Päästiinhän me sinne veneilemään sitten, kun edellisellä kerralla saatiin vain pelkkarit päälle ja siihen se jäi. Lauantaina lähdettiin ihan extempore uintireissun jälkeen veneilemään ja oli kyllä taas niin mahtavaa nähdä pääkaupunkiseutua ihan erilaisesta vinkkelistä. Se tuntuu niin spesiaalilta, kun saa katsella rakasta kotikaupunkia mereltä päin. Kaikki näyttää niin erilaiselta, kaikki etäisyydet ovat aivan erilaisia. Herttoniemestä Kaivariin hurauttaa yhtä nopeaa kuin Taivallahdesta Lauttasaareen, toisin on autolla.

Me ajettiin ensin Espoon puolelle Isoon Vasikkasaareen, jossa en ollut koskaan käynyt. Tosi kaunis ja idyllinen saari, josta saatiin onneksi vielä viimeinen venepaikka, vaikka oli niin mielettömän upeat säät. Mentiin syömään kauniiseen kesäravintola Gula Villaniin, joka on nimensä mukaisesti keltainen huvila, jolla on suuri ja kaunis terassi. Herkuteltiin siellä mm. lohikeitolla ja valkosipulisilakoilla ja käytiin sen jälkeen vielä kävelyllä ympäri saarta. Sieltä löytyi grillauspaikka, suuri leikkipaikka ja iso nurmikenttä, jossa pelata vaikka jalkapalloa. Ihan super kaunis saari, johon pääsee myös lautalla halutessaan. Saaristoliikenteen hinnat ja aikataulut voi tsekata mm. täältä. Saarelta löytyy myös mm. näköalatorni ja paljon ihania taukopaikkoja. 

Isosta Vasikkasaaresta hurautettiin Westendin ja Lauttasaaren ohi Ruoholahteen ja sieltä ajeltiin kanavaa pitkin keskustaa päin. Kaivarin rannan terassit olivat aivan ääriään myöten täynnä ja monet ihmiset huutelivat terasseilta meille, että “hyvää viikonloppua!” Tuli hyvä fiilis. Edelleenkin se tuntuu myös niin ihanalta, että lähes kaikki veneilijät tervehtivät toisiaan. Tulee aina mieleen, että ajatella jos kaikki autokuskitkin moikkaisivat toisiaan. Toki autoja on niin paljon enemmän, että se taitaisi olla varsin mahdotonta. Mutta hauska ajatus silti. 

Ajettiin keskustasta kohti Kalasatamaa, Verkkosaarta ja Kivinokkaa, käytiin Kulosaaren edustalla  ja Herttoniemen rannassa. Sieltä ajeltiin takaisin kohti venesatamaa. 

Oltiin veneellä monta tuntia ja vaan nautittiin täydellisestä säästä, meri-ilmasta ja maisemista. Rakastan veneellä katsella kaikkia upeita rakennuksia, jotka mereltä näkee ihan eri tavalla.  Naureskeltiin sille, että tämähän on periaattessa ihan samaa kuin istuisi autossa tuntikausia, mutta veneellä jostain syystä ei tarvitse mitään älylaitteita viihdykkeeksi vaan se itse matka on se juttu. Veneellä ei taida kukaan edes muistaa puhelimien olemassaoloa, kun kaikki vaan fiilistelee maisemia. On onni, että meidän lapsetkin rakastavat olla veneellä ja viihtyvät siellä. Silloin kun mennään kovaa, vene on kuulemma kuin vuoristoradassa olisi. 

Veneilyn jälkeen käytiin vielä jäätelöllä lasten kanssa ennen kuin lähdettiin väsyneinä ja onnellisina ajelemaan kohti kotia pitkän ja ihanan päivän jälkeen. Kyllä saadaan olla kiitollisia, kun päästään kokemaan näin ihania juttuja! Veneily on mulle itselleni ainakin niin spesiaalia puuhaa, kun vasta aikuisena olen päässyt ekan kerran veneelle. Arvostan näitä kokemuksia ihan älyttömän paljon, enkä osannut lapsena kuvitellakaan, että jotkut pääsevät kokemaan tällaista joka kesä tai parhaimmillaan kesällä vaikka joka päivä tai viikko. Lapsena en tiennyt veneilystä mitään, paitsi sen, että joskus veneitä lipui ohi pitkin Ruoholahden kanavaa, jonka läpi mekin mentiin nyt.

Viime viikolla me käytiin uimassa viisi kertaa ja otettiin kaikki ilo irti upeasta hellesäästä. Ei sekään haittaa, että tämä viikko on hieman viileämpi. Tällä viikolla ajateltiin tehdä sellaisia kesäjuttuja, jotka ovat ehkä mukavampia jos ei ole tukahduttavan kuuma. Meillä täällä keittiöremppa jatkuu kovaa vauhtia ja päivittelen remppakuulumisia niin Insta storyssa (@iinalaura) kuin sitten loppuviikosta myös täällä blogin puolella! Ostettiin myös vihdoin ne ruokapöydän tuolit ja esittelen ne täällä varmaankin huomenna, kun saadaan viimeiset kaksi tuolia kotiin. 

