Tiara 5kk

21.02.2012
Eilen meidän minitirriäinen täytti sitten viisi kuukautta. Ei oo enää ihan mini neiti, ennen niin yleiset ”Miten joku voi olla noin pieni?!” kysymykset on vaihtuneet ”Herranjumala ku se on jo iso!” -huudahduksiin. Vaikka pieni se on kyllä vieläkin, äitin ja isin ihana pieni. Meilläkin alkaa nyt pikkuhiljaa se kehitysvaihe neidin elämässä kun se oppii ne kaikkein isoimmat taidot, istumaan tuetta, ryömimään, konttaamaan, ehkä sanomaan ensimmäisen sanan, seisomaan ja lopulta sitten kävelemään. Ainakin nuo asiat kaiken järjen mukaan ovat jo sen verran lähellä, että kutsuisin Tiaraa ennemmin vaaperoksi kuin vastasyntyneeksi. Tai ehkä nyt on juuri se vaihe meneillään kun Tiara ei ole enää ihan pieni vauva, muttei kyllä todellakaan isokaan. No, kuka tietää mutta eipä sillä ole juurikaan mitään väliä millä nimellä mitäkin kehitysvaihetta tai ikäkautta kutsuu, tärkeintä on se että Tiaralla on hyvä olla ja musta tuntuu että neiti on kyllä ihan tyytyväinen oloonsa.
                Mä ajattelin tehdä tästä vähän samantyylisen Tiaran ikioman postauksen jonka tein pari kuukautta sitten kun neidille tuli ikää kolme kuukautta täyteen. Eli ajattelin kertoa mitä Tiara jo osaa, mistä se tykkää ja millainen ihana neiti se oikein on. 5-kuukautis -neuvola meillä tosin on taas vasta 2.3. joten tarkkoja mittoja en tiedä, mutta voisinpa tehdä taas villejä veikkauksia niin katsotaan sitten neuvolapäivänä osuinko oikeaan. 


Tiara osaa:
  • Hymyillä leveästi, naureskella ja kiljua ilosta
  • Huutaa innoissaan, kurluttaa ja jokellella sydämensä kyllyydestä
  • Päristellä kielellä, muutenkin kieli on aika kiva ja sitä voi näytellä kokoajan. Neiti päristää myös takaisin jos äiti tai isi päristelee kielellä ensin
  • Kääntyä masulta selälleen hienosti
  • Kääntyä selältä masulleen vaihtelevasti, joskus käsi on vähän tiellä mutta useimmiten neiti osaa jo laittaa käden niin ettei se häiritse kääntymistä
  • Kannatella päätä
  • Istua tuettuna ja vetää itsensä istumaan terhakkaasti
  • ”Ryömiä”, tarkoittaen sitä että ryömimistä yritetään jo kovasti ja tekniikkakin on melkein hallussa mutta liikkumista ei vielä kauheasti tapahdu
  • Syödä nyrkkejä ja sormia, neiti myös usein pitää pinsettiotteella kielestään kiinni ihan huvin vuoksi
  • Tarttua leluihin ja työntää ne suuhun, tai no tarttua oikeastaan ihan mihin vaan. Aina pitää olla jotain käsissä, lemppareita on esimerkiksi housut vaippaa vaihdettaessa. Puhdas vaippa kelpaa myös.
  • Huitoa kaikkea mahdollista; leikkimaton leluja, leikkikaarta sitterissä, kirjoja, lehtiä ja äidin ja isin naamoja
  • Pitää itse tuttipulloa ja syödä, joskus tosin se on vielä vähän huteraa mutta useimmiten onnistuu jo
  • Syödä paljon maitoa, purkillisen velliä ja kokonaisen purkillisen kasvissosetta joka päivä
  • Nukahtaa itse omaan sänkyyn
  • Nukkua koko yön putkeen
  • Herätä iloisena juttelemaan pinnasängyn reunapehmusteille aamulla ja herättää äidin mieluummin iloiseen jokellukseen kuin kitinään

