Vauvan päivärytmi

28.05.2017

Olen löytänyt itseni tässä viime viikkoina myhäilemästä tyytyväisenä, kuinka Novalle on alkanut muodostua oma päivärytminsä. Mitään tarkkaa rytmiä meillä ei kellonaikojen osalta ole, mutta kuitenkin hänen nukahtamisensa, nälkänsä, ja vaipan täyttymiset alkavat olla jossain määrin ennustettavissa sen perusteella milloin aamulla heräillään. Alusta asti hänellä on onneksi ollut selkeä rytmi yön osalta, hän on aina nukahtanut suunnilleen siinä 21-22 aikaan ja herännyt 8-10 maissa aamulla (välissä ne 2-5 syöttöä aamuviiden jälkeen).

Päivät olivat vielä muutama viikko sitten vähän rytmittömiä, ja hänellä oli paljon pieniä unipätkiä yksien pidempien unien lisäksi, ja vastaavasti myös paljon lyhyitä hereilläolojaksoja ja rinnalla oloa useammin, mutta lyhyemmän aikaa. Nyt viime aikoina tähän on tullut muutos, ja päivällä hän nukkuu yleensä kolmet tai neljät päiväunet, ja muuten on hereillä. Tissillä hän käy yösyöntien lisäksi aamulla heti herättyä, ennen jokaisia päiväunia, ja tietenkin illalla ennen yöunille nukahtamista. Yleensä myös kerran-pari ihan muuten vain. Yhteensä n. 9-11 kertaa vuorokaudessa, eli varmaan aika keskivertomäärän kun suositus on 8-12 kertaa vuorokaudessa.

Me ollaan perheenä sellaisia aika spontaaneja, ja meidän arkeen kuuluu paljon touhua ja erilaisia päiviä. Joskus ollaan koko päivä kotona, toisinaan kuljetaan paikasta toiseen koko toimistoaika, ja välillä me lähdetään vaikka kavereille yökylään toiseen kaupunkiin. Siksi me ei koskaan olla noudatettu mitään ihan kellontarkkoja rytmejä, vaan enemmänkin sellaista tiettyä järjestystä missä asiat tapahtuvat. Joustava ja suurpiirteinen päivärytmi rutiineineen mahdollistaa kaiken hauskan tekemisen, kun ei tarvitse olla aina tiettyyn aikaan esimerkiksi kotona päiväunilla, vaan ne voi nukkua vaunuissa, kaverin luona tai kaukalossa.

Vastaavasti lapset ovat vauvasta asti tottuneet olemaan mukana joka paikassa, ja elämään juuri meidän perheelle sopivassa rytmissä. Silloin kun he ovat nukkuneet päiväunia, niitä on nukuttu sujuvasti niin kotona kuin kaupungillakin, ja myös yökyläily ja matkustus on onnistunut kun sitä on harrastettu pienestä asti. Ehkä meillä on tarpeeksi samanhenkisiä kavereita/sukulaisia, kun yökylässä ja matkoilla nukkuminen on aina onnistunut kivuttomasti ja melko samaan tyyliin kuin kotosallakin, siis heräämättä ja itsekseen nukahtaen (isommilla lapsilla). Toki näillä isommilla nyt yleensä nukahtamisvaiheessa kuuluu enemmän tai vähemmän kikattelua ja höpöttelyä kavereiden luona, mutta se heille suotakoon. Yökyläilyyn kuuluu pienet kikattelut ja höpöttelyt, sehän on yökylässä parasta kun voi vähän valvoa ja nauraa höpsöille jutuille.

Vauvan kanssa kyllä helpottaa kun nyt pystyy jo vähän arvioimaan että miten vaikkapa seuraavat pari tuntia sujuvat ja milloin vauvalla luultavasti on nälkä. Näin pystyy välttämään melko helposti yllärinälän joka iskee kesken kauppareissun, ja muut vastaavat tapahtumat, joita helposti saattaa pikkuvauvavaiheessa käydä kun joskus pikkuvauvat ovat niin ennalta-arvaamattomia. Sen lisäksi että kyse on varmasti myös vauvan kasvusta ja oman rytminsä löytämisestä, musta tuntuu että alan uudelleen löytää itsevarmuuteni pikkuvauvan äitinä.