Kiitos vielä ihan hurjasti kaikille vertaistuesta migreenipostaukseen <3 On se kyllä pirullinen vaiva, ei voi muuta sanoa. Paljon tsemppiä kyllä ihan jokaiselle, joka siitä kärsii.

Ihanaa uutta viikkoa kaikille <3

Tehtiin tänään sellainen kesäretki, jota oltiin odotettu koko porukka aivan innoissaan. Lähdettiin nimittäin päiväksi veneilemään Oton perheen kanssa Helsingin ja Espoon saaristoon. En ole koskaan veneillyt Helsingissä, eikä ollut Otto tai meidän lapsetkaan, joten tämä oli meille aivan uusi ja ihana kokemus.

Kierreltiin monien tuttujen paikkojen lähistöllä, mutta aivan uudesta näkövinkkelistä. Oli hauskaa käydä veneellä Kaivopuiston ja Hernesaaren edustalla. Katseltiin parit Benji-hypyt ja ihmeteltiin valtavia ulkomaisia risteilyaluksia. Meidän taapero otti hyvät päikkärit jo ihan alkumatkasta, veneen tasainen keinunta nukutti hyvin.

Sieltä lähdettiin käymään Suomenlinnassa, jonne ei tosin mahduttu parkkiin. Tälle päivälle sattui niin upeat säät, että kaikki muutkin olivat päättäneet lähteä just tänään veneilemään. Pyörittiin jonkin aikaa Suomenlinnan vierasvenesatamassa, mutta siellä ei kertakaikkiaan ollut yhden yhtä vapaata venepaikkaa ja meidän lisäksi kierteli moni muukin vene siinä kärkkymässä.  Alkuperäisestä Suokin suunnitelmasta poiketen suunnattiinkin sitten Hietalahden rantaan parkkiin ja syötiin eväitä siellä.

Eväänä meillä oli itse tehtyjä kolmioleipiä, keksejä, munkkeja, mansikoita, kahvia, mehua ja vaikka mitä muuta. Ihana evästuokio yhdessä aurinkoisessa kesä-Helsingissä, mitä enempää voisi edes toivoa! Sieltä lähdettiin Lauttasaaren kautta kohti Espoota ja käytiin Westendin ja Haukilahden edustalla ihmettelemässä. Veneellä kului suurin osa päivästä ja me nautittiin siitä niin paljon.

Lapset tykkäsivät ihan hirveästi ja joka kerta kun mietittiin ääneen, että käydäänkö vielä tuolla tai tuolla, niin lapset kiljaisivat yhteen ääneen, että ”JOOOO!”. Kertaakaan ei kukaan kysynyt, että milloin ollaan perillä. Veneellä ei edes ollut mitään ylimääräistä ”tekemistä”, kaikki vaan nauttivat siitä, kun saivat nähdä uusia paikkoja ja tuntea vauhdin huumaa ja aaltojen pomputusta.

Espoon edustalla meillä lensi viiden minuutin sisään kahdelta lapselta lippikset veteen, mutta saatiin ne onneksi ongittua vedestä heti takaisin. Oli pakko olla lätsät kun aurinko paahtoi niin kuumasti päivällä, mutta loppumatkassa vissiin ne olivat löystyneet sen verran, että lähtivät lipettiin kovassa vauhdissa. Lapsia onneksi vaan nauratti ja meidän muiden lippikset pysyivät kuin pysyivätkin päässä koko matkan.

Jotkut ehkä saattavat muistaa, että mä veneilin ensimmäistä kertaa mun koko elämässä vasta kaksi vuotta sitten kesällä. Enkä vieläkään ole lakannut hämmästelemästä sitä vapauden tunnetta ja ihanaa fiilistä, mikä veneilystä tulee. Se on mulle jotenkin vaan niin siisti kokemus joka kerta!

Erityisen siistiä se oli juuri Helsingissä, koska sain katsella mun rakasta kotikaupunkia ihan uusista paikoista ja uudella tavalla. Ajettiin veneellä Ruoholahden kanavan läpi ja näytin lapsille tuttuja rakennuksia, joissa mun kavereita asui mun lapsuudessa ja paikkoja, joissa me leikittiin kun mä olin pieni ja mekin asuttiin Ruoholahdessa. Muistan kun lapsena aina ihmettelin kanavaa pitkin lipuvia veneitä – ja nyt mä pääsin itse menemään siitä veneellä. Jollekin ehkä ihan pikkujuttu, mutta mulle se oli mieletön kokemus.

Reissun päätteeksi oltaisiin menty Hietsuun uimaan, mutta siellä oli sinilevää. Käytiin sitten vaan keinumassa ja sen jälkeen käytiin vielä koko porukalla illallisella ravintola Mestaritallissa siinä ihan lähellä. Oli aivan älyttömän hyvää ruokaa! Kun oltiin lähdössä ajamaan kotia kohti me bongattiin vielä kuumailmapallo. Se oli lapsille eka kerta kun he näkivät kuumailmapallon, paljon ekoja kertoja siis tänään. Täydellinen päätös niin ihanalle ja hauskalle kesäpäivälle, joka oli täynnä kesäfiilistä.

Ihanaa kesäistä viikonloppua kaikille!