Niin erilaisia, niin samanlaisia

07.07.2013

Heippa! Näin sunnuntain kunniaksi ajattelin toteuttaa ensimmäisen toivepostauksen joita toivoitte. Kuten otsikosta voikin ehkä päätellä, kirjoitan tällä kertaa siitä mitä samaa ja mitä erilaista on meidän kahdessa ihanassa naperossa ja meidän tavassa hoitaa heitä. Tietysti suurimmaksi osaksi koitetaan hoitaa molempia tyttöjä samoin periaattein, mutta on joitakin asioita jotka väistämättä aiheuttavat eroja koko vauva-aikaan.

Suurimpana erona kasvatuksessa on se että Zeldaa mä imetän kun taas Tiara oli melkein alusta asti korvikevauva ennenaikaisuutensa ja pienen kokonsa vuoksi. Molemmissa vaihtoehdoissa on puolensa enkä koe toista huonommaksi, vaikka tietenkin imetyksen puolesta puhuvat sen antamat terveyshyödyt. Tiaran kanssa oli todella helppoa kun Ottokin saattoi syöttää niin yöllä kuin päivälläkin pullosta. Zeldan kanssa taas melkeinpä ainoa ruuanlähde olen minä, muutaman kerran Zelda on saanut pumpattua maitoa pullosta mutta pullo ei nauti kovinkaan suurta suosiota meidän pienemmän neidin mielessä joten 99,9% ajasta Zeldaa syötän minä.

Tipazelda1Varmasti imetyksestä johtuen, Zelda on aikapaljon mun perään. Nyt kun ikää on tullut lisää se pari kuukautta ja hän ei ole enää vastasyntynyt, Zeldalle on tärkeää että äiti on lähettyvillä ja jos iskee hätä niin silloin hän yleensä rauhoittuu vaan mun sylissä. Tiara oli alusta asti ihan isin tyttö, aina rauhoittui nopeammin Oton sylissä ja nykyäänkin vielä Tiara on ihan Oton tyttö vaikka varmaan äitikin on ihan kiva hänen mielestään kun usein kertoo kuinka äiti on rakas ja ihana. Mä veikkaan että Zeldakin kun tuosta kasvaa vielä sinne puolenvuoden ikään ja päästään aloittamaan kiinteät niin sitten Ottokin saa suuremman roolin kun syöttäminen ei ole enää vain äidin juttu joten tästä en ota mitään paineita.

Imetys vaikuttaa tietysti myös yöuniin ja vieläpä aika paljonkin. Tiara alkoi kolmen kuukauden iässä nukkumaan 9-12h mittaisia kokonaisia yöunia mutta siihen asti hän oli heräillyt suunnilleen kolmen tunnin välein syömään koska alussa häntä piti pienen koon vuoksi herättää tasan kolmen tunnin välein syömään että paino saatiin nousemaan. Tiarakin onneksi aina nukahti heti syötön jälkeen, vaikka syöttöjä olikin niin tiuhaan. Korvike täyttää masua paremmin kuin rintamaito joten mä en usko että Zelda tulee nukkumaan yhtä pitkiä pätkiä ennen kuin me aloitetaan kiinteät. Mutta Zelda taas on synnäriltä asti nukkunut n. 5-6h mittaisen pätkän ja herännyt vain 1-2 kertaa yössä syömään enkä koe sitä ollenkaan rankaksi koska en missään vaiheessa ole joutunut valvomaan yöllä vaan tytsy jatkaa aina heti uniaan.

tipazeldaOlen siitä todella onnellinen että molemmat tytöt ovat aina olleet hyviä nukkumaan ja toivon että näin on myös jatkossa! Tiara nukkui alusta asti yönsä pinnasängyssä ja silloin kun hän vielä söi öisin niin aina jompikumpi meistä nousi lämmittämään pulloa ja toinen sitten syötti. Zelda taas nukkuu mun vieressä ja mä en usein edes itse herää kunnolla siihen kun Zelda syö. Mä koen olevani nyt paljon pirteämpi kuin silloin kun Tiara oli ihan pieni koska kyllä se pullonlämmitys oli paljon hankalampaa öisin kuin imetys ja siinä aina katkesi kunnolla yöunet kun taas nyt havahdun vain hetkeksi siihen että Zelda ähertää nälissään ja sitten jatkan unia.