Tiara tykkää: 
  • Kun sille lauletaan ja loruillaan, lemppareita on Pää olkapää peppu -laulu sekä Mörrimöykky. Körö körö kirkkoon on myös kiva. 
  • Kun luetaan kirjoja. Parhaita on semmoset kirjat joissa on jotain tunnusteltavaa ja rapisteltavaa, kirjat peileillä varustettuna on myös ihan neidin lemppareita.
  • Kun vaihdetaan vaippaa tai puetaan vaatteita päälle, miinuksena kypärälakki joka on neidin ikuinen inhokki, (niin on kyllä äidinkin mutta pakko käyttää :D)
  • Nukkua ulkona vaunuissa, parvekkeella tai vaunulenkillä saa parhaat päikkärit
  • Käydä kylvyssä ja hihkua ilosta kylpyankoille ja -sammakoille joita meillä on jo iso liuta
  • Kun isi höpöttää sen kanssa aina heti kun tulee töistä kotiin
  • Istua syöttötuolissa ja syödä sosetta niin että napa ruskaa, kun lusikka lähestyy niin Tiaralla on suu apposen ammollaan ja kädet ja jalat vispaa joka suuntaan kun on niin jännää
  • Pitää asioita kädessä ja repiä; lehtiä, vaatteita, leluja, äidin hiuksia, isin naamaa ja nenää
  • Nukkua mummun kanssa pikkupäikkäreitä
  • Ihmetellä Mörkö-koiraa jonka olemassaolon se on vihdoinkin rekisteröinyt
  • Kuunnella hevisaurusta isin kanssa
  • Katsella jääkaapin ovessa ja magneettitaululla olevia kortteja ja magneetteja
  • Sophie the Giraffesta, se on ehdottomasti lempparein lelu tällä hetkellä
  • Vau -kirjasta saatu mini kirja/helistin/peili kahvoilla on myös todella kiva
  • Makoilla karvapeitolla ilkosillaan ja mennä peiton alle piiloon ihan itse
  • Äidin puhelimessa olevasta My baby phone -sovelluksesta jossa on yksinkertainen vauvoille tarkoitettu ”puhelimen numeronäyttö” kirkkailla väreillä ja sitä kun huitoo ja painelee niin kuuluu erilaisia sointuja ja lastenlauluja, välillä myös puhelimen pirinää
  • Isin leuasta, varsinkin jos siinä on vähän parransänkeä niin se kutittaa kivasti
  • Kun sen masuun päristelee ja pöristelee tai nuuskuttaa
  • Kun antaa sille pusuja poskille ja n
    uuskuttaa sen nenua
  • Kun naksuttaa kielellä tai maiskuttaa, se kirvoittaa aina iloiset naurut neidiltä

Tiara on:
  • Äidin arvion mukaan tällä hetkellä n. 7,1-7,2kg painoinen
  • Samaisen arvioijan mukaan n. 64cm pitkä
  • Iloinen ja tyytyväinen vauva
  • Riehakas ja riemukkaan äänekäs, osaan myös olla rauhallinen silloin kun väsyttää
  • Kova syömään ja nukkumaan
  • Vaatekokona tällä hetkellä 62 (vain muutama vaate) ja 68
  • Rakas ja ihana pieni iso tytsykkä <3

Sellainen on meidän neiti tällä hetkellä, tai no ihana ja rakas se on aina mutta noi jutut on sen luonnetta, lemppareita ja taitoja juuri tässä viiden kuukauden iässä. Mulla on vielä yksi postaus julkaisematta, mutta valmiina ja julkaisen sen iltasella. Nyt ajattelin pyhittää ainakin seuraavat pari päivää pelkästään kommentteihin vastaamiseen, koska se tulee viemään aikaa kun niitä on kertynyt mahtavan suuri kasa! Sitten kun kaikki kommentit on vastattu, ilmestyy seuraava postaus ellei nyt mitään järisyttävää tapahdu ennen sitä. Tämän pienoisen postaustauon/ kommentteihinvastaamistauon aikana toivoisinkin että pitkästä aikaa esittäisitte postaustoiveita! Mulla oikein sormet syyhyää päästä paneutumaan johonkin aiheeseen oikein kunnolla joten toivottavasti teillä on jotain ideoita! Vanhat toivepostauksethan löytyvät tuolta Toivepostaus -tagin alta ja toivoisin sinne vielä rutkasti lisää sisältöä teidän toiveiden mukaisesti. Mutta juu, palailen vielä illalla, nyt alan leikkimään juuri päikkäreiltä heräilevän 5kk vanhan ihanan neitiseni kanssa<3

