Lauantaina oli juhlantäyteinen päivä, kuten koko viikonloppu, ja juhlahumu alkoi ihanilla babyshowereilla. Oonalla, meidän naapurilla ja rakkaalla ystävällä on melkein sama laskettu aika kuin mulla oli viime toukokuussa, ja babyshowereitakin juhlittiin tismalleen samana viikonloppuna kuin mun juhlia vuosi sitten. Tulipa jotenkin niin haikea fiilis, etenkin kun samaan aikaan sitten juhlittiin oman ”vauvan” 1v-synttäreitä, aika hyvin kuvasti tätä ajankulua tällainen järjestely.

Oonan äiti ja sisko olivat järjestäneet upeat juhlat Oonan ja tulevan pikkutytön kunniaksi ja tarjolla oli ihania herkkuja ja mukavaa yhdessäoloa. Arvuuteltiin vauvan syntymäpäivää, strategisia mittoja sekä nimeä, ja kirjoiteltiin vauvalle terkkuja ja vanhemmille hyviä neuvoja. Mä kirjoitin yhden neuvon kahteenkertaan alleviivattuna: Älä stressaa. Se on mun mielestä aika hyvä neuvo, vaikka tuppaa kyllä aina joskus unohtumaan itseltäkin. Äitiys ja vanhemmuus on kuitenkin himpun verran helpompaa kun luottaa itseensä ja omiin kykyihinsä, eikä murehdi turhia, eikö vain?

Pääsin vaihtamaan nukkevauvalta vaippaa silmät sidottuna ja suoriuduin omaksi yllätyksekseni aika hyvin ja voitin! En ehkä osannut kohdella vauvaa silmät sidottuna yhtä hellästi kuin omia naperoita yleensä, mutta onneksi se ei tainnut haitataa chuchu-nukkea kauheasti, haha. Vaatteetkin sain päälle ja tutin suuhun, ihan hyvä suoritus se oli!

Viime aikoina lähipiirissä on ollut hurjasti raskaus- ja vauvauutisia ja sitä ei voi kyllä sanoin kuvailla miten onnellinen olen kaikkien puolesta! On ihanaa päästä seuraamaan kun syntyy mahtavia minityyppejä ja pian meidän tytötkin saavat uusia leikkikavereita. Vauvakuumetta mulle ei itselleni ole onneksi tullut, mutta odotan kyllä innolla että saan ihania pikkuisia meille toivottavasti joskus hoitoon ja pääsen ainakin sylittelemään ihania vauvantuoksuisia minejä. Tämä on mulle ja meille myös ihana uusi tilanne, me kun oltiin oman ystäväpiirimme ensimmäinen vauvaperhe ja mä toivon että voidaan olla myös ystäville apuna ja tukena, samalla tavalla kuin he ovat olleet meille.

Nyt mun täytyy alkaa pakkaamaan, sillä iltapäivällä lähtee lento kohti maata jossa en ennen ole käynytkään. Mitähän mä otan mukaan? Siellä on säätiedotusten mukaan 15 astetta lämmintä tänään, mikä kuulostaa ainakin kivemmalta kuin tuo puhelimeni ilmoittama Helsingin yksi miinusaste. Kerron tosiaan myöhemmin lisää, laitan ainakin Instagramiin (@iinalaura) kuvia vielä lentokentältä ja koitan sitten hotellilla käyttää vaikka wifiä ja laittaa lisää kuvia myöhemmin!

Ihanaa tiistaipäivää kaikille!♥

Kerroinkin tuossa pahimman häähumun aikaan että olen tänä keväänä mukana Nikonin kampanjassa, jossa pääsen testaamaan aina muutaman viikon kerrallaan Nikon 1 -sarjan vaihdettavilla objektiiveilla varustettuja kompaktikameroita. Ensimmäisenä testissä on ollut vaaleanpunainen ja söpö Nikon 1 S1. Tämä kampanja tuli kyllä loistavaan saumaan, sillä erilaisissa tilaisuuksissa käydessä jättikokoinen järkkäri on kömpelö, hankala ja aikaa sekä tilaa vievä kapistus, ja kaipasinkin juuri sille jotain vaihtoehtoa.