En tiedä johtuuko hyvien yöunien aiheuttamasta pirteydestä vai siitä että esikoinen vaatii jo muutakin täytettä päiviin kuin sohvalla möllöttelyn ja silmiin tuijottelun, mutta Zeldan kanssa ollaan oltu heti alusta asti paljon menevämpiä kuin Tiaran. Tiaran kanssa meillä usein oli ensimmäisten viikkojen ja kuukausien aikana montakin päivää jolloin vain makoiltiin yhdessä sohvalla tai sängyllä ja ehkä käytiin vaunukävelyllä jos oltiin oikein meneväisellä tuulella. Zelda taas on ihan parin viikon ikäisestä ollut mukana niin leikkipuistossa kuin missä tahansa muuallakin. Ei me Tiarankaan kanssa pelkästään kotona völlätty mutta kuitenkin oltiin aikapaljon rauhassa omissa oloissamme ennen kuin uskaltauduttiin vauvakerhoon Tiaran ollessa jo neljän kuukauden ikäinen.

tipazelda2Tiaran kanssa oli ihanan rauhallista ja kiireetöntä, oli aikaa tuijotella pienen neidin tuhinaa loputtomiin ja loikoilla yhdessä vaikka koko päivä Oton ollessa töissä. Zeldan kanssa me otetaan rennosti yleensä silloin kun Tiara on päikkäreillä tai jo yöunilla, kun muuten menoa ja vilskettä kyllä riittää eikä kauheasti ole aikaa rentoiluun. Zelda on kuitenkin saanut paljon läheisyyttä koska imetykset ovat ihania läheisyystankkaushetkiä kiireen keskellä, ja koska Zelda on ollut paljon Tulan kyydissä esimerkiksi kauppareissuilla, kävelyillä ja ihan pienenä kotonakin. Täytyy muuten sanoa että Tula + tuplarattaat on autottomalle perheelle aivan loistava yhdistelmä kun käy tekemässä viikon ruokaostokset kerralla; kauppareissun päätteeksi toinen muksu reppuun ja näin on ruhtinaallisesti tilaa rattaissa ostoksille!

Näitä edellämainittuja juttuja lukuunottamatta me ollaan yritetty toimia mahdollisimman samalla tavalla Zeldan kuin Tiarankin kanssa. Antaa läheisyyttä ja aikaa, leikkiä, lorutella ja laulella. Zeldakin on tottunut jo pienenä kirjojen lukemiseen kuten Tiara koska usein lueskelen Tiaralle kirjaa ja Zelda kuuntelee myös siinä vieressä. Joskus myös luen kirjaa Tipalle samalla kun imetän Zeldaa. Zelda on myös tottunut sekä ruotsin kieleen että suomen kieleen jo pienestä kun Otto on puhunut ruotsia sekä Tiaralle että Zeldalle. Jännää nähdä miten Zeldan kielellinen kehitys sitten eroaa Tiaran kehityksestä, koska Zeldalle on puhuttu synnäriltä asti ruotsia ja Tiaralle vasta paljon vanhempana.

Tipazelda3Molemmat tytöt ovat luonteeltaan perustyytyväisiä ja rauhallisia, eivätkä pienestä hermostu. Kumpikaan ei ole koskaan inhonnut pukemista tai vaipanvaihtoa ja molemmat ovat aina olleet kovia syömään paitsi Tiara nykyään vähän vähemmän mutta se taitaa kuulua ikään. Neuvolakortteja vertaillessa huomaa ettei verrattavaa kauheasti ole, molemmista kirjoitetut tekstit alkavat yleensä aina sanoilla ”tyytyväinen, rauhallinen, suloinen…” tms. Se on neitien kehityksessä erilaista, että Zelda on kasvanut Tiaraa nopeammin koska Zeldan paino ei tippunut paljoa alussa toisin kuin siskollaan. Ja olihan meidän gasellisääri-Zelda siskoaan viisi senttiä pidempikin syntyessään.

