Mä olen kirjoittanut kaksi postausta, ehkä useammankin, joissa olen ylistänyt meidän Mountain buggy duet -rattaat maasta taivaaseen. Nyt on kuitenkin vähän erilaista sanottavaa, tai aika todella erilaista, mä oon nimittäin valmis heittämään rattaat vaikka parvekkeelta alas kun alan olla niin kypsä niiden kanssa säätämiseen.

Mountain buggyissa on siis ilmakumirenkaat, toisinsanoen niitä pitää pumpata ja rengas saattaa puhjeta joskus. Saattaa puhjeta on aika lievä ilmaisu kun puhutaan meidän rattaista, tämän talven aikana nimittäin meillä on rengas tai renkaat vaihdettu kokonaan uuteen kaksi kertaa, sisäkumit uusiin kaksi kertaa ja näiden vaihtojen lisäksi paikattu yli viisi kertaa. Ensimmäisen kerran rengas puhkesi loppusyksystä, kun harsoa kiinni pitämässä olleesta pyykkipojasta irtosi terävä metalliosa ja puhkaisi renkaan. Tämän ymmärsin oikein hyvin, vaikka tokihan se vähän ketutti.

Talven aikan renkaat ovat kuitenkin repeytyneet saumoistaan rikki, ja puhjenneet niin monta kertaa että tämä alkaa olla suorastaan epätodellista. Me ei olla ajettu lasinpalasista, ei leikelty saksilla reikiä tai kerätty rattaisiin niin paljoa painoa että renkaat eivät kestäisi. Renkaat ovat yksinkertaisesti täyttä kuraa. Nyt meillä on rengas taas repeytynyt niin pahasti että olisi jälleen kerran aika tilata uusi, mutta en kyllä tiedä jaksaako enää edes yrittää, niin turhalta se tuntuu. Uusi rengas maksaa 36 euroa, joten tuntuu aika ärsyttävältä maksella sitä kokoajan uudelleen ja uudelleen kun tietää renkaan hajoavan kuitenkin todella nopeasti.

Jos olisin tämän tiennyt ostopäätöstä tehdessäni, en ikimaailmassa olisi hankkinut näitä rattaita, ja siksi, silläkin uhalla ettei koskaan saada meidän rattaita myytyä, mä haluan kertoa tästä ettei kukaan muu enää tee samaa virhettä kuin me. Olen lisäksi kuullut parilta tutultani samoja kokemuksia Duetien renkaista, eli meillä ei satu vain olemaan kerta toisensa jälkeen maanantaikappaleet renkaina, vaan ne oikeasti ovat aivan surkeat.

Seitsemänsadan euron rattaille on tullut aika monta euroa lisähintaa, ja jos me ikinä halutaan nämä myydä on renkaat pakko uusia ennen sitä, ja siitä tulee taas ekstraa. Tuntuu tosin pahalta laittaa vahinko kiertämään, nämä vaunut pitäisi vetää pois markkinoilta ainakin Suomessa, koska Suomen talvea ne eivät kestä vaikka kesällä kulkivatkin vielä kuin unelmat. Kuitenkin olisi kiva saada vaunut myytyä eikä vain heittää roskiin.

Ilokseni voin ilmoittaa että meille on pian tulossa ratastilanteeseen parannusta, mutta nyt kyllä ketuttaa tosi paljon se että rattaat seisovat käyttökelvottomina parvekkeella ja me joudutaan sumplimaan miten päästään liikkeelle kahden alle kolmivuotiaan kanssa.

Onko teillä samanlaisia kokemuksia Mountain Buggy Dueteista tai joistain muista rattaista?

Eilen käytiin ihanalla, inspiroivalla aamiaisella Milttonin showroomilla mun kolmen ystävän Kaislan, Oonan ja Jemmin kanssa, juttelemassa arjesta ja siitä miten arjen voi viedä uudelle tasolle, Pepsi Nextin hengessä #Nextille levelille. Olen henkeen ja vereen arjen puolestapuhuja, kuten varmaan olette lukijoinakin huomanneet, eli aihe oli todella sydäntä lähellä ja me saatiinkin todella hyvä keskustelu aikaiseksi.

