Mun oli tarkoitus tulla jo eilen höpöttelemään teille mutta eilinen kului sitten taas mukavasti sängynpohjalla niinkuin ainakin mulla näin naisena kerran kuukaudessa on tavallista, ei kiva. Ajattelinkin että sunnuntai oli liian hyvää ollakseen totta (tämä ihana suomalaisten negatiivinen ajattelutapa) joten tietenkään ei voinut kahta yhtä ihanaa päivää olla peräkkäin ja mä olin eilen niin kipeä että piti itkutkin tirauttaa pariin otteeseen. Onneksi Tiara on niin reipas neiti että jaksoi kiltisti keksiä itselleen leikkejä koko päivän vaikka äidistä ei oikein ollut mihinkään. Kyllä mä toki siis huomioin Tiaraa ja höpöttelin sille minkä kerkesin ja lueskeltiin me sängyllä kirjoja ym. mutta mihinkään meidän normaaleihin riehumisleikkeihin musta ei tosiaan ollut. Multa on toivottu sitä äitiyden haasteet -postausta ja siinä tulen varmasti kertomaan lisää juuri tästä aiheesta, koska suunnilleen ainoa oikea haaste jonka mä äitinä olemisesta keksin on se että miten pirussa sitä selviää pienen lapsen hoidosta silloin kun sattuu niin paljon että ei voi muuta kuin kiemurrella?

              Mutta nyt iloisempiin juttuihin! Tänään ilokseni heräsin ilman kipuja ja parasta oli se että heräsin ihan itse, en herännyt siihen että iloinen pulputus alkaa kuulua neidin huoneesta (on sekin mukava herätys siis), vaan siihen että mua itseäni ei enää väsyttänyt ja mä vaan heräsin! Ihan mahtava tunne ja niin aikaisin, mä nousin kasin maissa täysin pirteänä kuin peipponen ylös ja Tirriskä veteli hirsiä vartin yli yhdeksään vaikka oli mennyt nukkumaan illalla jo 20.30. Oli ihanaa juoda aamukahvit ihan omassa rauhassa ja lukea lehteä ja selailla facebookia ja sitten kun Tiara heräsi niin olin ihan pirteänä ja leikittiinkin siinä heti pitkä tovi. 

             Tiara oli koko päivän vielä normaaliakin iloisempi itsensä ja on keksinyt tänään kyllä jos jonkinmoista kommellusta aivan kokoajan. Aamupäivällä meidän ihana neiti nälkäkurki kävi kaivamassa vaunujen tavarakorin perimmäisestä nurkasta oman välipalarasiansa, sai sen vielä jotenkin ihmeen kaupalla auki ja levitteli sitten täysjyvämuroja ja riisikakkuja ympäri eteistä. Ja tosiaan puoli tuntia ennen tätä oli tyttö kiskaissut ison lautasellisen puuroa. Iltapäivällä taas tyhjentelin astianpesukonetta kaikessa rauhassa, sitten avasin jääkaapin oven että hörppään törkeästi suoraan pullon suusta viimeiset Coca-colapisarat niin arvatkaa mitä meidän atleettinen tyttäremme teki! Se alkoi roikkumaan pakastimen yläreunasta ja päästi jalat irti maasta! Siinä se roikkui käsien varassa vaan ilmassa ja tuijotteli jääkaappiin! Huomenna se varmaan vetää leukoja sitä samaista pakastinta vasten.