Uskokaa mua, vielä kolmannenkin lapsen kanssa voi olla tosi epävarma omista taidoistaan, ainakin minä olin. Vaikka esimerkiksi vaipanvaihdot menivät melkeinpä ulkomuistista vastasyntyneenkin kanssa, ja imetyskin sujui helposti, mä jännitin silti kaikkea kauheasti. Kirjoittelinkin siitä täällä jo aiemmin, kuinka mua pelotti lähteä vaikkapa yksin vauvan kanssa julkisiin liikennevälineisiin tai yksin kaupungille. Nyt ei pelota enää yhtään, tai jännitä, ja tiedän kyllä että meillä menee ihan hyvin vaikka mentäisiin mihin kahdestaan. Ihanan helpottavaa kun ollaan molemmat kasvettu, Nova isommaksi vauveliksi ja minä hänen äidiksi.

Nyt kun Novalla alkaa olla jo enemmän päivärytmiä, mäkin uskallan olla jo hetken pois hänen luotaan. Tähän mennessä olen ollut Novan luota pois yhden kerran, kun menin mun tädin kanssa käymään mun mummolassa silloin kun oltiin Oulussa koko perhe. Siellä oli silloin muistisairauden vuoksi tilanne päällä ja piti lähteä käymään nopeasti, niin en ehtinyt alkaa pakkaamaan vauvaa ja kaikkia tarvikkeita, vaan hän jäi Oton huomaan. Reissu kesti vajaan tunnin ja Novalla sujui hienosti. Seuraava kerta koittaa ehkä jo parin viikon päästä, kun ilmoitin itseni kuvankäsittelyworkshopiin joka kestää kaksi tuntia. Jos pääsen mukaan, Nova saa olla sen aikaa Oton ja tyttöjen kanssa, ja sekin varmasti sujuu hyvin.

Jotenkin tuntuu ihan hurjalta että kohta meidän pikkuinen kuopuskin on jo neljä kuukautta, vaikka ihanaa hänen kasvuaan onkin seurata. Ja on ilo huomata että vauva on kehittänyt oman muun perheen rytmiin sopivan rytminsä itse, kun hänelle on antanut aikaa ja mahdollisuuksia siihen. Rutiineja ollaan toistettu alusta alkaen samalla tavalla, jotta vauvalle on muodostunut käsitystä siitä mitä milloinkin tehdään. Iltatoimet tehdään aina samalla tavalla, ja aamutoimet myös.

Mä ymmärrän kyllä hyvin heitäkin jotka suosivat kelloon sidottuja rytmejä. Kyllähän päivät on helpompi toteuttaa esimerkiksi isomman lapsikatraan kanssa, kun on tarkka rytmi jota kaikki noudattavat, ja tämä sopii varmasti parhaiten silloin kun meininki ei muutenkaan ole niin spontaania vaan on enemmän samoja, säännöllisiä juttuja. Ja esimerkiksi päiväkodissa tarkka päivärytmi on ihan ehdoton että asiat saadaan sujumaan. Mun oma luonne ja meidän perheen meininki vaan on vähän rennompi, eikä tehdä joka päivä samoja juttuja samoihin kellonaikoihin. Siksi koen helpompana ratkaisuna meille sen että kellonajat vaihtelevat mutta järjestys pysyy samana ja aikavälit suunnilleen samanlaisina esimerkiksi ruokailuissa. Se mahdollistaa sen, että voidaan lähteä toisena päivänä parin tunnin ajomatkan päähän reissuun klo 8 aamulla, ja toisena päivänä nukkua kymmeneen asti koko perhe, ja nauttia kummastakin ihan yhtä paljon.

Millaisia päivärytmejä teiltä löytyy? Tykkäättekö päivä kerrallaan -meiningistä vai onko kellontarkka päivärytmi enemmän teidän juttu? 


16 Responses to “Vauvan päivärytmi”

  1. Sanna sanoo:

    Meillä on samalla tavalla ku teilläkin. Siitä hetkestä kun aamulla herätään niin päivän rytmi alkaa muodostumaan. Mitään ei ole sidottu tarkkoihin kellonaikoihin vaan mennään heräämisen mukaan. Joskus herätään klo 7 ja joskus klo 9 niin siinä ruokienkin ajat elävät pakostikkin. :) meillä myös ipana nukkuu kylässä samalla tavalla kuin kotonakin. Nykyään. Ennen ei samalla tavalla onnistunut kuin nykyään ja poika reagoikin yöllä sitten päivien muutoksiin mutta ei nyt enää yks vuotiaana :)

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Kuulostaa kyllä tutulta, sä osasit ilmaista paljon helpommin tuon mitä mäkin yritin sanoa :D että päivän rytmi alkaa muodostua siitä hetkestä kun aamulla herää! :)