Viikonloppua

20.02.2012
Meillä oli taas siihen malliin kiireinen viikonloppu ettei siinä paljoa nokka tuhissut. On juhlittu, syöty hyvin, leivottu, shoppailtu, nähty kavereita, leikitty ja tehty vähän töitäkin. Perjantaina tein tosiaan ne wanhojen meikit Lillille ja illalla mun vanhat tarhakaverit Yasmin ja Taru tuli meille kylään. Kiitos muuten kaikista ihanista leipomusvinkeistä! Perjantaina mä en millään kerennyt leipomaan joten turvauduttiin kotiuunin pakaste mustikka-tuorejuustoviinereihin, hyviä ne olivat nekin! Lauantaina sen sijaan kerkesin vihdoin leipomaan ja Oton ja äidin avustuksella saatiin aikaiseksi ihan mielettömän hyvänmakuinen porkkanakakku! Kiitos siis sulle joka laitoit sen ohjeen! Tuli kyllä niin monta muutakin herkullisen kuuloista vinkkiä että musta tuntuu et lihon kohta ainakin 20 kiloa kun pitää niitä kaikkia päästä kokeilemaan.
                    Lauantaina oltiin sovittu että meidän kaverit Jonsu, Karo, Kaisla ja Simo tulee meille syömään ja istumaan iltaa. Kokkailin sitten hyväksi havaittua Meksikolaista salaattia ja sen kaveriksi katkarapu-caesaria. Jälkkäriksi tietenkin oli sitä porkkanakakkua ja hyvin näytti maistuvan kaikki. Pelattiin Aliasta ja leikittiin Tirriäisen kanssa, joka muuten vierasti taas ihan hulluna. Kaikkia piti mulkoilla epäluuloisesti ja aina välillä ilmaista vähän painavaa asiaa kitinän muodossa. Mutta me keksittiin ihan loistava ratkaisu Tiaran vierastamiseen, ollaan huomattu että se on tyytyväinen aina kun se saa olla ilman vaatteita karvapeitolla. Oli sitten nälkä, väsy, vieraita ihmisiä tai ihan mikä tahansa huonosti niin jos neiti saa olla ilkosillaan karvapeiton päällä niin sillä ei ole huolen häivää ja hymy on mitä levein. Aamuisin aina kun ollaan vasta herätty ja mä meen laittamaan maitoa Tiaralle niin riisun siltä vaatteet pois ja nostan sen vaan karvapeiton päälle niin se jaksaa hetken odotella maitoa ihan tyytyväisenä vaikkei olekaan syönyt koko yönä.

Toiset laittaa pöytään kukkia koristeeksi, meillä on itkuhälyttimet ;))
Porkkanakakku, mä ainakin oon kerrankin tyytyväinen jopa ulkonäköön!
 Meidän oli tarkoitus olla ihan vaan kotona, mutta siinä illan lomassa heräsi ajatus että pakko päästä tanssimaan! Viime viikonloppuna kun ei mentykään sinne baariin vaan tultiin vaan kotiin ja äitikin oikeen painosti että ”No menkää nyt kun kerrankin pääsette!”. Tiara oli jo nukahtanut yöunille joten tiesin että se nukkuu aamuun asti ja ei ole mitään hätää ja niin me sitten lähdettiin piipahtamaan Tivolissa ja neiti jäi mummun kanssa kotiin nukkumaan. Oli ihan mielettömän hauska vaan tanssia, vaikkei kauaa kerettykään olemaan. Mä oon onnellinen siitä että nykyään mä en tarvi todellakaan mitään alkoholia siihen että mulla ois hauskaa, baarissakaan ei juotu kuin yhdet siiderit koska tanssiminen oli pääosassa (ja Otolla ja Simolla kosiskelijoiden hätistely meidän ympäriltä ;D). Sitten kömmittiin rättiväsyneinä kotiin Oton kanssa ja aamulla herättiin neidin kanssa pirteänä uuteen päivään.
                   Nyt on kyllä taas tanssit vähäksi aikaa tanssittu, vaikka kivaa olikin niin nyt kyllä ei oo mitään tarvetta lähteä minnekään. Kotona on hyvä olla ja päristellä pikkuneidin pömppistä. Sen verran sanon baarireissusta kumminkin, että vaikka mulla onkin maailman ihanin mies niin kyllä se on itsetuntoa kohottavaa että vielä näin synnyttäneenä naisenakin saa hätistellä miehiä pois ympäriltä! Ainakaan en siis ole ihan rupsahtanut, jos näin voi sanoa. Kylläpä se tais Oton ja Simonkin mieltä lämmittää ettei oltu Kaislan kanssa mitään seinäruusuja. Kuvat on lainattu Kaislan puhelimesta :D