                   Mitäs muuta me tänään ollaan tehty? No ei mitään kovin ihmeellistä, kaupassa piipahdettiin ja muuten ollaan lähinnä koitettu laittaa BRIO-palikoita oikeisiin reikiin, syöty tulista kanapastaa, ihmetelty eläimiä eläinkirjasta ja naurettu vedet silmissä Tiaran kiljaisuille ja ihanille sanoille joita se on oppinut. Tiara osaa siis nykyään kolme sanaa: Ankka (akka, kakka tai joskus harvoin myös ankka), Kake (kaukosäädin, useimmiten neiti lausuu sen huutamalla KA-KE) ja sitten se perinteinen Äiti (ääti, äti, äätä tai äiti). Mummua ja mammaa Tirriskä hokee myös usein ja luulen että osaa se nekin, mutta ne on molemmat niin helppoja että en tiedä laskenko niitä ihan samalla tavalla oikeiksi sanoiksi kuin noita muita. Tiara myös yksi päivä tässä toisteli kovasti ”ääti, haipa” kun selitin että vaihdan vaippaa, mutta vaippa-sana ilmeisesti unohtui yhtä nopeasti kuin mitä neiti sen oppikin. Eipä tässä ole mihinkään kiire, oon ihan hirmuisen ylpeä meidän ihanasta pallerosta ja sen suloistakin suloisemmista sanoista!

Toppi – H&M

Shortsit – Vero Moda

Ohut  musta vyö – ZARA

Kengät – Kirppis

Huomenna Otolla alkaa rankka viikko kun siitä tulee ainokainen herra meidän huushollissa VIIDEN naisen lisäksi. Mun äiti ja mun kaksi serkkua tulee meille huomenna, äiti ja pienempi 9v serkkuni viikoksi ja isompi serkkuni Riina tulee pariksi päiväksi shoppailureissulle. Luvassa on shoppailua, Linnanmäkeä, Korkeasaarta ja lauantaina me lähdetään Oton kanssa vähän ulkoilemaan pitkästä aikaa. Mä en tiedä kuinka paljon ehdin blogin puolella kirjoitella kun luvassa on varmaan aikamoista haipakkaa, mutta yritän kumminkin tulla päivittelemään mitä Tirriskä sanoo Lintsin hepparadasta ja ovatko Korkeasaaren leijonat pelottavia vai mahtavia! Facebookissa varmaan ehdin ainakin pistäytymään ja jakamaan parhaimmat palat! Ihanaa viikkoa teille kaikille ja mahtavaa elokuuta<3

PS: Ja nyt niiden kommenttien kimppuun –>

Apua! K-Y-M-M-E-N-E-N kuukautta! Ensimmäistä kertaa Tiaran iässä on kaksi numeroa, tietenkinhän pian aletaan puhua iästä vain vuosissa, mutta siihen asti toi kaksi numeroa kuukausissakin tuntuu jo aivan huikean paljolta. Miten paljon on ehtinyt tapahtua näiden kuukausien aikana; malttamatonta odottelua ”Milloin se kääntyy mahalleen?” ”Johtuukohan toi kuolaaminen siitä että on eka hammas tulossa?” ”Kato, kato se istu ilman tukea ainakin viisi sekuntia!”. Sen rinnalla mitä Tiara nykyisin osaa niin nuo kaikki tuntuu pieniltä jutuilta, mutta näiden kuukausien aikana yksikin juttu on aina ollut Tiaralle itselleen jo iso harppaus eteenpäin. Tänään otettiin taas yksi askel lisää, kirjaimellisesti, kun Tiara 10kk -päivän kunniaksi otti ensimmäistä kertaa tukea vasten niin monta askelta että liikkui koko sohvan mitan verran, ja sitä on jatkunut koko päivän; peilin edestä siirrytään tukea pitkin kävellen sohvaa vasten jne. Tähän asti askelia on aina tullut vain muutama, mutta Tirriskälle on tainnut tulla tapa tästä että aina kuukausipäivinä opitaan jokin uusi taito kuten viimeksi seisomaannousu. Noh, en valita ainakaan vaan oon maailman ylpein meidän reippaasta tytöstä ja sen hienoista taidoista!