  2. Meillä on kolme lasta, joista ensimmäisen kanssa mentiin just niin kuin haluttiin ja lapsi oli hyvin mukana joka paikassa ilman tiettyä päivärytmiä. Toisaalta hän oli muutenkin aina hyvin aamu-uninen, joten illallakaan ei menty nukkumaan hirmu aikaisin. Toinen tarvitsee selkeän päivärytmin vähintään sen nukkumaan menon osalta. Jos valvotaan joskus pidempään, alkaa meno mennä niin villiksi, ettei tule mitään mistään. Aamuisin keskimmäinen herääkin yleensä noin kahdeksan aikaan. Vauva on alkanut vasta 7kk iän jälkeen muodostaa itselleen rytmiä (pikkuvauvana meni nukkumaan 5 aikaan aamulla, nyt onneksi jo viimeistään 23 illalla). Aamuisin nukkuu suhteellisen pitkään ja varataankin aina neuvolat ja muut iltapäivälle.

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Siinäpä onkin sitten oma sovittelunsa jos kaikilla lapsilla on oma tyyli rytmien suhteen. :D Mutta teillä tuntuu löytyneen omat rutiinit ja tavat toimia, hieno juttu! :)

  3. Jenni S. | big mamas home sanoo:

    Mä olen vakaasti sitä mieltä, että edes näissä asioissa ei ole yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa toimia. Me mennään aika lailla kellon mukaan, mutta sillain joustavasti, että loppujen lopuksi ei ole väliä missä syödään lounaasta ja tyttö voi hyvin nukkua päiväunensa myös rattaissa. Mä olen pyrkinyt ottamaan meidän tytön mukaan joka paikkaan, jotta hän tottuu erei tilanteisiin ja ihmisiin. Juuri nyt näyttää siltä, että meillä on hyvin sopeutuvainen ja avoin taapero, joka ei säiky ihmisiä. Joillekin sopii varmasti paremmin sellainen säännöllinen tiukka rytmi.

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Mä olen ehdottomasti sitä mieltä että näissä (niinkuin muissakaan) lapsiperhejutuissa ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia vaan pitää löytää se omalle perheelle sopiva tapa :) Musta näistä on vaan tosi mielenkiintoista aina jutella ja kuulla eri perheiden erilaisia tapoja. Siksipä teidän kokemuksia myös kyselen! :) Toisille sopii toinen ja toisille toinen.

  4. Anni sanoo:

    Pakko kysyä! Keneltäkään en kasvotusten ole rohjennut kysyä, mutta siis öisestä rytmistä.

    Monesti äitien kuulee kertovan, että ”Seela herää tällä hetkellä 2 tunnin välein, ensin klo 23:30, sitten 01:30, sitten 04:00 ja 06:00”. Tai ”Viime yönä oli taas hampaiden teon takia rankkaa, Valo heräsi 11 kertaa!”

    Nyt se kysymys: Miten on mahdollista aamulla muistaa tällaisia asioita? Katsovatko äidit kelloa yöllä, kännykän kelloa, kirjoittavat nämä heräämiset muistiin vai miten se menee?

    Itselläni on parikin lasta, mutta minulla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, montako kertaa heidän kanssa aikanaan heräilin. Kun vauva heräsi, hän useimmiten sai maitoa ja nukahti, siirsin vauvan sivuvaunuun ja jatkoin unia. Joskus lapsi nukahti viereen, heräili taas syömään ja taas nukahti. Likinäköisenä en nähnyt kelloakaan, enkä laittanut laseja päähäni sen vuoksi. :D Aamulla ei ollut mitään muistikuvaa siitä, montako herätystä oli takana – korkeintaan tiesin, että olin herännyt, jos sitäkään.

    Tämä kysymys siis aivan puhtaasta mielenkiinnosta, olisi kiva jos joku voisi kertoa miten tämä mystinen lokikirja yöstä oikein syntyy.

