Kyllä, bloginahka on hieno sana, ja kyllä, mulle iski pieni kateus kun Otto avasi bloginsa. Ei siksi, että olisin kateellinen Oton menestyksestä, vaan siksi, että Otto sai aloittaa puhtaalta pöydältä. Mä aloitin bloggaamisen kolme vuotta sitten, täysin tietämättömänä siitä, millaista se oikeasti olisi, tai mitä vaaditaan siihen että blogi menestyy. Mun blogi oli täysi raakile, joka jotenkin onnistui nappaamaan teidän lukijoiden huomion siitä huolimatta, ja olen siitä ikuisesti kiitollinen. Jokainen bloggaaja saa toki aloittaa puhtaalta pöydältä, ja tehdä blogistaan oman näköisen, sen yhden kerran.

En kuitenkaan kolme vuotta sitten osannut ajatella, kuinka paljon muuttuisin ihmisenä, ja kuinka paljon blogi muuttuisi tulevaisuudessa. Mä olen iloinen siitä että aloitin täysin nollasta, ja olen rakentanut itse blogini siihen pisteeseen, mitä se tänä päivänä on. Tänä päivänä en kuitenkaan enää koe blogini olevan täysin mun näköinen, niinkuin silloin kolme vuotta sitten, tai vielä kaksi vuotta sitten. Mun blogissa roikkuu edelleen elementtejä kolmen vuoden takaa, jotka eivät enää nykyään kuvasta mua, tai mun blogia, suurimpana niistä nimi.

Keksin blogilleni pölhön nimen, helposti mieleen jäävän, mutta sellaisen, että joka kerta kun esittelen itseni, ja mitä blogia kirjoitan, meinaa tulla jännäpissa. Kieli menee solmuun ainakin joka toinen kerta, ja yleensä joudun vielä toistamaan nimen uudelleen ”ai mikä se olikaan?”. En tietenkään vuonna 2011 osannut kuvitella, että joutuisin joskus usein tilanteeseen, jossa esittelen itseni ja blogini. En myöskään tajunnut ottaa huomioon nimen helppoutta lukijoita ajatellen, kuinka helppo tai vaikea se olisi kirjoittaa google-hakuun tai muihin palveluihin.

Keksin nimen LMFAO:n biisistä, jonka sanoituksissa sanotaan ”But I’m a human not a sandwich”. Se oli mun mielestä niin hauskasti sanottu, ihan hölmö juttu, mutta hauska. Tottahan nimi on tänäkin päivänä, kolmessa vuodessa en ole muuttunut ihmisestä voileiväksi, vaikka palstojen mukaan ihastuttavan lempinimen Sandwich-Iina olenkin saanut. Blogiani tai mua ihmisenä se ei kuitenkaan kuvasta millään tavalla. Mutta mikä sitten kuvastaisi? Siinäpä vasta kysymys.

Olen pohtinut tätä nimiasiaa nyt viimeisen vuoden ajan, enemmän tai vähemmän jopa päivittäin. Voisi siis ehkä sanoa, että se häiritsee mua ihan laittoman paljon. Se on pitkä, hankala ja häiritsevä. Haluaisin vaihtaa sen lyhyeen ja ytimekkääseen nimeen, joka jollain tapaa kuvastaisi mua ja blogiani. Tämä nimiasian pähkäily muiden hankaluuksien ohella, on hidastanut myös blogin uuden ulkoasun syntyä. Nykyinen ulkoasu on niin laadukkaasti toteutettu, että en missään  nimessä halua mitään omia amatööriräpellyksiäni vaihtaa siihen tilalle, vaikka se on jo pian vuoden vanha, eikä myöskään kuvasta blogiani.

En kuitenkaan ole vielä yrityksistä huolimatta onnistunut löytämään tekijää uudelle ulkoasulle, ja siksi uuden ulkoasun esittely on vain lykkääntynyt ja lykkääntynyt. Nyt mulla on tiedossa heinäkuulle valokuvaukset, joiden tuotoksena toivottavasti olisi banneriin sopiva kuva, mutta ajatus vielä kuukauden odottelusta ei innosta hirmuisesti. Haluaisin muutosta nyt, tai ainakin pian. Ulkoasun toteutusta täytyy vielä pohtia, mutta nyt ihan ensimmäiseksi haluaisin tämän nimiasian pähkäilyn pois päiväjärjestyksestä. Muutanko nimeä, vai en? Ja jos muutan niin miten?

Päätin antaa äänivallan teille. Tässä on kolme vaihtoehtoa, joita saatte äänestää jos haluatte vaikuttaa.

1. But I’m a human not a sandwich. Ei muutosta.

2. Iina Laura. Instagramistani tuttu nimimerkki, yksinkertainen ja ytimekäs nimi. Onko liian tusina kuitenkin? Tuntuu itselleni luontevalta, oli mulla pitkään käytössä myös fb-nimenä, ja olen siihen ja sen käyttöön tottunut. Mutta tosiaan, nämä etunimi+tokanimi -bloginnimet ovat aika yleisiä, se ei häiritse mua, mutta häiritseekö se teitä?