              Ensimmäiset kuukaudet Tiara vain makoili, tuhisi ja nukkui. Tiaran valtakuntaa meidän huushollissa olivat sängyt, sohva ja leikkimatto. Pikkuhiljaa Tiara valloitti koko olohuoneen kun oppi pyörimään ja siitä sitten ryömimään. Olohuoneesta elinpiiri laajeni keittiöön ja ruokailutilaan, kunnes pikkuhiljaa Tiara oppi itse avaamaan myös raollaan olevat ovet ja nykyisin se tutkiikin sitten ihan koko kämppää. Alayllyiltä on siirrytty keski- ja ylähyllyille, sohvan päältä ja sängyltä neiti yltää ottamaan haluamansa, ja yrittääpä tuo ipana itsekin jo kiivetä sohvalle vaikka ihan vielä ei jalka nousekaan tarpeeksi korkealle. Neiti osaa itse etsiä ja ottaa haluamansa tavarat, niin hyvässä kuin pahassakin. Hyvä se on siinä mielessä että mun ei oo pitkään aikaan tarvinnut enää arvailla että mikä lelu olisi Tiaran mielestä kiva tai mitä kirjaa se haluaisi mun sille lukevan. Nykyään Tiara itse hakee kirjan ja haluamansa lelut tai kiskaisee hyllystä monta kirjaa yhtäaikaa ja niitä sitten lueskellaan.  

                Huono juttu tää taito on siinä mielessä, että Tiara osaa itse ottaa lähes kaiken haluamansa (siis vaaperon taitojen rajoissa, ei tietenkään neiti osaa jääkaapista itse ottaa itselleen ruokaa tms), eli kun tämä huonomuistinen äiti joskus jättää kameran sohvalle on Tiara kovaa vauhtia ottamassa sitä sieltä alas (silloin Tiara ilmeisesti tahdonvoimalla kasvaa 10 lisäsenttiä ja yltää lattialta vaikka sohvan perimmäiseen nurkkaan). Mutta sepä ei ole Tiaran ongelma jos mulla on huono muisti ja itse joskus unohdan tärkeitä tavaroita vääriin paikkoihin, vaan aivan mun oma. Onneksi mulla on sen verran kumminkin aivojakin vielä tallella, että kaikki Tiaralle vaaralliset esineet on hyvin piilossa ja korkealla ja pidän huolen että ne pysyykin siellä!

                Tiara on hauska ja hupsu tytsy, neiti tykkää naurattaa kaikkia ja heti jos jollekin neidin tekemälle jutulle nauraa niin se tekee sitä vaikka 75 kertaa uudelleen. Tiara osaa itse mennä piiloon ja aloittaa piiloleikin, enää ei tarvitse itse näyttää kuinka mennä huivin taakse piiloon vaan Tiara näyttää että ”äiti  kato mä oon piilossa” ja auta armias jos ei huomaa että arvon neiti on mennyt piiloon, sehän nakottaa naama huivin päällä vaikka tunnin putkeen niin kauan että äiti tai isi sanoo hyvin teatraalisella äänellä ”Missä Tiara? Missä on? Onko Tiara mennyt piiloon?” ja sitten se tulee huivin takaa esiin niin itsetyytyväisen näköisenä. Ihana pallero<3

Nyt aattelin parin kuukauden tauon jälkeen tehdä perinteisen ”Tiara osaa/Tiara tykkää/Tiara ei tykkää” -osion tähän postaukseen jotta voin niitä itsekin käydä vilkuilemassa sitten tulevaisuudessa! Lihavoidut jutut ovat 9kk-postauksen jälkeen opittuja uusia taitoja.