Kaisla, Simo ja Otsukka<3
Torstaina shoppailtiin vähän Oton kanssa Tiaralle uusia vaatteita mun lipastoinventaarion jälkeen ja tehtiinkin kivoja löytöjä niin kirppikseltä kuin Lindexiltäkin. Mä odotan jo niin innolla että pääsen kunnolla ostamaan neidille kesävaatteita, ihania mekkoja ja toppeja ja pienenpieniä farkkushortseja! Tämmöisiä eksyi neidin lipastoon:

Eilinen sunnuntai meni ihan kotona löhöillessä ja neidin kanssa leikiessä. Ainut mikä tässä nyt varjostaa sekä leikkimistä että postailua on mun käteen taas kerran ilmestynyt rasitusvamma. Mulla on jostain 15-vuotiaasta asti aina tasasin väliajoin tullu ranne tosi kipeeksi, niin ettei sitä voi taittaa tai liikuttaa. Tää kipu kestää jonkun vajaan viikon ja sen jälkeen menee taas ohi ja tulee muutaman kuukauden päästä takasin. Mä oon käyny lääkärissäkin monta kertaa mutta mun kädestä ei oo löytyny mitään vikaa. Mulla ei koko raskausaikana ollu kertaakaan käsi kipeenä ja aattelin jo päässeeni eroon tästä hommasta, mutta mitä vielä; eilen se kipu sitten alkoi taas ja nyt ku oon tässä naputellu koko neidin päikkäriajan niin voin kertoa että tällä hetkellä en ollenkaan rakasta mun kättä. Mä en voi käsittää mistä toi johtuu, esimerkiksi viime viikolla mä en ollu koneella paljoa ollenkaan joten se ei voinut tulla siitäkään ja silloin kun vielä opiskelin parturi-kampaajaksi niin se käsillä tekeminen ei mitenkään edesauttanut tota kipua, tai et mulla ei tullu käsi mitenkään useemmin kipeeksi sen takia tai mitään. Tää on vaan tosi kummallista ja ärsyttävää mutta onneksi tiedän että tän pitäis mennä muutamassa päivässä ohi, ellei raskaushormonit sit oo muuttanu tätä joksikin aggressiiviseksi kädensyöjätaudiksi, who knows. Mutta tässä kuvia vielä mun eilisen löhöilyasusta, kipeestä kädestä ja parista ihan o
masta ostoksesta joihin oon enemmän kuin tyytyväinen!

 Sunnuntain päivänasu
Lörtsäpaita – Kappahl
”mokka”leggingsit – H&M
Sukat – Lindex

Nää sukat on ihan rakkautta! Mä en muista edes milloin olisin viimeksi ostanu uusia sukkia itelleni, varmaan vuosia sitten. Siitä johtuen mä oon käyttänyt vaikka kuinka kauan jo eriparisia sukkia jotka on ties minkä värisiä ja nyt sitten päätin kerrankin repästä kun löysin noin suloset sukat ja oon maailman tyytyväisin! Sukat on vaan yleensä sellanen asia jota mä en edes ajattele, pakollinen paha, mut näitä mä voisin käyttää vaikka perkele sandaalien kanssa! No en sentään, mut on nää aika söpöt.

Ihan parasta huulirasvaa! Mun huuliin ei auta ees bepanthen, mutta yllättäen halpa ja ihanan tuoksuinen Carmex oli vastaus mun huulien hätähuutoon, tää auttaa! Ei halkeile enää huulet ja toi on niin namin tuoksusta että nuuhkin sitä vaan kokoajan.

Tässä on mun käsi-raukka! Ihan tyhmää pitää tommosta rumaa sidettä! No, jospa se siitä taas paranis..
Tästä tuli nyt harvinaisen Tiaraton postaus, ihan vaan sen takia että toi neitokainen ansaitsee ihan oman kokonaisen postauksen kun tänään tuli jo viisi kuukautta täyteen! Joten sellainenkin on tässä tekeillä siis, sekä yksi toinen postaus josta mainitsin aikaisemmin. Palailen siis myöhemmin, moikkamoi!