Oltiin yhtä mieltä siitä, että arki on kaiken perusta, ja jos arki ei toimi, ei toimi mikään muukaan. Suurin osa elämästä on arkea, juuri sitä tavallista, jokapäiväistä elämää. Kaikkea ei kannata jättää huippuhetkien varaan, vaan panostaa arjen toimivuuteen jolloin niistä elämän merkittävistä tapahtumistakin jaksaa nauttia täysillä. Jokainen kaipaa myös luksusta arkeen, niitä suuriakin nautinnon hetkiä, mutta pienissä iloissa onni asuu.

Millaisista palasista sinun arkesi koostuu? Meidän arkemme on tasapainoilua Oton duunin, mun blogihommien, lasten, oman ajan, parisuhdeajan, ystävien ja nukkumisen välillä. Aikataulujen kanssa saa todella sompailla, ja ne omat rauhalliset hetket ovat tiukassa. Viikonloppuna hämmennyin kun pysähdyin ajattelemaan, että milloin mulla on viimeksi ollut tylsää. Ei tullut mieleen. En osannut nimetä hetkeä, jolloin mulla ei olisi ollut mitään tekemistä, tai en olisi tehnyt jotain. Mulla on ehkä vähän ikävä tylsää, mutta samaan aikaan arvostan sitä että olen käyttänyt viimeisen vuoden ajalta suunnilleen jokaisen sekuntin johonkin itselleni merkitykselliseen. Eiköhän niitä tylsiäkin hetkiä tule tulevaisuudessa olemaan ihan tarpeeksi, nyt voi nauttia siitä että tekemistä riittää.

Jos miettii kokonaiskuvaa, on ehdottomasti tärkeää, että on sellaisessa ammatissa, mistä itse nauttii. Työ haukkaa meidän arjestamme unen lisäksi suurimman osan, jättäen vain hajanaisia tunteja sinne tänne, jotka käyttää sitten johonkin muuhun. Itse olen siitä onnellisessa asemassa, että saan sekä olla lasten kanssa kotona, että tehdä blogijuttuja sivutyökseni siinä ohessa. Vaikka arki on kiireistä, välillä stressaavaakin, koen sekä meidän ihanat lapset, että rakastamani blogipuuhat ennenkaikkea voimaannuttavana ja energisoivana arjen osasena, joka itseasiassa tekee arjesta kauniimpaa.

#ArjenPienetAsiat. Blogi kannustaa mua panostamaan arjen pieniin hetkiin, tekemään inspiroivaa aamupalaa, sisustamaan lastenhuonetta, nappaamaan kuvan maailman suloisimmasta hymystä lapseni kasvoilla. Bloggaaminen on ehdottomasti auttanut mua löytämään niitä onnenhippuja arjesta. Bloggaamisella ja somella on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Kun jokapuolelta tulvii terveellisiä superfood -smoothieita, treenikuvia ja kertomuksia kolmevuotiaiden sellonsoittomaailmanmestaruuksista (no ei ihan, but you get the point?), tulee väkisinkin joskus mieleen ajatus että ”Onko noiden arki todella aina tuollaista?”.

#ÄläVertaa. Vertailu on yhä luonnollisempi ja suurempi osa ihmisten arkea, sillä toisten arki, toisten huippuhetket ja toisten elämät tunkeutuvat tajuntaamme jokaisesta mediasta. Blogit ja some luovat paineita, kun omaa riisimuroja ja makaronimössöä sisältävää arkeaan vertaa toisten macaronseihin ja shamppanjatastingeihin, mutta onko niitä paineita järkevää ottaa? No ei ole. Somea kannattaa lukea kriittisin lasein. Vaikka meidänkin elämä saattaa näyttää joskus kauniilta ja glamourintäyteiseltä, löytyy meidänkin arjesta niitä ihan samoja pukemisraivareita ja kärtsänneitä kananugetteja kuin muiltakin.