Hienot leidit lukee vaan VOGUEa<3

..Kääntyä selältä masulleen (4,5kk iästä)

..Kääntyä masulta selälleen (vastasyntyneestä asti)

..Ryömiä (7kk iästä asti)

..Mennä konttausasentoon (8kk iästä asti)

..Istua ilman tukea (5,5kk iästä asti)

..Nousta istumaan (8,5kk iästä asti)

..Nousta karhukävelyasentoon (8,5kk iästä asti)

..Kävellä talutettaessa (5kk iästä asti)

..Varata painoa jaloille (4kk iästä asti)

..Nousta tukea vasten seisomaan  (9kk iästä asti)

..Taputtaa käsiä yhteen (7,5kk iästä asti)

...Pitää käsillä kiinni jaloistaan ja taputtaa niitä yhteen (9,5kk iästä asti)

..Sanoa äiti (9kk  iästä asti)

…Sanoa mummu (9,5kk iästä asti)
..Toistella useita eri tavuja (7kk iästä asti)

..Tulla luokse kutsuttaessa (8kk iästä asti)

..Hytkyä musiikin tahdissa (8kk iästä asti)

..Syödä itse tuttipullosta (5kk iästä asti)

Eilen Tirriskä sai polskutella aamupäivällä kun oli niin ihanan lämmintä<3

Rakas<3

Ensin naurattaa ja sit piti vähän vilkutella!<3

Lauantaina piti Forecan mukaan olla +26 astetta ja ihanaa auringonpaistetta (vielä perjantai-iltana kun katsoin) mutta olikin sitten kolea sää ja kunnon vesisade. Mutta suunnattiin jokatapauksessa Espooseen neidin kummisedän luo grillailemaan. Oltiin mukavalla vajaan 10 tyypin porukalla siellä ja ruokalistaan kuuluivat mm. halloumi, maissi, itsetehdyt hampurilaiset, broilerinfileepihvit ja perinteinen grillimakkara. Vedettiin kyllä ruokaa niin että napa ruskasi (en tiiä mitä se tarkoittaa mut kuulostaa hyvältä!) ja kuunneltiin musiikkia. Tirriskä viihtyi terassin lattialla viltin päällä leikkien ja sylissä kun ihmispaljous välillä pisti vähän jännittämään. Kuvista voitte bongata myös alkoholijuomia (hui kauheaa!) mutta itse en juonut mitään eikä kukaan ollut mitenkään änkyräkännissä vaan nauttivat pari juomaa ruuan kanssa mikä on varmaan ihan normaalia kun kesällä grillailee. Että Tiara ei ole ollut missään humalaisissa teinibileissä sitten vaan ihan vain grillailemassa!

Eilen aamulla heräillessäni huomasin että lauantain helle ja sunnuntain vesisade olivat vaihtaneet paikkaa koska eilen sitten olikin yhtäkkiä +25 ja kunnon auringonpaiste (ainakin aamulla, illalla sitten satoi). Tiara lueskeli sisällä kirjaa vastaheränneenä ja mä päätin keksiä sille kivaa aamutekemistä. Me ostettiin perjantaina neidille kahluuallas kauppareissulla ja eilen se pääsi sitten testikäyttöön! Kyhättiin aurinkotuolista hieno ”aurinkovarjo” Tirriskälle ettei neiti ollut uikkarisillaan suorassa auringonvalossa ja siinä se viihtyi pitkän tovin leikkien ankoilla ja suppilolla joka on uusi ”the thing” kylpyleluissa. Tiara on ihan onnessaan kun saa täyttää suppilon vedellä ja sitten lorottaa sitä vettä alas sieltä. Mä otin samalla aurinkoa kera babyoilin ja sainkin ehkä vähän väriä pintaan. Ottokin intoutui altaaseen istumaan ja leikkimään Tirriskän kanssa ja voi että noita kahta on ihanaa katsoa kun ne yhdessä leikkii ja nauraa! Mä halusin testata sitä Tiaran ImseVimse -uimavaippaa niin laitoin sitten sen kaveriksi neidille topin vielä päälle ettei nyt ihan paljaana ole auringossa, hyvin vaippa piti, tosin en tiedä tekikö neiti sinne mitään, mutta en kyllä bongannut pissoja ainakaan altaasta (enkä kyllä vaipastakaan).

