kasviproteiinin testaaminen niissä on saanut mut muuttamaan mieltä kasvisruoasta. Se ei tosiaan tapahtunut yhdessä yössä, eikä minkään artikkelin lukeminen tai dokkarin katselu saanut mua silloin ”heräämään”.

Vaikka valinnanmahdollisuudet vegehyllyssä ovat jo lisääntyneet huimasti viime vuosina, uusille herkullisille vaihtoehdoille on todellakin tilaa. Toivon, että joskus kaupassa ei ole enää vegehyllyä tai vegenurkkausta vaan vegekäytävä, kuten on lihakäytäväkin. Siksi iloitsen joka kerta, kun vegehyllyyn saadaan uusia vaihtoehtoja. K-kaupat ovat tuoneet länsinaapuristamme Ruotsista täysin uuden VegMe-tuotesarjan kauppojen hyllyille, joka sisältää paljon uusia vegevaihtoehtoja.

VegMe-tuotteet on suunnitellut ruotsalainen kokkiperhe, joka on halunnut kehittää tuotteiden makua innovatiivisesti. ”Tuotekehityksen taustalla on ajatus muuttaa ihmisten mielipiteitä kasvisruoasta ja tarjota herkullisia ja maukkaita vegaanisia proteiinivaihtoehtoja ruokapöytään.” Kuulostaa siis erittäin hyvältä ja juuri meille passelilta.  VegMe-tuotteet valmistetaan soijaproteiinista menetelmällä, jossa soijaproteiini maustetaan savustetulla vedellä ja savustetulla luomurypsiöljyllä. Tässä prosessissa tuotteet saavat lihaisan ja mehukkaan rakenteen sekä umamisen maun.

VegMe-tuotteiden soija on valmistettu valvotuilla tiloilla Euroopassa vastuullisesti ja VegMe-tuotteiden koko toimitusketju tunnetaan kauppojen hyllyiltä viljelmille asti. Sarjaan kuuluu erilaisten kasviproteiinien lisäksi myös valmisruokia sekä kastikkeita. Erityisesti kasviproteiinien osalta olen kaivannutkin uusia vaihtoehtoja erilaisilla koostumuksilla.

VegMe-kasviproteiineihin kuuluu kolme erilaista vaihtoehtoa. Me testattiin ensimmäisenä VegMe Vegan Bites -rustiikkipalat, joissa on purutuntumaa ja jota voi käyttää kana- tai lihasuikaleiden tavoin joko kylmänä tai lämpimänä. VegMe Färs Original jauhisrouhe sopii käytettäväksi jauhelihan tapaan missä tahansa jauhisruuassa makaronilaatikosta bologneseen. VegMe Vegobullar pikkupullat eli vegepullat sopii hyvin vaikka perunamuusin, kermakastikkeen ja puolukkahillon kanssa periruotsalaiseen tapaan.

Me ollaan testattu nyt jo useampaa erilaista VegMe -tuotetta. Lounaalla testattiin yhtenä päivänä Oton kanssa niin valmis VegMe ThaiGryta kuin myös VegMe vegobullar med mos. Molemmat veivät kielen mennessään, 5/5! Yhtenä iltana herkultetiin VegMe vegaanisella aiolilla, joka oli juuri niin ihanan valkosipulista kuin toivoinkin. Testattiin myös yhtenä iltana K-Ruoan helppoa vegaanisten tacojen ohjetta, jossa on käytetty VegMe Vegan Bites -rustiikkipaloja. Taivaallisia tacoja! Toinen meidän testaama resepti oli VegMe Vegaaninen thaipata, jonka ohjeen jaan teillekin:

Vegaaninen Thaipata

Ainekset 4 annosta
400 g VegMe Vegan bites
1 keltasipuli
1 sitruunaruoho
1 dl tuoretta korianteria
1 rkl raastettua inkivääriä
1 tl sambal oelek-tahnaa
1 rkl rapsiöljyä
2 valkosipulinkynttä
½ rkl currya
2 tl tomaattipyreetä
5 dl kasvislientä
1 tlk kookosmaitoa
1 iso punainen paprika
200 g tuoreita sieniä
300 g parsakaalia
2 suikaloitua kevätsipulia
1 pakkaus kirsikkatomaatteja
1 lime
1 dl Sweet Chili -kastiketta

Tee näin:
Pilko keltasipuli ja sitruunaruoho, kuori ja raasta inkivääri. Kuullota sipuli hienonnetun sitruunaruohon, sienten ja sambal oelekin kanssa isossa kattilassa. Pilko paprika, sienet, kevätsipuli ja parsakaali sopivankokoisiksi paloiksi. Lisää vihannekset , sekä tuore korianteri muiden ainesten joukkoon. Purista valkosipulinkynnet joukkoon ja lisää inkivääriraaste, curry ja tomaattipyree. Lisää liemi, kookosmaito, VegMe bites sekä Sweet Chili -kastike. Kiehauta hämmentäen ja hauduta n. 10 minuuttia kannen alla. Lisää lopuksi tomaatit ja mausta suolalla ja pippurilla. Tarjoa yhdessä limelohkojen ja riisin tai nuudelin kanssa.

Jos kaipaat lisää inspiraatiota nopeisiin arkiruokiin, K-Ruoan sivuilta löytyy liuta nopeita ja helppoja arkireseptejä kokeiltavaksi, sieltä mä etsin inspiraatiota aina kun iskee kaipaus maistaa jotain uutta.

Mikä on teidän lemppari kasvisruoka arjessa? Jaetaan toisillemme inspiraatiota! Ja suosittelen lämpimästi testaamaan VegMe-tuotteita niin arjen kuin juhlankin ruuanlaitossa, etenkin jos et aiemmin ole vielä löytänyt itsellesi mieleistä kasviproteiinia niin tässä voisi olla vahva ehdokas.