Olen päässyt testaamaan S1:tä nyt jo vähän pidemmän tovin, ja testannut sitä oikeastaan kaikenlaisissa tilanteissa, mitä mun elämässä sattuu tulemaan eteen. Olen kokeillut lapsikuvausta, asukuvausta ja tilannekuvausta, sekä testannut myös videokuvausta. Sain testiin kameran ja sen oman päivittäiseen kuvaukseen tarkoitetun, 2,5-kertaisella zoomilla varustetun Nikkor 1 11-27,5mm f/3,5-5,6 objektiivin lisäksi myös kaksi muuta objektiivia, 32mm supervalovoimaisen teleobjektiivin, sekä 10-100mm f/4,0-5,6 zoomiobjektiivin joka on erityisesti tilannekuvaukseen aivan mahtava tärinänvaimennusjärjestelmänsä ansiosta.

Vaihdettavia objektiiveja tukevat kompaktikamerat ovat todella paljon monikäyttöisempiä, kuin peruspokkarit, sillä objektiivilla on kyllä suuri vaikutus millainen kuva siihen kameran näytölle ilmestyy. Nikon 1 -kameroihin on saatavilla tällä hetkellä kolmetoista erilaista Nikkor 1 -sarjan objektiivia, joista varmasti löytyy omansa kaikkiin tilanteisiin. Mä olen kokenut tämän kolmen objektiivin kombon juuri omiin tarpeisiini sopivaksi, näistä on löytynyt sopiva vaihtoehto kaikkiin kuvaustilanteisiin.

32mm f/1.2 objektiivi on se jota olen kaikkein eniten käyttänyt, sillä silloin kun aloitin testijakson, oli vielä helmikuu ja todella pimeää. Objektiivin valovoimaisuus on hämmästyttävää, ja mielestäni se on juuri oikea objektiivi blogikuvaukseen, sillä se antaa kauniisti syvyysterävyyttä kuviin ja saa asut ja muotokuvat näyttämään hyvältä. Zoomiobjektiivilla olen kuvannut videokuvaa Zeldan kävelemään oppimisesta, sekä esimerkiksi koruja ja muita juttuja joiden kuvaamiseen teleobjektiivi ei ehkä ole ainakaan se helpoin vaihtoehto.

Aiemmin olen käyttänyt vain Canonin järjestelmäkameroita, joten mua jännitti ehkä se että Nikonissa kaikki menee eri tavalla. S1 on kuitenkin osoittautunut todella helppokäyttöiseksi, ja eri tilanteissa on tullut testattua sen yksinkertaisia ja käteviä ominaisuuksia kuten parhaan hetken kuvausta ja reaaliaikaista kuvanhallintaa. Niistä on erityisesti hyötyä juuri hektisissä tilanteissa joissa on paljon liikettä, kuten esimerkiksi muotinäytöksessä tai pressitilaisuudessa, sekä tietysti myös vilkkaiden muksujen kanssa.

Yksi asia joka mulle ensin tuotti vähän hankaluuksia, oli se että kuvanottohetkellä kohdetta katsotaan näytöltä, eikä suoraan etsimestä. Kolme vuotta järkkäreillä yksinomaan kuvanneena oli vaikeaa tottua siihen että kaiken näkeekin vain näytöltä. Pakko ehkä tunnustaa että muutaman kerran olen painanut silmän kiinni näyttöön ja ihmetellyt miksi mitään ei näy. Mutta laitettakoon se tottumattomuuden (ja blondiuden) piikkiin, ei kameran syyksi. Nyt kun kameralla on tullut kuvattua enemmän, se ei tunnu enää niin haastavalta, vaikka kieltämättä joissain tilanteissa sitä ominaisuutta kaipaisi.

Parasta kamerassa on ehdottomasti sen kompakti koko, se on helppo napata mukaan eikä vie paljoa tilaa. Helppokäyttöinen on myös hyvä sana kuvaamaan S1:tä, sillä sitä se todella on. Mä kaipaan ehdottomasti vielä koulutusta kameran käytössä, enkä koe olevani mikään ammattilainen, mutta niihin tilanteisiin missä itse tarvitsen ja käytän kameraa, on S1 ollut aika passeli. Jään ehdottomasti odottamaan myös muiden Nikon 1 -kameroiden testausta, sillä on jännä miten paljon ominaisuuksia niin pieneen kokoon voi mahduttaa, ja on mahtavaa päästä vertailemaan eri kameroita. Nikon 1 on sarjan yksinkertaisimpia kameroita, ja mielestäni se palvelee peruskuvaajan tarpeita paremmin kuin hyvin.