Mä oon huomannut myös että kaikki tähänastiset taidot kuten esimerkiksi hymyileminen, nyrkkien löytyminen ja jokeltelu ovat Zeldalla tulleet suunnilleen paria viikkoa aiemmin kuin Tiaralla, johtuen varmasti siitä että Zelda oli syntyessään ollut sen viikon verran kauemmin kohdussa kasvamassa kuin siskonsa. Ei sitä turhaan sanota että yksi kohdussa vietetty päivä vastaa kahta kohdun ulkopuolella vietettyä. Mutta eipä noilla taidoilla mikään kiire ole, nyt toisen lapsen kanssa sen huomaa vaan aina yhtäkkiä että ”ai kato se osaa jo tehdä tuolla tavallakin!”, siinä missä ensimmäisen kanssa niitä uusia taitoja odotti kuin kuuta nousevaa ja niistä oli ihan ylenpalttisen innoissaan.

tipazelda4Kahden lapsen äitinä otteet ovat varmemmat ja luotan itseeni enemmän kasvattajana. Tiarasta on jo kasvanut ihana, hyvinkäyttäytyvä pikkutaapero joten jotainhan mun ja meidän on ainakin täytynyt tehdä oikein, miksemme siis onnistuisi Zeldankin kanssa! Loppuyhteenvetona se, että vaikka toimintatavat eroavat joiltain osin, periaatteet ovat edelleen tismalleen samat. Meillä on kaksi ihanaa tyttöä, niin erilaista, niin samanlaista♥

Oletteko muut kahden (tai useamman) lapsen äidit huomanneet että olette toimineet eri tavalla ensimmäisen ja toisen lapsen kanssa? Miten? Miten arki on muuttunut toisen lapsen kanssa? Onko muutokset tuntuneet suurilta vai onko kaikki ollut samanlaista kuin ennenkin?


41 Responses to “Niin erilaisia, niin samanlaisia”

  1. jensku sanoo:

    Meillä Alexin ja Joelin vauva-ajoissa ei oikeastaan ole ollut paljon eroja. Suurin ero on ehkä ollut se, etten ole Alexia halunnut antaa yökylään niin paljon, kun Joel taas on melko pienestä asti ollut paljon yökylässä. Joel oli ensimmäistä kertaa mummilla 2 yötä jo 3kk ikäisenä, Alexin taas hädin tuskin päästin puolivuotiaana yhdeksi yöksi, ja sekin tuntui vaikealta. Nykyään on jo paaaaljon helpompi antaa poikia yökylään kun tietää kuinka hauskaa heillä on ja kuinka hyvin he pärjäävät ja viihtyvät sukulaisten hellässä huomassa 🙂 Toinen ero, joka on ehkä myös osasyy ensimmäiseen, oli että Joelin vauva-aikana mua ei koskaan haitannut jos yksi tai useampi imetyskerta meni ohi ja Joel sai pullosta pumpattua maitoa tai korviketta. Alexia imettäessäni taas pelkäsin ihan hirveästi sitä, että edes yksi satunnainen pullosyöttö saisi pojan tottumaan pulloon niin ettei enää suostuisi rinnasta syömään. Ja kolmas ero, on se että osasin Alexin vauva-aikana ottaa paljon rennommin kaikki asiat. Jos ei ruoka maistunut, niin söi sitten myöhemmin yms. Joelin vauva-aikana taas stressasin pienimmistäkin asioista ja heti aloin miettimään että mikä on nyt vialla ja mitä teen väärin yms.

    Kasvatusperiaatteet sun muut laaja-alaisemmat asiat on ihan samanlaiset kummallakin, ja se on mun mielestä ihan luonnollistakin, että lapset kasvatetaan samalla lailla, samoilla periaatteilla.