Aamu-uintien jälkeen oli vuorossa jo perinteeksi muodostunut sunnuntain siivousurakka. Jotenkin sitä tavaraa, pyykkiä ja astioita kertyy ja sunnuntaisin täytyy tehdä kunnon siivous, vaikka kuinka yrittäisi viikollakin heti siivoilla kun sotkua ilmenee. Tuuletettiin kaikki olkkarin tyynyt ja viltit sohvatyynyistä lähtien ja Tiara sai istuskella ihanassa tyynykasassa onnesta soikeana ennen tuuletusta! Siivouksen jälkeen oli Tiaran lelutkin kerätty ja neidille hyvin tilaa leikkiä taaperokärryllä. Tiaralla on vaan vähän jännä toi tapa millä se nousee sitä vasten seisomaan, ei suinkaan pidä aisasta kiinni vaan ensin otetaan kiinni itse siitä kärryn ”tavarakorista” ja sitten vänkyröidään itsensä ylös siitä. Onneksi Tiaralla on kehittynyt huimasti toi seisomaannousutaito ihan parissa päivässä, pari päivää sitten pelkäsin vielä aivan sydän kurkussa aina kun neiti nousi jotain vasten mutta nyt Tiara osaa jo pyllähtää aika nätisti alas istumaan eikä vaan kaadu nassulleen. Muutamia askeliakin Tirriskä on jo ottanut tukea vasten, mulla on siitä videokin teille!

          Se on vaan ihan hullua miten korkealle noi pienet pystyy jo tuossa iässä kurkottamaan, mun meikkipöytä (joka on tosi korkealla ja sen muotoinen että kuvittelin sen olevan turvassa) on jo joutunut pienten sormien uhriksi ja kaikki ikkunalaudat on pitänyt tyhjentää koska äkkiäkös Tirriskä nappaa patterista kiinni ja kurkottaa sen mitä haluaa. Pahinta on hiljaisuus, jos neitiä ei ole näköpiirissä (jos oon siis vaikka vessassa tai keittiössä ja neiti omilla teillään sen aikaa) ja on aivan hiljaista niin tietää että se on löytänyt taas jotain ”jännittävää” kuten vaikkapa aamutohvelin tai isin lompakon tai vaihtoehtoisesti kiipeilee ja availee kiellettyjä laatikoita. Muuten kaikkea Tiaran toimintaa säestää ”äitiäitiäitiäiti” -huudot maustettuna muutamalla ”Hei!”:llä ja ”Jeeee!”:llä joten siksi hiljaisuudesta aina tietää että nyt ollaan jännän äärellä. Nykyisin on kuitenkin joissain asioissa paljon helpompaa, Tiara on esimerkiksi muutaman kerran jo tullut mun lahkeeseen roikkumaan ja ilmoittanut haluavansa ”mammmm mammm maaammm” (=maitoa) ja sitten syönyt tyytyväisenä masun täyteen kun äiti on jopa ymmärtänyt mitä hän tarkoittaa!
           Videossa ja noissa kuvissa neiti on taas vaippasilleen koska meillä on sisällä yksinkertaisesti vaan niin kuuma etten viitsi Tiaraa kiduttaa vaatteilla. Tiaralla on helpompi liikkuakin vaippasilleen kun on parempi pito jaloissa ja ei ainakaan tässä parin kuukauden konttaamisen ja liikkumisen aikana Tiaralla ole yhtään iho kärsinyt vaikka neiti on lattialla möyrinyt vaippasillaan. Mä oon ehkä ”vähän” innoissaan tuossa videolla kun Tiara niin hienosti laskeutuu alas, hiukkasen hävettää mutta ehkä sen ymmärtää kun oma pikkunen oppii niin paljon  uutta että äitikin siinä herkistyy!