Nämä kaikki ylläolevat kuvat olen kuvannut Nikon 1 S1:llä ja suurin osa niistä on esiintynyt blogissakin. Eivät kyllä ainakaan minun mielestäni häviä järjestelmäkameran kuvanlaadulle, vai mitä olette mieltä? Oletteko huomanneet viime aikoina blogissani eroa kuvanlaadussa, että mitkä kuvat on kuvattu järkkärillä, mitkä kompaktikameralla?

Nikon 1 S1.ssä on noin pieneksi kameraksi todella suuri ISOherkkyys, 100-6400, mikä mahdollistaa tarkkojen kuvien ottamisen myös heikossa valaistuksessa. Tämä on ollut oiva apu etenkin erilaisissa ravintoloissa järjestetyissä pr-tilaisuuksissa, sillä niissä on yleensä aika heikko valaistus ja tarkkojen, hyvin kuvien ottaminen on joskus hankalaa. Luonnonvalossa kuvaaminen on helppoa kenelle tahansa, mutta ne todelliset haasteet tulevat vastaan juurikin heikossa valaistuksessa. Oman apunsa heikossa valaistuksessa kuvaamiseen tuo tietysti myös se aiemmin mainitsemani 32mm objektiivi, joka suurella 1,2 aukolla antaa kuville valoa todella huonoissakin valaistusolosuhteissa.

Tulen siis testaamaan vielä muitakin Nikon 1 -kameroita, sekä osallistumaan Nikonin valokuvauskouluun vielä tänä keväänä, ja toivon että etenkin siitä koulutuksesta tulee olemaan huomattavaa hyötyä blogikuvauksessa. Haluan oppia ottamaan tajunnanräjäyttäviä, eloisia ja valovoimaisia kuvia kaikissa tilanteissa, kaikista kohteista. En malta odottaa että pääsen kokeilemaan lisää ja kirjoittamaan kokemuksista!

Yhteistyössä Nikon.

Viimein pääsin kirjoittamaan meidän tyttöjen välikausivaatteista, joista monet ovat kyselleet! Me saimme siis Reimalta Zeldalle Fella-haalarin, ja Tiaralle Tuike-takin, sekä molemmille tytöille makeat vihreät Orawa-tennarit. Vaatteet ovat olleet nyt testissä muutaman viikon sitä parin päivän takatalvea lukuunottamatta, ja tyytyväisiä ollaan. Melkein-yksi-vuotiaan ja omatoimisen 2,5-vuotiaan kanssa ulkovaatteilta vaaditaan aika paljon. Zelda on juuri siinä iässä että konttaa menemään hirmuista vauhtia ja polvet ovat koetuksella. Tiara taas on viime vuoden hienohelmailun jälkeen enemmän innoissaan kuin koskaan kaikesta, mitä ulkona voi tehdä. Läträtä lätäköissä, rakentaa hiekkalaatikolla, kontata talven jäljiltä liejuisella nurmikolla.

Mä valitsin molemmille tytöille pirteän punaisen värin viime vuoden keltaisen ähkyn jälkeen, ja ollaan oltu todella tyytyväisiä tähän valintaan. Punainen erottuu edukseen ja näyttää raikkaalta, etenkin vihreän kanssa. Muhun iskee kovasti Tuike-takin vähän retro, raikas malli valkoisine nappeineen. Uudistuneen Reiman ruskeat nahka-yksityiskohdat tuovat ihan uutta tyylikkyyttä Reiman vaatteisiin,. ja mä tykkään kovasti tästä linjasta jolla Reima on jatkanut syksyn suurten uudistusten jälkeen.

Reimatec Fella-haalarin vesipilari on 15 000mm ja Tuike-takin 10 000. Molemmat ovat kestäneet hienosti myös loskassa ja liejussa, kertaakaan ei ole tytöillä vaatteet kastuneet läpi. Fellassa on hengittävä verkkovuori, joka ei tietenkään ole kovin lämmin, mutta mahdollistaa haalarin käytön vielä pitkään keväällä. Haalariin on myös mahdollista Reima play layers -neppareilla kiinnittää fleecehaalari, jolloin haalari menee pitkälle syksyyn. Klassikkomallisesta Tuike-takista löytyy myös samat kätevät välikerrosten kiinnitykseen tarkoitetut nepparit.