    • Iina sanoo:

      Kiva että jaoit teidänkin kokemukset! Mä osaan niin samaistua tuohon rentoutumiseen, Tiaran vauva-aikana koitin tarkasti pitää kiinni kaikista rutiineista mut nykyään tärkeintä on että kaikilla on hyvä mieli 😀

      • Jepa sanoo:

        Mulla taas on mennyt ihan päinvastoin 🙂 Kun esikoinen syntyi niin sitä vain ajatteli ettei vauvalla tarvitse mitään rytmiä olla, sehän vain nukkuu ja syö jne. Itsellekkin tuli sitten tehtyä ruokaa mihin aikaan sattuu, eikä nukkumaan menollakaan ollut niin kiirettä. Nyt taas kun 4-vuotias rytmittää päivän niin vauvankin päivän on saanut paremmin rytmitettyä 🙂 Syö meidän kanssa samaan aikaan, nukkuu päikkärit tasaisin väliajoin ja niin pois päin. Tosin meidän vauva on jo tänään tasan 9kk, eli hieman vanhempikin kuin Zelda 😀
        Luulen kyllä että tää meidän järkkymätön päivärytmi johtuu omasta ylijärjestelmällisyydestäni, mutta tuskinpa siitä haittaakaan on.. 😀

  2. Peppi sanoo:

    Nii-in ihana kirjoitus, kiva lukea 🙂

  3. ann sanoo:

    kun ikäeroa on yli 10v niin kaikki on vähän erilaista. ja kaikkia uusia taitoja odottaa kuinkuuta nousevaa taas,kuin esikoisella

  4. mirkku sanoo:

    Sää oikeen loistat! Ihana lukee sun blogia kun oot aina niin positiivinen ja susta kyl huomaa että rakastat Tiaraa ja Zeldaa täydellä sydämellä 🙂 Ja tytöt on vaan niin suloisia molemmat.. <3

    Ihan mielenkiinnosta haluaisin kysyä et ootko koskaan pahalla päällä? 😀 tai joudutko koskaan "ärähtämään" Tiaralle? Tiara on niin kiltin oloinen pikkunapukka että mietin vain, tekeekö hän edes koskaan mitään ilkeyksiä ja kuinka hyvin tottelee jos häntä kielletään? 🙂

    • Iina sanoo:

      Voi että, kiitos ihan hirmuisen paljon♥♥ Ihanaa että mun rakkaus tyttöjä kohtaan välittyy myös blogin puolelle 🙂

      Oon mäkin joskus pahalla päällä, yleensä silloin kun stressaan liikaa työjuttuja 😀 Ja kyllä Tiarallekin joskus täytyy sanoa että hän teki tuhmasti tms mutta aika hyvin Tipa tottelee kyllä :)!

  5. Minka sanoo:

    Kyllä paljon varmemmat otteet olivat toisen lapsen kohdalla ja kun oli kokemusta melkein kaikesta, niin ei hermoillutkaan yhtä paljon.
    Meillä taas toteutui se, että poika oli ns. helpompi, koska tyttö on paljon tempperamenttisempi ja ei ole niin hyvin suostuteltavissa.
    Molemmat, vaikka ovat imetyksellä ovat aina nukkuneet pinnasängyssä, koska en uskalla pitää vieressä ja nukunkin paljon paremmin, kun lapsi on omassa sängyssä, vaikka yöllä joutuukin nousemaan sängyn reunalle imettämään. Hetkenhän vain se vauva-aika loppujen lopulta kestääkin.
    On niin ihanaa, kun imetys todellakin onnistui ja miten hienoa on, että sulla on nyt toinenkin kokemus vauva-ajan ruokinnasta.
    Se mikä välillä kans ärsyttää on, että mieskin voisi syöttää, mutta sitten taas se lämmitys ja pullojen pesu jää pois. Kummassakin hyvää ja huonoa. Onneksi vaipanvaihtoon ei ole äidin tai isän erllistä velvoitetta ;D
    Hienoa, kun on kuvat tollai vierekkäin mitä vertailla tytöistä. Mietin kans itse, että tässä LA:n lähestyessä voisi laittaa Leosta ja Arielista vauvakuvan ja nykyhetken kuvan, koska hiusväri, simät ym. tuntuvat olevan ihan erilaiset.
    Rv 34+3 on menossa ja ylimääräinen ultra on ens keskiviikkona, kun sijainen epäili perätilaa.. Mutta koitetaan nauttia kesästä, vaikka täällä suunnalla iso maha alkaa olemaan ikävästi tiellä 😀