Mä sainkin juuri äsken tekstiviestin että se mun H&M -paketti on vihdoin saapunut joten lähden nyt neidin kanssa hakemaan sitä! Mä teen ostoksista postauksen mahdollisimman pian ja yritän saada tätä ulkoasujuttua eteenpäin samalla. Lastenhuonesisustuspostauskin on jo melkein valmis kuvalähteitä lukuunottamatta, joten kyllä mä aion päästä taas tähän bloggailuun kiinni vaikka pienen tauon pidinkin. Ihanaa alkanutta viikkoa teille kaikille ja kiitoksia siitä että olette niin ihania ja jaksatte aina kommentoida ja piristää! <3

PS: Muistakaas käydä lukemassa myös toi aiempi postaus jos ette ole vielä huomanneet! 🙂

Tirriskä on nykyään nopea, niin kovin nopea että päivät oikeastaan kuluvat siihen että mä koitan epätoivosesti yhtäaikaa pysyä sen perässä ja samalla pitää niin itseni kuin kodinkin suht siistin näköisenä. Jokapaikkaan on pakko kiivetä ja nousta seisomaan ja sitten saa äiti pelätä että milloin se taas kaatuu. On sydäntä raastavaa että vaikka kuinka yrittää niin kaikkia kaatumisia ei vain voi estää, eikä saakaan. Mä tiedän että ei saa olla liian varovainen, mutta silti tekisi mieli vaan istuttaa toi ipana pinnasänkyyn päiväksi turvaan. Eihän niin tietenkään voi tehdä, mutta välillä siitä tulee kovasti haaveiltua.

           Mä oon kovasti yrittänyt välttää olemasta ylihysteerinen ja lietsomasta paniikkia Tiarassa (vaikka itsellä sydämestä ottaakin), toisinsanoen jos selkeästi nään että Tiara ei kaadu mitenkään kovin pahan näköisesti niin yleensä sanon vaan ”oohoo, hupsista!” ja sitten me nauretaan yhdessä neidin kanssa. Mutta aina välillä kolahtaa pää sängyn reunaan tai mihin tahansa ja silloin kyllä otan heti neidin syliin ja lohdutan. Tiara on aika huoleton eikä liikkuessaan oikein osaa vielä varoa, neiti saattaa päästää molemmat kädet tai toisen jalan irti tukea vasten seisoessaan vaikkei vielä tosiaankaan osaa seistä ilman tukea tai yhdellä jalalla varsinkaan. Täytyy nyt vain toivoa että harjoitus opettaa ja pian Tiara oppisi itsekin vähän varomaan, vaikka tuskinpa tää sydän syrjällään -fiilis lähtee ikinä kun kerran on tullut äidiksi. Kyllä sitä saa valitettavasti isommankin lapsen kanssa pelätä kaikkea mahdollista kaahaavista rattijuopoista namusetiin.

             Otto meni maanantaina takaisin töihin loman ja sairastelun jälkeen ja nyt on kyllä aivan erilaista olla neidin kanssa kahdestaan kolmen viikon tauon jälkeen. Noiden kolmen viikon aikana kun neiti on oppinut kunnolla konttaamaan, nousemaan seisaalleen ja ties mitä kaikkea muuta. Kolme viikkoa sitten meidän kahdenkeskiset päivät oli sellaisia aika leppoisia, neiti viihtyi hyvin sisälläkin jos sattui olemaan sadepäivä ja päikkäreitä Tirriskä nukkui kahdessä pätkässä 3-4h päivän aikana. Nykyään on joka päivä ihan pakko päästä ulos (niin äidin kuin tyttärenkin), ulkona Tiaralla on huippuhauskaa ja äitikin saa hetken hengähtää kun neiti on edes hetken varmassa turvassa vauvakeinussa eikä piilossa syömässä likaista aamutohvelia tai kiipeämässä syöttötuolia vasten. 