Tiaralle otettiin takki kokoa 86 koska kokemukseni Reimasta on aiemmin ollut aika reilua mitoitusta. Tipa on kuitenkin kiskaissut nyt kunnon kasvupyrähdyksen kevään kunniaksi, eli takki ei varmaankaan enää syksyllä mene hänelle. Onneksi Zeldakin kasvaa kovaa vauhtia ja Tuike pääsee hänen käyttöönsä sitten syksyllä. Fella-haalari otettiin koossa 80 ja se olikin oikea valinta pitkäselkäiselle ja -jalkaiselle kuopuksellemme, ainoastaan hihat on vähän reilut, mutta se ei haittaa kun ne saa kyllä pysymään resoreilla niin että kädet jäävät vapaasti esille.

Orawa-kengät ovat tosi makean näköiset ja meidän neidit (tai siis Tipa) eivät muita kenkiä pahemmin halua käyttääkään. Tiara saa itse vedettyä Orawat oikeisiin jalkoihin ja laitettua tarran kiinni, helpottaa siis huomattavasti meidän pukemisia. Zeldallekin kengät on kätevää ja nopeaa laittaa pieniin pullaviin jalkoihin kun ne mukautuvat hyvin jalan muotoon ja joustavat.  Kävelyharjoituksiin joustavat tennarit eivät tietenkään ole oikea valinta, kun jalka kaipaa tukea, mutta vaunukenkinä ja hiekkalaatikolla/keinussa istuskellessa Orawat on taaperollekin täydelliset.

Yhteistyössä Reima.

Mitkä ovat teidän valintanne tämän kevään välikausivaatteiksi? Iskeekö uudistunut Reima? Entäpäs punainen väri?

Usein viittaan blogiini hyvän mielen paikkana, jonka toivon  inspiroivan ja piristävän lukijoiden päivää. Sain hienon mahdollisuuden osallistua kampanjaan, jonka tarkoituksena on jotain paljon suurempaa, kuin vain piristää jonkun päivää, vaikka toki se varmasti sitäkin tekee mitä suurimmassa määrin. Plan on ottanut hienon tavoitteen, kerätä 1000 kummia kolmessa kuukaudessa kehitysmaiden lapsille.

Mitä Plan -kummius tarjoaa lapsille? Kummien tuella lapset saavat mahdollisuuden tulevaisuuteen, jota heillä ei muuten välttämättä olisi. Meille tavalliset asiat kuten koulutus, terveys, hygienia ja taloudellinen turva ovat näille lapsille ja heidän perheilleen tavoittamattomissa ilman Plan-kummien tukea. Tuki ei auta vain yhtä lasta, vaan koko yhteisöä elämään turvatumpaa elämää. Ajatus omasta kummilapsesta tekee kuitenkin ainakin itselleni ajatuksen avusta paljon konkreettisemmaksi, vaikka se onkin hienoa että samalla saa auttaa kokonaista yhteisöä.

Avulla pyritään vastaamaan suoraan yhteisön tarpeisiin neuvottelemalla sen jäsenten kanssa siitä, mitkä asiat heidän elinoloissaan kaipaavat eniten parannusta. Myös lapset saavat osallistua avun suunnitteluun ja päätöksentekoon. Viime vuonna kummien tuella Plan koulutti 528 000 ihmistä, rakensi tai korjasi 1700 koulua, paransi sanitaatiota 128 000:ssa perheessä ja rakensi melkein 6000 vesipistettä. Työ lasten kanssa on pitkäkestoista ja kansainvälinen Plan valvoo, että apu menee sinne missä sitä eniten tarvitaan ja kummien tuki käytetään kohdemaassa tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti.

Ryhtymällä kummiksi pääset seuraamaan täysin erilaisen kulttuurin arkielämää, ja näkemään konkreettisesti kuinka apusi saa aikaan pysyviä positiivisia muutoksia kummilapsesi ja hänen yhteisönsä arjessa. Kummina saat myös säännöllisesti tietoa työn etenemisestä sähköisten raporttien ja uutiskirjeiden kautta. Oma plan -verkkopalvelussa pääset tarkastelemaan kummilapsesi tietoja. Lapsen kummiksi ryhtyessäsi voit olla henkilökohtaisesti kirjeenvaihdossa kummilapsesi kanssa, mikä on varmasti palkitsevaa teille molemmille.

Niinkin pienellä summalla kuin 27 euroa kuukaudessa, voit vaikuttaa pysyvästi lapsen ja hänen yhteisönsä elämään. Minulle henkilökohtaisesti tuo summa tarkoittaisi luopumista muutamasta erikoiskahvista ja naistenlehden irtonumerosta kuukausittain, ei todellakaan mikään mahdottomuus siis. Kun vertaan miten paljon enemmän tuolla summalla saa aikaan jossain muualla, missä apua tarvitaan, on melkeinpä mahdotonta olla ryhtymättä kummiksi.