  6. Kiva teksti! Meillä meni kuviot aika uusiksi toisella kierroksella, kun vauvoja tulikin kerralla kaksi – olihan siitä esikoisen vauva-ajasta tullut varmuutta itselle, mutta tosi paljon joutui asioita miettimään ihan uudella tavalla. Erona oli tietysti vielä sekin, että esikoinen syntyi aikoinaan pikkukeskosena ja kaksoset täysiaikaisina, eli päästiin heti kotiin sairaalasta.

    Alkuun meillä on kaikkia vauvoja ruokittu pumpatulla maidolla pullosta pienen koon takia, ja siinä oli tosiaan se kiva puoli, että isä pääsi osallistumaan siihen ruokintaankin, eikä itse ollut esim. alkuyön tunteina mitenkään korvaamaton, vaan mä pystyin nukkumaan parin syötön yli (meidän vauvat on heräilleet aika lailla ekoina kuukausina). Onneksi ovat kuitenkin kaikki sitten oppineet rinnalle, koska varsinkin kaksosten pullorumba on melkoista touhua.

    • Iina sanoo:

      Kiitos, mukavaa että tykkäsit! Heh, voin vaan kuvitella miten uusiksi kaikki on kahden uuden tulokkaan kanssa mennyt – ja nostaa hattua teille! En kyllä käsitä miten te kaksosten vanhemmat teette sen, mutta ihailen teitä todella paljon :D!

  7. Jonna sanoo:

    Uskon että jokainen kahden tai useamnan lapsen vanhemmat kasvattavat/hoitavat lapsia aina hiukan eri tavalla koska ovathan hekin yksilöitä ja erinlaisia mutta tottakai voi olla samoja piirteitä! Tää oli hyvä teksti, tykkäsin ja nyt odottelen että tutustutaan meidän uuteen viikariin ja nähdään onko mahdollisesti samanlainen vilkas tapaus kuin siskonsa vai vöhän rauhallisempi 😉

    • Iina sanoo:

      Aivan totta, oon ihan samaa mieltä 🙂 Ihania ihania ensimmäisiä hetkiä teille uuden pienokaisen kanssa, tutustukaa ja nuuskuttakaa sitä vastasyntyneen tuoksua varastoon♥♥

  8. Nimetön sanoo:

    Näin ihan täydellisesti aiheesta poiketen.
    Mitä te käytätte ehkäisynä, kun kerroit joskus jossain kysymyspostauksessa, että e-pillerit eivät ole sulle sopiva ehkäisykeino, niin mietin juuri, että mitä te käytätte e-pillereiden sijaan ? 🙂

    • Iina sanoo:

      Mun mielestä ehkäisy on senverran henkilökohtainen asia että täällä en siitä puhu – muuten kuin sen verran että tosiaan e-pillerit ei sovi mulle koska sen voi päätellä jo pelkästään siitä että kärsin aurallisesta migreenistä ja mun äidillä on ollut aivoinfarkti (pillerit nostaisi mun veritulppariskiä todella paljon lisää).

  9. E sanoo:

    Aivan ihana postaus 🙂 Tytöissä on kyllä hurjasti samaa näköä, mutta Tiara näyttää ihan selkeesti enemmän Otolta, kun Zelda taas on ihan sun näkönen! 🙂 Ainakin siis näin kuvien välityksellä. Ja hahah – tuntuu, että kaikki mun kommentit on ihan hirveetä hypetystä, mut no can do, kun ootte vaan niin mahtavan olosia! 😀

    • Iina sanoo:

      Kiitos paljon, kiva että tykkäsit!!♥ 🙂 Ja aivan totta, munkin mielestä Tiara on kuin ilmetty Otto ja Zeldassa on enemmän mun piirteitä 😀 Oot ihana, ei mua hypetys haittaa vaikka pienen punastuksen saatkin aikaan mussa kun kehut noin kovin! 😀

  10. Kata sanoo:

    Oisin kans halunnu kysyä Tiarasta, että laittaako Tiara koskaan vastaa, jos ei vaikka tahdo tehdä jotain vai suostuuko kaikkeen 🙂 tai et taida koskaa olla pahalla päällä… tai jos käyt vessassa niin onko sillä aikaa pakastimesta vedetty ruoat alas ja lelut heitetty keittiön ikkunasta ulos 😉 (esimerkit meijän lasten touhuista)

    Pikkuneidistäkin on nyt kirjoitettava jotain, Zelda nimestä on tullu ihan mun suosikki, tosi kaunis ja ihana <3 ja hääblogia seuraan myös innolla!