Itselleen kannattaa olla armollinen, eikä verrata muihin. Sinun arkesi on juuri niin hyvää kuin itse siitä teet, vaikka toki on myös asioita joihin ei itse voi vaikuttaa. Väitän kuitenkin että jokainen kykenee parantamaan arkeaan edes jollain tasolla, jos itse niin haluaa. Myös somea käyttäville ystävilleen ja bloggaajille kannattaa olla armollinen, eikä hermostua siitä että kuvissa näkyy yleensä kauniita asioita ja huippuhetkiä. Suurin osa lukijoista ei kuitenkaan haluaisi nähdä jatkuvasti arjen harmautta, kaatuneita maitoja ja sotkuista vaatekaappia, vaikka niitä joskus postauksiin kaipaisikin, sillä blogien tehtävä on inspiroida.

Miten arkea sitten voi parantaa? Yksinkertaista. Tee niitä asioita mistä sinä nautit, niin paljon kuin mahdollista. Etsi ne arjen pienet osaset joihin voit vaikuttaa, ja vaikuta niihin. Syö ruokaa mistä pidät. Heittäydy lapseksi lastesi kanssa ja leiki hetki supervauhdikasta saippuaoopperaa barbeilla. Käy lenkillä juuri sillä kivalla rantareitillä joka tekee sinut iloiseksi. Näe ystäviä keskellä viikkoa. Nauti kupillinen lempikahvia. Vältä kiirettä, jotta ehdit pysähtymään ja muistamaan kaiken tarpeellisen. Ja mikä tärkeintä, silloin kun se maito kaatuu, muista että olet silti paras ja mahtava, ja se on vain maitoa.

Yhteistyössä Pepsi Next.

Miten teidän mielestänne arkea voi viedä nextille levelille? Mikä tekee arjesta kaunista? Otatteko paineita muiden arjesta tai vertaatteko itseänne muihin?

Voin ilokseni ilmoittaa, että 17. toukokuuta mä suuntaan vaate- ja kenkäsäkkeineni Tampereen Pakkahuoneelle Minimuotikirppikselle myymään. Mulla on pitkään ollut jo haaveena päästä eroon vauvavuosien tavarataivaasta, ja nyt lataan kaiken toivoni tähän huipputapahtumaan jonka keulabloggaajakaartin osana mulla on kunnia olla. Minimuotikirppis järjestetään viimevuonna ensimmäistä kertaa järjestetyn Muotikirppiksen yhteydessä, ikäänkuin tapahtuman pikkusiskona, ja me Kideläiset edustamme tapahtumassa näkyvänä yhteistyökumppanina.

Kideistä myymään on tulossa mun lisäkseni ihanat Helia äitiyshousuista, ja Kultahipun Evelina. Muita varmistuneita bloggaajia ovat Hunajaista -Riikka sekä Magicpoksin Maj. Teillä kaikilla on mahdollisuus tulla tapahtumaan myymään omia hyväkuntoisia lastenvaatteitanne, sekä tapaamaan meitä bloggaajia siinä samalla. Pöytien ennakkovaraus alkaa perjantaina 11.4. klo 10 ja kannattaa toimia nopeasti jos haluaa itselleen paikan, sillä pöydät tulevat menemään nopeasti!

Kunnon kirppistapahtumassa on ihan omanlainen fiiliksensä nettikirppuihin ja itsepalvelukirppiksiin verrattuna, kun ostettava vaate tai kenkäpari saa tarinan ja hinnoista voi vaikka vähän koittaa tingata. Hietalahden kirpputorin suurena ystävänä suuntaan mielelläni katsomaan mistä on Tampereen kirppismeiningit tehty. Toivottavasti pääsen tapaamaan sankoin joukoin lukijoita Tampereelta, tai kauempaakin, ja tekemään itsekin ihania kirppisostoksia!

Minimuotikirppis siis Tampereella, lauantaina 17.5. klo 11-16. Ennakkoilmoittautuminen myyjäksi alkaa ensi viikon perjantaina, 11.4. klo 10.00 ja ilmoittautuminen torstaina 17.4. klo 10. Minimuotikirppiksen FB-sivuja seuraamalla pysyt kärryillä tapahtumasta, ja aikatauluista. Toivottavasti tavataan Tampereella!