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Zeldan kanssa mä sain pidettyä kirjaa helposti, hän kun heräili niin usein että en itse juurikaan ehtinyt nukahtaa välissä :D silloin usein katsoin tuskastuneena kelloa joka syötön välissä ja joka kerta kun hän heräsi. Novan kanssa taas en vaivaudu katsomaan edes kelloa vaan menee juuri niinkuin säkin sanoit että hän vaan saa maitoa ja nukahtaa, havahdun vaan sen verran että huomaan että hän alkaa syömään ja sitten jatketaan taas molemmat unia, siksi tuossakin oli että syö 2-5 kertaa aamuviiden jälkeen (koska yleensä on jo valoisaa kun hän herää ekan kerran). Yleensä en aamulla tiedä söikö hän 2 vai 4 kertaa, enkä tosiaankaan että moneltako :)

      • Hk sanoo:

        Anni, meitä äitejäkin on luotu erilaisilla unenlahjoilla niin kuin vauvojakin. Toiset reagoivat herkemmin herätyksiin ja ovat enemmän hereillä. Ja kyllä jotkut katsovat kelloa kun heräävät vauvan itkuun koska edellisestä herätyksestä ja imetyksestä saattaa olla 20 min ja silloin voi yrittää muuten saada vauvan nukkuun kuin syöttämällä. Ja ne hampaat tekee joillain vauvoilla niin kipeää että äidin unet jää vähiin ja siinä kerkee laskeen montako kertaa sängystä nousee.

    • Anna sanoo:

      Itse jäin valitettavan usein hereille vauvan yösyöttöjen jälkeen, koska uni ei vain tullut uudestaan väsymyksestä huolimatta. Kyllä siinä yövalon kelloa tuli vilkaistua kerran jos toisenkin. Onneksi meidän vauva söi vain kahdesti yössä ja usein ensimmäisen kerran vasta kolmen aikoihin. 5kk hulinat aiheutti sen, että vauva heräsi todella monta kertaa ja näissä laskuissa en enää pysynyt mukana, kun ensimmäisen kahden tunnin aikana herättiin jo viisi kertaa. Mutta kuten Hk edellä sanoi, unenlahjoista tämä herätysten muistaminen varmasti on paljon kiinni.

  5. Eeva sanoo:

    Meillä on vähän samanlainen kuvio kuin teillä, eli otetaan rennosti, mutta pidetään suunnilleen kumminki kiinni tietyistä kellonajoista. Täällä myös sama homma kyläilyjen ja reissujen suhteen (myös yökyläilyt vauvan kanssa) – niitä on tehty pienestä pitäen, joten siihen on totuttu ja se on normaalia meille. Oon iloinen siitä että ollaan totuttu tällaiseen rytmiin ja tyyliin, niin arki on ”monipuolisempaa” kun tulee esimerkiks yllätysreissuja ja ei tarvi yleensä stressata että miten vauva tykkää. Tosi mukautuvainen ja sopeutuvainen tyttö siis, mutta varmasti sillä osansa että on tottunut siihen jo vastasyntyneestä asti. :)

  6. St. brigitten sanoo:

    Samalla lailla kun teilläkin, vaikka me ei paljoa liikuta edes missään. :D toki esikoisen koulun alettua oli pakko alkaa pitään nukkumaanmenoajat ja heräilyt kellontarkkuudella, mutta kotihoitolaisia en kyllä herättele aamuisin. Päivät muotoutuu sen mukaan monelta saadaan aamuhommat tehtyä ja mitä meillä millonkin huvittaa tehdä :) ruokailuvälit vaan kuitenkin tasaiset rytmillä aamupala-lounas-välipala-päivällinen/illallinen-(iltapala).

  7. Anri sanoo:

    Meilläkin päivät alkaa muodostua siitä kun aamulla herätään. Niin tutun kuuloista tuo teidänkin touhu. Minä sanoin jo ennen ku oli itellä lapsia että minun elämän tyyliin ei sovi tarkat aikataulutetut päivät. Mut toisille ne sopii ja hyvä niin. :)
    nyt kun vanhin on eskarissa niin on ollut pakko sen verran aikatauluttaa omaakin päivää että herätä aamulla kellon soittoon ja olla päivällä kotona siihen aikaan kun eskarilainen tulee kotiin. Välillä tämäkin tuntui liian kahlitsevalta mut vähitellen tottunut.

  8. Meillä oli vauva-aikana suht tarkka rytmi, mutta tilanteen mukaan kuitenkin ja kaikessa pystyi joustamaan: )

  9. Veera sanoo:

    Voi mikä söpöliini Nova on! Ihanaa kesää!

  10. TarjaL sanoo:

    I-H-A-N-A toi eka kuva, muutkin, mut tuota ihailin vaikka kuinka kauan.
    Meillä myös rytmi muotoutuu herätyksen mukaan.

    Hei, kiva ois myös sellainen teijän isompien tyttöjen päivärytmipostaus.
    Mitä he tekevät aamulla, kuinka yöt sujuvat, mitä iltatoimia ja mitä päivän jutuista he tekevät jo ihan itse jne.?

Kommentoi