    • Iina sanoo:

      No ei Tiara kaikkeen suostu mitenkään ilomielin (esim tulemaan vedestä pois tänään kun oltiin uimassa) mutta yleensä tottelee sitten ihan nätisti kun kerron miksi jotain vain täytyy tehdä 😀 Ja ei Tiara sillä aikaa tee kyllä mitään yleensä kun mä käyn vessassa, huoletta uskallan käydä (kop kop!) 😀 Täytyy toivoa että näin on jatkossakin!

      Kiva että tykkäät Zelda-nimestä, mäkin ihastun siihen kokoajan enemmän ja enemmän! Kiitos paljon kivasta kommentista ja ihanaa kesänjatkoa teidän perheelle :)!!

  11. Nimetön sanoo:

    Pakko tulla kommentoimaan, ettei joku nyt vaan mene turhaan lopettamaan imetystä sen takia, että sanoit korvikemaidon täyttävän mahaa paremmin. Todellisuudessahan asia menee niin, että korvike on vauvan mahalle ja suolistolle huomattavasti vaikeammin sulatetavaa kuin rintamaito eli vaikka korvikkeella syöttöväli voikin olla hieman pidempi niin vauvan masulle se on huono. Rintamaito taas sulaa hyvin, koska se on juuri ihmisvauvan ruuansulatukselle tehty.

    Ja myöskään kiinteiden aloituksen kanssa ei kannata pidempien unien toivossa kiirehtiä, sillä useammin siinä käy niin päin, että vauva saa turhan ajoissa aloitettujen kiinteiden takia vaan masuvaivoja ja nukkuu entistä huonommin. Eli ellei neuvolasta muuta ohjeisteta niin kiinteät kuvioihin vasta 4kk iässä aikaisintaan ja imetyksen sujuessa mieluiten vasta 5-6kk iässä.

    • Iina sanoo:

      Mun mielestä on jotenkin tosi hassua että jopa postaukseen missä todella puhun 6kk täysimetyksen puolesta omakohtaisella kokemuksella tulee tälläinen kommentti 😀 en todella kykene ymmärtämään noin kovaa pätemisen tarvetta, anteeksi! Kommenttisi oli kyllä ihan asiallinen ei siinä mitään mutta en vain mitenkään löydä tekstistäni sille perustetta.

      • Nimetön sanoo:

        Et sitten julkaissut vastaustani? No kirjoitan varmuuden vuoksi uudestaan, jos se vaikka hukkui johonkin.

        Kommenttini ei siis ollut suoranaisesti sinulle tarkoitettu vaan kaikille blogin lukijoille. Mainitsit kyllä ohimennen imetyksen terveyshyödyn, mutta silti tietämättömälle voi tekstistä selvästi jäädä sellainen kuva, että korvike on lähes yhtä hyvää ja jopa täyttää mahaa paremmin, vaikka asia ei ole niin. Vaikka korvike onkin rintamaidon jälkeen toisiksi paras ruoka vauvalle ja korvikkeellakin kasvaa hyvin niin rintamaito on todella paljon parempaa. Korvike on vähän kuin halpa kopio (vaikkakin kallis sellainen) eli sillä pärjää ihan hyvin, mutta aito tavara on silti älyttömästi parempi. Halusin siis vain oikaista väärän tiedon, enkä oikein ymmärrä miksi vastasit noin kärkkäästi.