3. Wild Card. Keksi nimiehdotus, mitä ikinä mieleesi juolahtaakaan! Selvennyksen vuoksi, en siis ehdota blogilleni nimeksi ”Wild Card” vaikka se ihan hauska onkin, haha.

Miten mulla tuntuukin nyt olevan näin paljon kriisejä, kun oli ulkonäkökriisi ja blogikriisikin vielä, damn! Taitaa olla nyt sellainen lomantarve havaittavissa että huh, onneksi enää kolme päivää. Cant’t wait! Ihanaa huomista keskiviikkopäivää ja hyvää yötä kaikille<3

Moikka! Ei varmaan ole vaikeaa huomata että blogin ulkoasussa on tapahtunut muutos, eikä mikään aivan pieni sellainen. Mulla on jo pidemmän aikaa ollut sellainen kutina että blogi kaipaisi vähän ammattilaisen kädenjälkeä ulkoiselta olemukseltaan ja onneksi mun ihana ystäväni Jarno vinkkasi mulle todellisesta ammattilaisesta. Mä laitoin Miska Lehdolle viestiä ja tuloksena on tämä ihanan raikas ja totaalisesti mun näköinen uusi look! Miska tiesi heti mitä mä tarkoitan vaikka omasta mielestäni en ainakaan kovin selkeästi osannut ilmaista itseäni. Jo ensimmäisestä luonnoksesta lähtien olin todella vaikuttunut ja olen edelleen! Mun mielestä tämä on täydellinen, mitä te tykkäätte?

Miska kirjoittaa blogia *täällä*, käykää ihmeessä kurkkimassa hänen upeaakin upeampia kuvaluomuksiaan! Mä palaan pian kera kuulumisten ja kuvien, olette parhaita♥

Koska keväthän tunnetusti alkaa siitä kun on tammikuun ensimmäinen päivä, mä oon jo nyt ihan kevätfiiliksellä. Tapaninpäivästä asti olen hehkuttanut terveellistä kevätruokavaliota, kevätvaatteita, kukkia ja hempeitä värejä. Olen googletellut kevättyyliä, miettinyt jouluverhojen tilalle keltaista tai pinkkiä väriä ja popsinut hedelmiä, maitorahkaa ja raejuustoa, mainittakoon tosin että silti olen tarvinnut kyllä muutaman Daim-patukan mutta hedelmien, vihannesten ja proteiinin lisäys tekee silti ihan hyvää jouluähkyn jälkeen.

Kunnon sysäys kevääseen tuli kun meidän ystävät perjantaina toivat ihanan tulppaanikimpun meille mukanaan! Oli ihanaa saada kukkia ja voi kuinka paljon kukkakimppu raikastaa ja piristääkään kodin ilmettä. Ilmeen piristyksestä puheenollen, nyt löytyy keväistä väriä myös blogin ulkoasusta kun ihana Rudi teki mulle uuden  bannerin ja seuraamiskuvakkeet  sivupalkkiin. Kiitos Rudille! Yksinkertaisuudesta en enää suostu luopumaan mutta kyllä mäkin kaipasin tänne vähän väriä ja nyt oon tosi tyytyväinen, toivottavasti tekin!

Tänään vietiin joulukuuset ja koristeet varastoon ja heti tuli siitäkin kevätfiilistä. Jouluverhot ovat vielä paikoillaan koska en ole päättänyt mitä vaihdan niiden tilalle, mutta muuten täällä on aika keväistä jo. Tänään lähti H&M:ltä tilaukseen muutama sisustustyynynpäällinen keväistä ilmettä luomaan ja vielä on hakusessa siis ne keväiset verhot keittiöön. Pinkki ja keltainen on mun mielestä ihanan pirteitä värejä  ja niistä haaveilen verhoissakin, mutta vielä en ole löytänyt mieleisiäni. Täytyy siis jatkaa etsintöjä vielä, verho-ongelmaa mulla oli ennen jouluakin mutta lopulta löysin kivat joten nytkin pitää vain jaksaa koluta kauppojen valikoimia. Nyt voisin kuitenkin laittaa muutaman kuvan viikonlopulta!

Toi smoothie jota tein oli tosi hyvää, ohje löytyy uusimmasta Pirkka ruoka-lehdestä, mutta mä muistan sen myös ulkoa ja siihen tuli 250g rasvatonta maitorahkaa, 3dl Appelsiinimehua, 1tlk  säilykepersikoita ja yksi banaani. Makeuttamaan hunajaa tai sokeria pikku tilkka jos haluaa, mun mielestä se ei tarvinnut kyllä mitään. Ja sitten vaan kaikki blenderissä tai sauvasekoittimella sekaisin ja namskis! Tiara tykkäsi kuin hullu puurosta ja Ottokin kehaisi. Kuvissa myös maailman suloisin pikku Mörkö, ihana virnistelijä Tirriäinen ja minä toivottavasti viimeistä kertaa näillä tynkäripsillä, huomiseksi olisi nimittäin aika varattuna mun elämän ensimmäiseen ripsienpidennykseen! Tänään mulla on rv 23+0 ja ajattelin huomenna kirjoitella masukuulumisia kun tänään Otto oli töissä enkä saanut päivänvalossa masukuvia otettua.

Hyvää yötä kaikille ja ihanaa alkavaa viikkoa!