        Tällä viikolla Tiara on molempina päivinä nukkunut tunnin verran päikkäreitä ja nekin kahdessa pätkässä. Öisin sentään Tiara nukkuu sen 12h mutta mä en ainakaan suostu uskomaan että näin pieni pirpana muka pärjäisi vain 13h unimäärällä vuorokaudessa. Mutta miten pakottaa lapsi nukkumaan jos sitä ei vaan nukuta? En mä tietenkään halua Tiaraa pakottaa, mutta oon vain huolissaan että miten se pärjää noin vähillä unilla. Ollaan jopa kokeiltu kaikenmaailman nukkumapaikatkin, vaunulenkillä, vaunuissa parvekkeella, omassa sängyssä, olkkarin sängyssä äidin vieressä ja kaikissa sama tulos = unet kestää 30 minuuttia. Mutta ei, en mä silti koe edelleenkään että äitiys olisi rankkaa. Vaikka päivien jälkeen olo saattaakin välillä olla rättipoikkipuhkiväsynyt niin ainakin on ollut hauskaa, koska meillä raikaa kyllä nauru täällä nykyisin enemmän kuin koskaan! Enkä mä tiedä mitään ihanampaa ääntä kuin tuon pienen tirriäisen kikatus ja kiherrys <3

Mutta nyt päivärytmistä vähän pinkimpiin asioihin, nimittäin neidin ihanaan uuteen kukkapantaan ja mun äidin ostamaan pinkkiin uimavaippaan jonka oon unohtanut esitellä! Seppälän lastenosastolta löytyi ihan mielettömän suloinen pinkki kukkakoristeinen hiuspanta jonka nappasin mukaan kauppareissulla! Ja kun mentiin Ouluun niin äidin luona meitä odotti maailman suloisin pilkullinen pinkki ImseVimse -kestouimavaippa joka toivottavasti pääsee pian käyttöön jos helteet vaikka suvaitsisi saapua tänne Suomeenkin!

Mun päivänasut on ollu tällä viikolla ihan tylsiä kun mä en jotenkin oo jaksanut keskittyä vaatteisiin ollenkaan ku odotan vaan H&M -pakettia saap
uvaksi että saan uutta ilmettä pukeutumiseen! Mutta laitanpa ton asun  nyt kumminkin esille, ehkä tää on mulle epätavallista et oon ihan farkku-teeppari -linjalla? Eilinen päivänasu siis:

 T-paita – H&M

Farkut – ZARA

Kengät – Spirit Store

Aurinkolasit – Glitter

Mulla on tekeillä lastenhuoneunelmia -postaus koska mä oon hirveesti alkanut miettimään että jos siirrettäis meidän sänky olkkariin ja neiti saisi ihan ikioman huoneen. Mä oon alkanut viihtymään tässä talossa, tutustumaan naapuriperheisiinkin ja oon niin tottunut tähän meidän kotiin että oon ottanut muuttojutut ihan uuteen harkintaan. En mä ehkä haluakaan vielä muuttaa täältä pois, täällä on kaikki mitä me tarvitaan ja täällä me viihdytään. On kavereita ja naapureita lähellä ja rauhallinen, turvallinen talo jossa asua. Meillä on kumminkin 60 neliötä kolmelle ihmiselle, tiedän useita perheitä jotka asuvat pienemmissäkin kodeissa isompienkin lasten kanssa kuin meillä. Mutta lastenhuonejuttuja lisää siis aivan omassa postauksessaan jonka toteutan loppuun mahdollisimman pian. Ulkoasumuutos on edelleen vaiheessa, etteköhän te sitten huomaa kun muutokset on toteutettu 😉 Nyt toivotan ihanaa alkanutta viikkoa kaikille <3

Tänään siis vihdoin oli 8kk-neuvola, vaikka Tiara täyttääkin jo tasa kahden viikon päästä 9 kuukautta. Tiara oli kiltisti neuvolassa ja esitteli taitojaan hienosti siitä huolimatta että kerkesi matkalla jo ummistaa viideksi minuutiksi silmät ja sitten joutui taas heräämään neuvolakäynnin ajaksi. Mä voisin ensin kertoa teille mittoja ja sitten kopsata tuon neuvolalääkärin kirjoittaman tekstin tähän:

Pituus: 71,1cm (68,5cm)

Paino: 9525g (9015g)

Pipo: 45,1cm (44,9cm)

Neuvolalääkäri kehui kovasti Tiaran liikkumistaitoja kun neiti ryömi/yritti kontata/yritti karhukävellä ympäri tutkimushuoneen lattiaa. Kuulemma on ikäisekseen tosi hyvin kehittynyt ja varsinkin kun ottaa vielä huomioon kuukauden ennenaikaisuuden niin kuulemma aivan loistavasti on kehittynyt meidän neiti. Tiara hoki neuvolassa kokoajan ”vauvauvauvauvauväyväyväyväyyy” ja kysyin sitten lääkäriltä siitä että onko se mahdollista että Tiara mahdollisesti jo tarkottaisi sillä ”äidiii”:n hokemisella äitiä oikeastikin ja kuulemma on, eli jee Tiara sitten kai osaa ensimmäisen sanansa? Kyllä se sitä ainakin hokee kun se on tulossa mun luokse tai samalla kun esim. hakkaa mun jalkaa tai rapsuttaa mun käsivartta.

          Oli myös tosi hassua kun neuvolalääkäri kysyi että joko Tiara nousee istumaan itse, niin sanoin että ei nouse että pitää vielä toisella kädellä kiinni lattiasta mutta melkein osaa jo nousta. No eiköhän sitten neiti heti ensimmäisenä meidän päästyä kotiin noussut itse istumaan ja on tehnyt sen jo kolme kertaa tänään! Viimeksi meillä kävi 7kk -neuvolassa niin että täti kysyi joko Tiara osaa ryömiä ja sanoin että ei niin samana päivänä tytsy rupes ryömimään!

..Kääntyä selältä masulleen (4,5kk iästä)

..Kääntyä masulta selälleen (vastasyntyneestä asti)

..Ryömiä (7kk iästä asti)

..Mennä konttausasentoon ja kontata pari ”askelta” (8kk iästä asti)

..Istua ilman tukea (5,5kk iästä asti)

..Nousta istumaan (tästä päivästä asti)

..Nousta karhukävelyasentoon (8,5kk iästä asti)

..Kävellä talutettaessa (5kk iästä asti)

..Varata painoa jaloille (4kk iästä asti)

..Nousta polvilleen seisomaan tukea vasten (8,5kk iästä asti)

..Taputtaa käsiä yhteen (7,5kk iästä asti)

..Sanoa ”Äidiiii” = äiti (8kk  iästä asti)

..Toistella useita eri tavuja (7kk iästä asti)

..Tulla luokse kutsuttaessa (8kk iästä asti)

..Hytkyä musiikin tahdissa (8kk iästä asti)

..Syödä itse tuttipullosta (5kk iästä asti)

..Taputtaa

..Tutkimusmatkailla ympäri kotia (tai muuta paikkaa jossa saa olla lattialla)

..Lukea kirjoja ja avata niiden luukkuja

..Kiipeillä

..Keinua

..Shoppailla (istua vaunuissa ja leikkiä limupullolla) 

..Lukea mainoksia

..Pyydystää kaikki mahdolliset minipienet roskat ja muruset joita vain löytää

..Leikkiä piilosta (isi tai äiti pistää pään peiton alle ja Tiara ottaa peiton pois)

..Kuunnella musiikkia

..Tölkeistä, laseista ja pulloista (aina jos joku meistä juo jotain niin Tiaran on ihan pakko saada käsiinsä se astia josta juodaan)

..Hampaiden pesusta

..Halimisesta ja pusimisesta 

..Pomputtelusta

..Kutittamisesta

..Nuuskuttamisesta ja pöristelystä

..Vaipanvaihdosta

..Kylpemisestä, vedellä läträämisestä ja kylpyankoista

Tiara ei tykkää..