      • Jepa sanoo:

        Minä en ymmärrä myöskään sitä miksi näitä faktoja pitää aina jonkun tulla latelemaan.. Varsinkaan kun mikään ”fakta” ei päde kaikkiin vauvoihin. Esimerkiksi meidän esikoisemme oli pelkällä rintamaidolla vain ensimmäiset 3vrk, eli vain sairaalassaoloajan. Kotiuttamistarkastuksessa kerroin imetyksen aikaisista kivuista, sekä verestävästä nännistä. Vauva myös söi huonosti ja tissillä lähinnä vain kätisi, sekä kärsi pahoista mahavaivoista. Lääkäri sanoi, että mikäli imettäminen on meille molemmille vaikeaa, ei ole mitään pakkoa imettää. Kotona imetin vielä pari-kolme viikkoa korvikkeen tukemana, mutta sekä minä että mieheni huomasimme yhteyden rintamaidossa ja mahavaivoissa. Omille kivuilleni ei ollut niin väliä, mutta koska vauvan olo helpotti rintamaidon/pulloruokinnan myötä, meidän vauvastamme tuli korvikevauva. Ja syöttövälit eivät kyllä harventuneet tämän myötä; edelleen syötiin 2 tunnin välein öin ja päivin. Tästä varmaan on myös hyvä päätellä miksi neuvolassa ohjeistettiin aloittamaan iltapuurot vajaan 4kk:n iässä. Tämä korvikevauva on nyt lähes 4-vuotias miehenalku, joka ei eläessään ole sairastanut mitään yhden illan kestänyttä pientä kuumetta kummempaa.
        Useimpien neuvolantätien ohjeet ovat suoraan kirjasta opittuja. Onneksi meidän kohdallemme on sattunut th, joka osaa käyttää myös maalaisjärkeä, eikä kiellä totaalisesti mitään mitä ei ole vielä kokeiltu.. Ei ole tarvinnut (eikä ole tullut mieleenkään) ikinä kysellä häneltä lupaa siihen mitä ME saamme MEIDÄN vauvallemme syöttää. Kaikkea voi kokeilla, jos ei sovi niin siirretään myöhemmäksi.
        Ennenhän, jopa vielä 60-70-luvulla, on lasten terveyden ABC-kirjoissa opastettu juottamaan sokerista mehua 3kk ikäisille ja perunaa jo 2kk ikäiselle. Silti meidän vanhemmistammekin on tullut ihan normaaleja ja terveitä, eikö? Vaikka kukaan (en siis minäkään :D) ei nykypäivänä edellämainituin tavoin toimisi.

        Anteeksi tää hirveän pitkä virsi, mutta mua vaan kahden ahmattivauvan epäonnistuneiden imetysten jälkeen ottaa päähän tällainen yleistäminen.

  12. Essi sanoo:

    Ei liity oikeen aiheeseen mut oon miettinyt et ootteko ajatellut ostaa vaunuihinne tälläisen tapaista homaa: http://verkkokauppa.babystyle.fi/products/view/2920/pl . Uskoisin tollaisen olevan kätevä! Ja muuten Tipa ja Zelda on jotenkin ihan saman näköiset mutta on Tiara kumminkin ihan Otto kakkonen ja Zelda yhtä kaunis kuin mammansakin!

    • Iina sanoo:

      Oon itseasiassa miettinyt mutta kun mä oon ihastunut sellaisiin Färg&Formin vastaaviin mutta en enää muista mistä nettikaupasta niitä sai ja en ole googlettamalla löytänyt! Täytyykin tehostaa taas etsintöjä, kiva että muistutit :D! Ja oon samaa mieltä, Tipa on kuin ilmetty Otto ja Zeldassa enemmän mun näköä (vaikka Zeldakin on onneksi perinyt pitkät ripset Otolta :D)

  13. Katja sanoo:

    Mistä nää siun blogien nimet tulee? 🙂 Oon miettinyt jo älyttömän pitkään, en tiiä ootko kirjoitellut siitä aikaisemmin!

  14. Katja sanoo:

    Mistä nää siun blogien nimet tulee? 🙂 Oon miettinyt jo älyttömän pitkään enkä muista ootko sanonut siitä aikaisemmin!