Kaikille ei välttämättä yksinkertaisesti ole rahallisesti mahdollista osallistua kampanjaan, mutta auttaa voi muutenkin. Tutustumalla kampanjasivuun KLICK! ja jakamalla sitä eteenpäin tai tykkäämällä Plan-kummien Facebook -sivusta voit levittää kampanjatietoutta  muillekin ja innostaa ystäviäsi tai tuttujasi liittymään kummiksi. Myös koululuokka, harrastusporukka tai vaikka työpaikkasi voi liittyä kummiksi.

Minä ainakin haluan olla mukana rakentamassa oikeudenmukaisempaa ja turvallisempaa maailmaa kaikille maailman lapsille, toivottavasti myös te!

Viimeiset pari päivää on olleet aikamoista pyöritystä, sillä olen piipahtanut neljässä eri pr-tilaisuudessa, tavannut liudan uusia, ihan mahtavia tyyppejä, maistanut ainakin viittä eri shamppanjaa ja syönyt valehtelematta ainakin kahtakymmentä eri ruokalajia. Mulle iski suorastaan kriisi, että mistä kertoisin ensimmäisenä, kun on niin hurjan paljon kuvia ja tapahtumia. Päätin kirjoittaa nyt tälläistä pientä kollaasia näistä päivistä ja syventyä aiheisiin sitä mukaa kun ne sopivat postausarkeen. Se voisi olla aika puuduttava pläjäys jos kirjoittaisin neljästä pr-tilaisuudesta peräkkäin enkä mitään muuta välissä, eikö?

Sattui aika hauskasti että sain tälle viikolle kutsun kahteen eri shamppanjanmaistelutilaisuuteen peräkkäisinä iltoina, minä, joka olen maistanut oikeaa shamppanjaa aiemmin vain kerran, viime kesänä Espan puistossa kaverini Emmiksen kanssa, kun hän oli saanut sen lahjaksi (vai palkinnoksi jostain?). Tällä viikolla on tullutkin sitten kertaheitolla shamppanjatietoutta, sekä maisteltua useampaa eri makua.

Lisäksi kävin Indiskan pre-summer drinkseillä Klaus K:ssa, ja tänään uuden Stokke Stepsin lanseerauksessa Polhemilla. Tämänpäiväinen vierailu osoittautui mahtavammaksi kuin kuvittelinkaan, sillä saimme lainaan Stokken Xploryt sillä ihanalla pinkillä kesäkuosilla siihen asti että meidän omat, uudet rattaat tulevat. Helpottaa kyllä kummasti arkea kun on kunnon rattaat joilla kulkea, ja päästään samalla testaamaan seisomalautaa Tiaran käytössä, että kuinka sen kanssa sujuu.

Huomenna on tarkoitus mennä ostamaan tarvikkeita Zeldan sunnuntaisiin synttärijuhliin, ja lauantaina mulla on päivällä eräs kiva tapahtuma, minkä jälkeen illalla mennään ystävien luo kylään pitkästä aikaa. Me päädyttiin pitämään pikkuneidin synttärit jo nyt sunnuntaina, kun synttäreitä lähinnä oleva ensi viikonloppu on THE kahden blogigaalan viikonloppu jolloin niitä ei ehditä pitää, ja sitä seuraavana viikonloppuna on pääsiäisloma jolloin kaikki ystävät ja sukulaiset eivät välttämättä pääsisi paikalle. Onneksi Zelda ei itse vielä hiffaa päivämäärien päälle, niin ei ole niin väliksi vaikka synttärit pidetäänkin hieman etuajassa.

Postattavaa siis riittää hurjasti, ja yritän kirjoitella joka välissä aina kun vain ehdin. Ensi viikolla on luvassa kiireitä sitten tämänkin viikon edestä, mutta ajattelin maanantaina kirjoittaa muutaman postauksen varastoon jotta voin julkaista niitä ajastettuna myös kiireiden aikana, niin ei tauko veny liian pitkäksi! Nyt mä lähden käyttämään vielä Mörköä ulkona, ennenkuin ummistan silmät ja varmasti sammun kuin saunalamppu. Hyvää yötä ihanat ja huikeaa alkavaa viikonloppua!♥