  15. Nimetön sanoo:

    Muistatko vielä ekan kerran, kun pitelit jonkun vastasyntynyttä vauvaa? Kaveri synnytti ja kun mentiin parin viikon päästä käymään ja sain vauvan syliin, niin en melkein uskaltanu hengittääkkään, kun pelkäsin, että se hento olento menee rikki 😀 Ja muutenkin itelläni iso vauvamasu, niin ei meinannu mahtua toista lasta enää syliin.

  16. dd sanoo:

    siis miks annatte zeldan nukkua teidän kanssa? tulee olemaan aika vaikeeta siirtää se sitten joskus omaan sänkyyn.. ja tota menoa teillä on unikaveri vielä 5 vuotiaanakin..

    • Nimetön sanoo:

      Ei se siirto oo välttämättä yhtään vaikeeta jos vaan opettaa lapsen nukahtamaan edes välillä päiväunille ilman tissiä pinnasänkyyn. Meillä suju siirto täysin ongelmitta 7kk iässä kun tyttö söi enää kerran yössä eikä vieressä nukkumiselle ollu oikeen tarvetta enää

  17. Marie sanoo:

    Mahtava nähdä kuinka sinusta on tullut todella ihana ja vastuuntuntoinen äiti. Luulen, että lapsistasi kasvaa sellaisia, joiden kasvatusta ja käytöstapoja kehutaan. Osaat hienosti antaa aikaa ja kuunnella lasta.
    Hienoa Iina Laura!

  18. Nimetön sanoo:

    Just sanoit joskus täällä että oot tajunnu että näyttää paljo paremmalta ku hymyilee eikä väännä ihme ilmeitä ja se on kyllä niin totta ! Juuri hyvä vertaus kuva tässä postauksessa, hymysi saa kyllä sinut hehkumaan ! En tosin voi allekirjoittaa sitä itseni kohdalla, ehkä mä en ole vaan vielä löytänyt sitä ”kaunista” hymyäni 😀 Olen vuosia sitten törmännyt kuviisi joskus galleriassa ja oli sitten aika jännä löytää blogisi yhtäkkiä ja huomata huikea muutoksesi. 🙂

    • Iina sanoo:

      Haha joo, se oli joskus piiitkästi yli vuosi sitten, ei onneksi ihan just ;D! Kiitos paljon!♥♥ Kyllä se hymy sieltä tulee, kun ajattelee samalla kivaa asiaa joka oikeasti hymyilyttää! 😀 Onneksi galleria-ajoista on jo tullut vähän kasvettua, vaikka toki lämmöllä muistelen sitäkin aikaa 🙂 Mukavaa kesää!

  19. Jepa sanoo:

    Tuo uusien taitojen odottaminen on kyllä niin totta! Jotenkin esikoisen kanssa oli tosi kiire nähdä kuinka vauva kehittyy, kun kaikki oli itsellekin niin uutta ja ihmeellistä. Nyt toisen lapsen kanssa sitä vain toivoo ettei aika menisi niin nopeasti, kun kerran on jo nähnyt sen kuinka nopeasti vauvavuosi kuluukaan. Esikoinen meillä sentään odotteli ryömimään lähtemistäkin 9kk ikään saakka ja kävelemään oppi 13kk iässä, mutta tämä toinen.. Ryömimään 7kk, seuraavana päivänä jo konttasi ja seuraavalla viikolla nousi tukea vasten seisomaan ja oppi samalla kävelemäänkin huonekaluja vasten. Mutta monestihan nämä pikkukakkoset lähtee nopeasti liikkeelle, kun on isosisarus josta ottaa mallia ja jonka perässä on kiva kontata 🙂 Ei mene teilläkään enää kauaa kun Tiara jo menettää hermonsa kun pikkusisko seuraa joka paikkaan sotkemaan leikit 😉

  20. Iina sanoo:

    Haha, samaa oon kuullu et pienemmät lähtee usein aiemmin liikkeelle kun pitää päästä isosisarusten perään :D! saa nähdä miten meillä käy! Mut ois kyllä ihanaa kun aikaa vois hidastaa♥

Kommentoi

Sinun pitää kirjautua kommentoidaksesi.